Uutisia 29.4.2015

Pääkaupunkiseudulla työmatka taittuu julkisilla puolessa tunnissa

Pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin yli miljoona työmatkaa. HSL:n Reittioppaan ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston avulla on mahdollista arvioida, miten kauan matkaan menisi, jos jokainen kulkisi työmatkansa julkisilla liikennevälineillä. Tyypillinen työmatka kestäisi julkisilla liikennevälineillä 34 minuuttia.

Työpaikat ovat keskittyneet merkittävästi Helsingin keskustaan, joten espoolaisilta ja vantaalaisilta kuluisi työmatkoihinsa julkisia käyttäen enemmän aikaa kuin helsinkiläisiltä, kirjoittaa yliaktuaari Topias Pyykkönen Tilastokeskuksen Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksessa 2/2015.

Vantaalla ja Espoossa asuminen ei välttämättä tarkoita ajallisesti pitkää työmatkaa, sillä kaikissa kunnissa kuntien sisäiset työmatkat taittuvat keskimäärin puolessa tunnissa. Vantaalla ja Espoossa noin puolet työmatkoista kuljettiin kunnan sisällä, kun Helsingissä neljä viidestä työmatkasta kohdistui Helsinkiin.

Työmatkan keskinopeudet vaihtelevat työpaikan sijainnin mukaan. Helsingissä työssäkäyvä espoolainen taittaa matkansa tyypillisesti noin 22 kilometrin tuntivauhdilla, kun taas Vantaalla työskentelevä espoolainen kulkee hieman nopeammin, noin 25 kilometrin tuntivauhdilla. Työmatkan pituuden kasvaessa myös työmatkan keskinopeus kasvaa. Alle 10 kilometrin matkoilla keskinopeus jää alle 20 kilometriin tunnissa.

Työmatkat ja työmatkan mediaaninopeus matkan pituuden mukaan julkisilla liikennevälineillä pääkaupunkiseudulla 2012

Suomessa pohjoismaisittain pienet rahoitusvarat

Suomessa kotitalouksien talletusten suhteellinen osuus rahoitusvaroista on pohjoismaisittain korkea. Selityksenä on suomalaisten kotitalouksien koko rahoitusvarallisuuden vähäisempi määrä verrattuna muiden Pohjoismaiden kotitalouksiin. Vuoden 2013 lopussa suomalaisilla oli asukasta kohti vajaat 16 000 euroa talletusvaroja sekä 9 000 euroa noteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia. Vastaavat luvut Ruotsista ovat 17 000 ja 15 000 euroa.

Suomalaisten kotitalouksien riskit painottuvat asuntomarkkinoille, kirjoittaa yliaktuaari Martti Pykäri. Esimerkiksi Ruotsissa asuntojen osuus kokonaisvarallisuudesta on selvästi pienempi kuin Suomessa.

Kotitalouksien velkaantumisaste, eli lainavelkojen määrä suhteessa käytettävissä olevaan tuloon, oli vuoden 2013 lopussa 119 prosenttia. Velkaantumisaste on melko lähellä EU-maiden keskiarvoa ja Pohjoismaiden matalin. Velkaantumisastetta voi tarkastella myös suhteuttamalla velat rahoitusvaroihin. Vuodesta 2006 lähtien suomalaisilla kotitalouksilla on ollut rahoitusvaroihin nähden enemmän velkaa kuin ruotsalaisilla.

Kotitalouksien lainavelkojen suhde rahoitusvaroihin¹ Suomessa ja Ruotsissa 1995–2013

1 Järjestelmien eroavaisuuksista johtuen rahoitusvaroissa ei ole tässä otettu huomioon vakuutus tai eläkesaamisia (rahoitustilinpidon varaluokka F6). Lähteet: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån

Teemana iso data

Tieto&trendit – talous ja hyvinvointikatsauksen 2/2015 teemana on iso data. Artikkeleissa tarkastellaan ison datan ja tilastotiedon välisiä eroja, pohditaan tietojen vastavuoroista hyödyntämistä ja esitetään esimerkkejä ison datan sovelluksista.

Artikkeleissa käsitellään myös Suomen ja muiden EU-maiden investointien kehitystä, Suomen talouden ja viennin näkymiä sekä inflaation laskentaa.

Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tieto&trendit-julkaisun tilaukset verkkolomakkeella tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:

Vastaava päätoimittaja Heli Mikkelä p. 029 551 3200
Artikkelipäätoimittaja Riitta Harala p. 029 551 3604
Yliaktuaari Topias Pyykkönen p. 029 551 2628
Yliaktuaari Martti Pykäri p. 029 551 3382


Jaa