Suomalaiset muuttavat työn ja paremman asumisen perässä

Suomalaisten muutto on valikoitunutta. Keskuskuntiin muuttajat ovat nuoria, pienituloisia ja velattomia, ja he muuttavat etäältä opiskelupaikan perässä. Aluekeskuksista pois muuttajat ovat perheellisiä, työssäkäyviä, hyvätuloisia ja velkaisia, ja he hakevat väljempää asumistasoa kehyskunnista, kirjoittaa Timo Matala tuoreessa Hyvinvointikatsaus-lehdessä.

Muuttoliikkeen valikoituminen näkyy erityisesti Helsingin seudulla. Helsinkiin muuttavista vain noin viidenneksellä on asuntovelkaa, ja heidän keskitulonsa ovat noin 18 000 euroa. Helsingistä pois muuttavista noin puolella on asuntovelkaa, jonka määrä on noin 130 000 euroa. Pois muuttavien tulot ovat reilut 24 000 euroa asuntokuntaa kohden.

Muuttoliike Helsingistä suuntautuu lähi- ja kehyskuntiin sekä Itä-Uudellemaalle. Tuloihin suhteutettuna itäuusmaalaiset ja uusmaalaiset ovat velkaisempia kuin muualla Suomessa asuvat. Asuntolainaa heillä on keskimäärin 1,8 kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Asuntovelat ovat kasvaneet 2000-luvulla eniten juuri Itä-Uudellamaalla, noin 75 prosenttia asuntokuntaa kohti.

Auton käyttö on vähäistä palveluiden lähellä

Etäisyys palveluihin vaikuttaa merkittävästi kotitalouksien ekotehokkuuteen. Palveluiden lähellä asuvat kotitaloudet omistavat harvemmin autoja ja asuvat tiiviimmin rakennetuilla asuinalueilla kuin etäällä palveluista asuvat. Omakotitalossa asuvilla ja kaksi autoa omistavilla kotitalouksilla palvelut ovat yleensä puolestaan kauempana, kirjoittavat Perttu Melkasja Marko Ylitalo.

Autottomuus on yleistä niissä kotitalouksissa, joiden asunto sijaitsee alle puolen kilometrin etäisyydellä kaupasta. Alle puolen kilometrin päässä kaupasta asuu pääkaupunkiseudulla noin 70 prosenttia kotitalouksista, maaseutumaisissa kunnissa puolestaan noin 20 prosenttia.

Auton omistaminen ja asumistapa vaihtelevat kotitalouden elinkaaren mukaan. Monet lapsiperheet asuvat väljästi rakennetuissa kehyskunnissa, joissa myös palvelumatkat ovat pidemmät. Lapsiperheistä lähes jokaisella on yksi auto, ja puolella on käytössään kaksi autoa. Lähellä palveluita puolestaan asuu työikäisiä yhden hengen talouksia.

Mökkiläiset huolissaan ympäristönsä muuttumisesta

Mökkiläisten ja vakituisten asukkaiden näkemykset ympäristön käytöstä poikkeavat toisistaan. Vapaa-ajan asumisen ja pysyvämmän asumisen sekoittuminen aiheuttaa ristiriitoja muun muassa liikenne- ja meluhaittojen sekä elämäntyylien erojen takia. Vapaa-ajan asumisessa luonnonläheisyys ja rauhallisuus ovat tärkeitä, ja siksi mökkiympäristön muuttumista on vaikea hyväksyä, kirjoittaa Kirsti Ahlqvist.

Mökkiläisiä huolettavat esimerkiksi vesien saastuminen ja metsänhakkuut, jotka muuttavat ympäristöä ja sen käyttömahdollisuuksia. Mökkiläiset kokevat kuntien kohtelevan kansalaisia eriarvoisesti ja toivovat lisää vaikutusmahdollisuuksia, parempaa tiedotusta, kanssakäymistä vakituisten asukkaiden kanssa ja yhteisöllisyyden lisääntymistä.

Hyvinvointikatsauksessa tietoa kodin ja ympäristön kytköksistä

Uudessa Hyvinvointikatsauksen numerossa 4/2008 käsitellään kodin ja ympäristön kytköksistä. Lisäksi lehdessä on tietoa muun muassa OECD:n uudesta tulonjakotutkimuksesta, hyvinvointipalveluiden arvosta kotitalouksille sekä kyselytutkimusten historiasta Suomessa.

Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.

Lisätietoja artikkeleista:

Tutkija Perttu Melkas (09) 1734 2511
Yliaktuaari Marko Ylitalo (09) 1734 3560
Yliaktuaari Timo Matala (09) 1734 3422
Erikoistutkija Kirsti Ahlqvist (09) 1734 3412
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604


Päivitetty 15.12.2008