Uutisia 23.2.2015

Riittävä toimeentulo takaa hyvinvointia

Kotitalouksien tai kansakunnan hyvinvointia mitataan usein taloudellista tilannetta ja sen kehitystä kuvaavilla indikaattoreilla kuten tuloilla tai tuotannon määrällä. Tarve kehittää aiempaa monipuolisempia hyvinvointi-indikaattoreita on vastareaktiota bruttokansantuotteen laajalle, mutta osin harhaanjohtavalle käytölle yhteiskunnan hyvinvoinnin kuvaajana, kirjoittaa tilastopäällikkö Juha Honkkila Tilastokeskuksen uudessa julkaisussa Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsaus.

Viime aikoina kansainvälisissä järjestöissä kehitetyt elämänlaadun mittarit täydentävät talouskasvuindikaattoreita hyvinvoinnin kuvaajana.

Tilastokeskuksen tulo- ja elinolotutkimuksen subjektiivisten hyvinvointia koskevien kysymysten avulla voidaan tutkia esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimeentulon välisiä yhteyksiä. Toimeentulolla on selvä yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin. Hyvin toimeentulevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä ja heikosti toimeentulevat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä.

Ero "rikkaiden" ja "keskiluokan" välillä on kuitenkin pienempi kuin "keskiluokan" ja "köyhien" välillä. Tulojen muutos ei myöskään vaikuta merkittävästi hyvinvoinnin kokemuksiin. Tulojen riittävyydellä on siis keskeisempi merkitys kuin tulojen suuruudella.

Yleisödemokratia voimistuu, puolue- ja vaaliosallistuminen hiipuu

Länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet viime vuosikymmenten aikana puoluevetoisesta demokratiasta kohti yleisödemokratiaa. Yleisödemokratiassa ihmisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja poliittiset mielipiteet rakentuvat monikerroksisesti ja yksittäisten asiakysymysten kautta. Median ja internetin merkitys viestintä- ja kampanjointiareenana korostuu.

Samalla poliittinen johtajuus muuttuu ideologispainotteisesta asiakohtaiseksi ja mielikuvapainotteiseksi. Yhteiskunnallista keskustelua leimaa yhä enemmän taistelu mediassa läpi saatavien poliittisten viestien ilmaherruudesta. Tällaista kamppailua voi olla kiinnostavaakin seurata, mutta toimiiko yleisödemokratia kansalaisten parhaaksi, kysyy vaalitutkija Sami Borg artikkelissaan.

Yksi suurimmista demokratiahaasteista on puolue- ja vaaliosallistumisen hiipuminen. Yleisten vaaliemme äänestysprosentit ovat länsimaisittain melko matalia, ja puolueisiin kuului vuonna 2013 jäsenenä enää kuusi prosenttia äänioikeutetuista. Puoluejäsenten tasainen ikääntymiskehitys saattaa myös johtaa siihen, että ensi vuosikymmenellä jo yli puolet kaikista Suomen puoluejäsenistä on eläkeikäisiä. Lisäksi liikkuva äänestäminen yleistyy. Vuoden 2011 vaaleissa liikkuvien osuus kohosikin ennätyslukemiin, 32 prosenttiin.

Nykyisten eduskuntapuolueiden yhteenlasketun jäsenmäärän kehitys 1970‒2013 ja jäsenten kokonaismäärän osuus (%) eduskuntavaalien kotimaan äänioikeutetuista

Nykydemokratialla on ongelmansa, mutta kansalaisten enemmistön mielestä se on silti parempi kuin muut hallitusmuodot. Samaa mieltä asenneväittämän kanssa oli yli 90 prosenttia äänioikeutetuista, kertoo vuoden 2011 eduskuntavaaleista toteutettu tutkimus. Kolme neljästä äänioikeutetusta oli ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta, ja yhtä suuri osuus sanoi myös löytävänsä puolueen, joka edustaa omaa näkemystä suhteellisen hyvin.

Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen

Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Yhtenä syynä tähän on yksinasumisen yleistyminen, mutta myös ajanvietto perheen kanssa on vähentynyt. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan välttämättä ole heikentynyt, sillä internet mahdollistaa uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja, kirjoittaa Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.

Miehet ja naiset ovat lähes kaikissa ikäryhmissä vähentäneet yhdessäoloa perheen kanssa. Myös vanhemmat viettävät lastensa kanssa entistä vähemmän aikaa. Yhdessäoloaika sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa on vähentynyt jonkin verran.

Yksinolon lisääntymistä selittää yksinasumisen yleistymisen ohella mm. ansiotyöhön käytetyn ajan väheneminen. Työelämässä rakentuu merkittävästi sosiaalista pääomaa. Yksinolon lisääntyminen ei internetin tarjoamien sosiaalisuuden muotojen johdosta välttämättä lisää yksinäisyyttä. Miesten ja naisten verkkososiaalisuus rakentuu eri tavoin. Naisten verkkoystävät ovat enimmäkseen sukulaisia ja ystäviä, kun miesten verkkoystävien joukossa on runsaasti harrastus- ja järjestötoiminnan kautta syntyneitä kontakteja.

Teemana talous ja hyvinvointi

Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen artikkeleissa tarkastellaan mm. talouskasvun edellytyksiä, hyvinvoinnin ja talouskasvun välisiä suhteita, edistyksen ja hyvinvoinnin mittaamisen mahdollisuuksia, tulonjaon muutoksia sekä Venäjän talouden kehitystä.

Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tieto&trendit-julkaisun tilaukset verkkolomakkeella tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:

Vastaava päätoimittaja Heli Mikkelä p. 029 551 3200
Artikkelipäätoimittaja Riitta Harala p. 029 551 3604
Tilastopäällikkö Juha Honkkila p. 029 551 3651
Tutkija Riitta Hanifi p. 029 551 2946
Johtaja Sami Borg p. 050 345 0811

 


Jaa