Arkkitehtitoimistoilla on kokoaan suurempi vaikutus

Arkkitehtuurilla on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnassa verrattuna alan toimistojen kokoon, arvioi Tilastokeskuksen asiantuntija Aku Alanen uudessa Tieto&trendit-lehdessä. Merkittävin on yhdyskuntasuunnittelun vaikutus: miten tilankäyttö suunnitellaan asumisen ja työpaikkojen ja muiden tilojen kesken. Tärkeitä ovat myös rakentaminen sekä tekniset että esteettiset valinnat: millaisista materiaaleista talot rakennetaan, kuinka korkeita tai ekotehokkaita niistä tehdään.

Myös arkkitehtipalvelujen arvonlisäys on kasvanut viime vuosina selvästi muuta taloutta nopeammin. Arkkitehtipalveluja tarjoavia yrityksiä perustettiin viime vuosikymmenellä keskimäärin toistasataa joka vuosi. Talouskriisistä ala selviytyi melko nopeasti, sillä lama koski alaa vain vuoden 2008. Jo vuonna 2009 uusien toimistojen määrä oli selvästi suurempi kuin lopettaneiden.

Arvonlisäys käyvin hinnoin 1995 - 2008, 1995=100

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.

Suomalaisyritykset investoivat ulkomaille

Tanskan tilastoviraston julkaisun mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet muiden Pohjoismaiden tavoin aktiivisesti perustamassa tytäryhtiöitä ulkomaille. Suomalaisyrityksillä oli noin 3 700 ulkomaista tytäryritystä vuonna 2007, ja ne työllistivät lähes puoli miljoonaa henkilöä, kirjoittaa Tilastokeskuksen asiantuntija Samuli Rikama.

Uudet EU-jäsenmaat ovat tärkeä kohdealue suomalaisyrityksille: reilut 800 tytäryritystä uusissa EU-maissa vastaa lähes viidennestä tytäryritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä. Toinen keskeinen suuntautumisalue on Aasia, jossa työskenteli myös noin viidennes suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä.

Tutustu myös uuteen Yritysten kansainvälistyminen -teemasivustoon osoitteessa tilastokeskus.fi/globalisaatio. Teemasivustolla on yritysten kansainvälistymiseen pureutuvia artikkeleita, tilastotietoja, tietokantalähteitä sekä hyödyllisiä linkkejä.

Baltian maissa on kiristetty vöitä

Talouskriisin aikana Baltian maiden taloudellinen uhrivalmius on ollut omaa luokkaansa, toteaa Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki. Bruttopalkat laskivat vuoden 2009 lopussa keskimäärin 5 - 10 prosenttia edellisvuodesta, Latviassa julkisella sektorilla jopa yli 20 prosenttia. Ankara talouspolitiikka on tuottanut tulosta: ennen lamaa hallitsemattomasti kasvaneet vaihtotaseet ovat nyt ylijäämäiset. Maat ovat myös kyenneet sisäiseen devalvaatioon ilman lakkoja ja levottomuuksia.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785.

Lue lehden muista aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta.

Tilaukset: Tutustu lehteen tilaamalla se Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.


Päivitetty 3.6.2010

Jaa