Ulkomainen työvoima vaikuttaa jo palkkoihin pääkaupunkiseudulla

Korjattu 11.12.2012. Korjattu luku merkitty punaisella, oli aiemmin 15.

Pääkaupunkiseudun palkkatason kehitys on ollut vuosina 2006–2010 muuta maata hitaampaa eräissä tehtävissä, joissa ulkomaalaisen työvoiman osuus on merkittävä. Vaikuttaa siltä, että ulkomaisen työvoiman tarjonta hidastaa metropolialueen ansiokehitystä sekä joissakin rakennusalan tehtävissä (kirvesmiehet, putkiasentajat) että eräissä rutiinitehtävissä (siivoojat, keittiöapulaiset), kirjoittaa kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen uusimmassa Hyvinvointikatsaus-lehdessä 4/2012.

Kirvesmiesten ja putkiasentajien ansiotaso oli silti pääkaupunkiseudulla edelleen jonkin verran muuta maata parempi. Sen sijaan vähän koulutusta vaativissa rutiinitehtävissä pääkaupunkiseudun palkkaus ei juuri poikennut maan yleisestä tasosta, vaikka pääkaupunkiseudun asumiskustannusten taso on muuta maata korkeampi. Yli kolmasosa tilastoiduista pääkaupunkiseudulla toimivista siivoojista ja noin 13 prosenttia keittiöapulaisista oli vuonna 2010 ulkomaiden kansalaisia.

Metropolialueen työmarkkinoiden erityisluonne tulee ilmi erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijatehtävien sekä toimisto- ja asiakaspalvelutöiden palkoissa. Näiden tehtävien ansiotaso ylittää maan yleisen ansiotason 10–20 prosentilla.

Lue Seppo Kouvosen artikkeli Hyvinvointikatsauksen 4/2012 verkkosivuilta

Varallisuuden huomioon ottaminen alentaa köyhyyslukuja

EU-maissa pienituloisiksi lasketaan ne, joiden tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanituloista. Pienituloisiin kuului vuonna 2009 väestöstä 13,1 prosenttia eli noin 690 000 suomalaista. Köyhyys- tai syrjäytymisuhan alaisina pidetään puolestaan EU:ssa niitä, jotka ovat joko pienituloisia, kärsivät aineellisesta puutteesta tai joiden kotitalouden työpanos on vähäinen. Tähän ryhmään kuului vuonna 2009 noin 16,8 prosenttia väestöstä eli 885 000 suomalaista.

Köyhyyslaskelmissa olisi mielekästä ottaa huomioon myös varallisuus, koska varallisuus ilmentää kotitalouden taloudellista asemaa pitkällä aikavälillä, kirjoittaa erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto. Lisäksi varallisuus tarjoaa joustovaraa tulojen alentuessa: sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi kestokulutushyödykkeiden uusimiseen tai luottojen vakuutena.

Kun laskelmissa otettiin huomioon tulojen lisäksi varallisuus, köyhyysaste aleni 13 prosentista 5−9 prosenttiin vuonna 2009. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten vähävaraisuus määritellään ja mitä varallisuutta lasketaan mukaan. Useimpien suomalaisten tärkein varallisuus eli oma asunto on perusteltua jättää tarkastelusta pois, koska useimmiten sitä ei ole helppoa muuttaa rahaksi.

Varallisuus alentaa kaikkien väestöryhmien köyhyysasteita, mutta selvimmin se pienentää köyhien eläkeläisten ja yrittäjien osuuksia. Vaikka myös työttömien ja opiskelijoiden köyhyysasteet pienenevät, korostaa varallisuuden huomioon ottaminen näiden väestöryhmien koko väestöä suurempaa köyhyysriskiä.

Tulo- ja varallisuusköyhät sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009.
Prosenttia väestöstä. Tulokäsitteenä käytettävissä olevat rahatulot.

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilaston vuoden 2009 perusaineisto (tulonjakotilasto,
EU-SILC, varallisuustutkimus).

Lue Veli-Matti Törmälehdon artikkeli Hyvinvointikatsauksen 4/2012 verkkosivuilta

Teemana sosiaalinen hyvinvointi

Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on sosiaalinen hyvinvointi. Numerossa on artikkeleita mm. onnellisuuspolitiikasta, inhimillisestä ja sosiaalisesta pääomasta, yksin asuvien vanhusten asuinoloista sekä perheen tulotason vaikutuksesta lasten ajankäyttöön.

Tietoja artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy myös Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3604
Kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen p. 050 369 0847
Erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto p. 09 1734 3680


Päivitetty 11.12.2012