Tilastot elämässäni, heinäkuu

Tilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahden kaikki työ liittyy tilastoihin ja tilastotieteeseen. Hän opettaa ja tekee tutkimusta soveltavan tilastotieteen parissa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksella. Työtehtävien pääpaino hänellä on kuitenkin opetuksessa. Kimmo kohtaa työssään valtavasti eri alojen ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä tilastotieteen kanssa.
"Välitän ymmärrystä tilastotieteestä aina ensimmäisen vuoden opiskelijoista tohtoriopiskelijoihin ja tutkijoihin asti", hän kertoo.
Kimmon luennoimalle tilastotieteen johdantokurssille osallistuu vuosittain 500–600 opiskelijaa yli pääaine- ja tiedekuntarajojen.
"On vaikeaa keksiä alaa, jossa tilastotiedettä ei tarvita", hän sanoo.
Juuri tilastotieteen nivoutuminen eri aloihin kiehtoo Kimmoa. Hän kertoo päässeensä tutustumaan tilastotieteen kautta moniin erilaisiin aloihin. Esimerkiksi yhteistyö erään arkeologian tutkijan kanssa on jäänyt erityisesti mieleen: Kimmon tarjoamilla tilastollisilla menetelmillä tutkija onnistui löytämään merkittäviä tuloksia tutkimuksistaan.
Kimmo painottaa tilastotieteen osaamisen merkitystä laadittaessa kyselylomaketta, jota käytetään monen tieteenalan tiedonkeruuvälineenä ja mittausinstrumenttina. Tutkimuksen tavoitteiden kannalta onnistunutta kyselylomaketta ei voi tehdä tuntematta tilastotiedettä. Toisaalta eri alojen lomakkeita ei tehdä pelkästään tilastotieteenkään taidoilla.
Kimmon tutkimus on pitkään keskittynyt tietojenkäsittelyjärjestelmä Survoon, joka uusine avoimen lähdekoodin versioineen ja toisaalta 50 vuoden taakse juontavine juurineen on yksi Suomen pitkäikäisimpiä ohjelmistoja. Tilastollinen tietojenkäsittely onkin ala, joka sai Kimmon kiinnostumaan tilastotieteen opinnoista Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opintoja edeltäneestä työkokemuksesta tietojenkäsittelyn alalla on ollut uralla hyötyä, sillä tilastotiede ja tietojenkäsittely täydentävät hyvin toisiaan.
Kimmo on osaltaan pyrkinyt murtamaan ennakkoluuloja opetuksessaan. Hän korostaa opiskelijoilleen, että on tärkeää tiedostaa, miten paljon tilastotiede voi auttaa oman alan oppimisessa ja ymmärtämisessä.
"Kaikkien tulisi olla tietoisia siitä, että tilastotiedettä tarvitaan kaikkialla. Pärjätäkseen yhteiskunnassa kaikilla tulisi olla vähintään hyvä tilastojen lukutaito", Kimmo muistuttaa.
Kimmo on havainnut, että ennakkoluulot ovat pikkuhiljaa alkaneet hälventyä ja tilastotiedettä osataan nykyään yhdistää positiivisiin asioihin. Esimerkiksi ruotsalainen maailmalla mainetta niittänyt professori Hans Rosling on edistänyt tilastotieteen asiaa kansantajuisella esiintymisellään ja lukuisilla havainnollistavilla, verkossa julkaistuilla visuaalisilla esityksillään.
Kimmo korostaa uteliaisuuden ja kiinnostuksen merkitystä, vastentahtoisesta asenteesta on usein vain haittaa uusien asioiden oppimisessa. Hän uskookin, että oma innostuneisuus ruokkii myös muiden intoa.
"Ei ole paljon parempaa kuin nähdä innostuksen heräävän luennolla", hän kertoo.
Tämä on mahdollista myös suurilla massaluennoilla. Erityisen antoisaa on, kun keskustelu lähtee kumpuamaan opiskelijan esittämästä kysymyksestä ja Kimmo huomaa opiskelijoissaan ahaa-elämyksiä.
Lamppujen syttymisiä on varmasti tapahtunut useitakin, sillä Kimmo on pidetty ja palkittu opettaja tiedekunnan Hyvä opettaja- ja City-lehden Kaupungin paras opettaja -titteleitä myöten. Onpa eräs opiskelija nimennyt hänet epävirallisesti vuoden graduohjaajaksikin. Tänä vuonna Kimmo nimettiin yhtenä 30 opetusansioistaan tunnustetusta opettajasta Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäseneksi.
Hyvä esimerkki tyytyväisestä opiskelijasta on Kimmon kymmenisen vuotta sitten saama palaute:
"Saat minut unohtamaan sen, ettei minun pitänyt ikinä ymmärtää tilastotiedettä."
Kimmo sanoo ilahtuvansa kaikesta saamastaan palautteesta, josta osa on tullut vasta vuosienkin päästä.
Kaisa Mäntysaari, Tilastokeskus
Päivitetty 23.7.2013
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |