Tilastot elämässäni, elokuu
Kaupunkitilaston elävä tietolähde
"Maailma muuttuu, tieto elää" on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Asta Mannisen motto. Yli 30 vuotta tietokeskuksessa työskennellyt Manninen tuottaa, jalostaa ja käyttää tilastoja työssään jatkuvasti, mutta ennen kaikkea hän kokee tehtäväkseen saattaa tietoja ja tilastoja muiden käyttöön.
Helsingin kaupungin tietokeskuksessa tilastoinnin kohteena ovat Helsingin kaupunki ja kaupunkiseutu. Tietokeskuksen toiminnassa yhdistyvät kaupungin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneisyyttä edustaa erityisesti kaupunginarkisto, nykyisyyttä ja tulevaa puolestaan tilastotuotanto, kaupunkitutkimus ja kansainvälinen yhteistyö. Helsingin kaupungin tietokeskus onkin omassa mittakaavassaan ainoa laatuaan Suomessa.
Tietokeskuksen suosituin palvelu on aluetieto. Eniten kysyttyjä julkaisuja ovat Helsinki alueittain ja Helsingin historiallinen kaupunkiatlas.
"Väestöennuste, asumisen hinta, rakentaminen sekä työ ja työpaikat kiinnostavat", Manninen listaa kysytyimpiä tietoja.
Helsingin kaupungin tietokeskus on myös panostanut oman tietoaineistonsa ja koko kaupungin julkisten tietoaineistojen avaamiseen yleisölle. Kaksi vuotta sitten julkaistiin avoimen datan verkkopalvelu Helsinki Region Infoshare yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä digitaalisia palveluita kehittävän Forum Virium Helsingin kanssa. Hri.fi-sivustolla on käytössä maksuttomasti jo yli tuhat tietoaineistoa.
Tiedonkohteena kaupunki
Kaupunki on moniulotteinen käsite. Helsingin kohdalla määritelmä tarkoittaa muun muassa maan pääkaupunkia ja yli 604 000 asukkaan väestökeskittymää.
"Kaupunki on paitsi hallinnollinen kokonaisuus, myös toiminnallinen seutu, jossa ihmiset elävät ja toimivat", selventää Manninen.
Helsingin kaupungin tietokeskus tuottaa kaupungille tietopohjan, jonka perusteella kaupungin päättäjät tekevät johtopäätöksiä, jakavat rahaa eri käyttötarkoituksiin, pyrkivät edistämään helsinkiläisten hyvinvointia ja kaupungin kilpailukykyä.
Kaupungille on tyypillistä ilmiöiden moninaisuus ja usein nopeatempoinenkin muutos. Esimerkiksi viime vuonna pelkästään Helsingin sisällä paikasta toiseen muutti yli 91 000 asukasta. Päälle tulevat vielä yli 40 000 Helsinkiin ja noin 30 000 sieltä pois muuttanutta henkilöä.
"Kaupungit kasvavat ja tihentyvät ympäri maailmaa. Maailman kehitys on pitkälti kiinni kaupunkiseuduista ja kaupunkien merkitys kasvaa edelleen", valottaa Manninen kaupunkitilastoinnin ja -tutkimuksen merkitystä.
Tietoa lääkärin toimen pohjaksi
Helsingin kaupunginvaltuusto kiinnitti jo perustamisvuodestaan 1875 lähtien huomiota erilaisten tilastojen tarpeeseen. Lisäpontta yli sata vuotta helsinkiläisiä tilastoja koonneen tietokeskuksen perustamiseen antoivat kaupunginlääkäri Vilhelm Sucksdorffin havainnot alueittaisista eroista sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Väestö, asumisen hygieniaolot kuten puhtaan veden saatavuus, kuolleisuus ja kuolinsyyt olivat silloisen tilastokonttorin ensimmäisiä tilastoinnin kohteita. Alusta lähtien tilastointi koski myös verotusta ja finansseja.
"Hyvinvoinnista ja hengissä pysymisestä lähdettiin liikkeelle vuonna 1911. Etenkin lapsikuolleisuus ja alueelliset erot kuolleisuudessa olivat hälytysindikaattoreita", Manninen kertoo.
Yhä edelleenkin helsinkiläisten hyvinvointi, terveyden parantaminen ja terveyserojen kaventaminen ovat osa Helsingin kaupungin strategiaa, jonka toteuttamisen tueksi tietokeskus aineistoaan tuottaa.
"Ilmiöt ja asiat ovat lisääntyneet vuosien varrella, samoin tiedon merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa", tiivistää Manninen tilastoinnissa tapahtuneen muutoksen.
Vaikka tilastoinnin kohteet ovat moninkertaistuneet, ovat väestö, asumisen olot, kuolleisuuserot ja kuolinsyyt edelleen tilastoitavien ilmiöiden joukossa.
Tieto on kaunista
Tilastotiedettä pääaineenaan opiskellut Manninen arvelee, että moni mieltää tilastot koulumaailmasta tutuksi matematiikaksi.
"Ymmärtääkseen tilastoja ei tarvitse olla matemaatikko, mutta numeroiden kanssa täytyy olla sinut."
Toisaalta vastuu ymmärryksen lisäämisestä ja tiedon saatavuudesta on Mannisen mielestä myös tilastojen tekijöillä.
"Tilaston tuottajina meidän pitää osata kertoa tiedon ytimet ja tilaston sanoma selkeästi, jotta ihmiset ymmärtävät. Ei saisi piiloutua ammattisanaston taakse."
Ohjeeksi matkalle tilastojen maailmaan Manninen nostaa lähdekritiikin tärkeyden.
"Kun hyödyntää jotakin tilastoa, kannattaa aina tarkastaa lähde. Virallisten tilastontuottajien tilastot ovat turvallinen valinta, sillä niistä on laadittu tarkat laatuselosteet ja lisäksi on nimetty henkilö, jolta voi kysyä lisätietoja", Manninen sanoo ja muistuttaa, että tieto on kaunista, ja se meidän kaikkien tulisi muistaa.
Heidi Saarela, Tilastokeskus
Päivitetty 15.8.2013
Vaihde 09 17 341