Rikkaat rikastuivat - entä köyhät?

  1. Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
  2. Miten ylimpään prosenttiin päädytään?
  3. Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
  4. Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
  5. Ylimmän prosentin tulojen rakenne
  6. Työsuhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
  7. Verotus tasaa tuloeroja aiempaa vähemmän
  8. Palkkaerot eivät selitä tuloerojen kasvua
  9. Supertähtiteoria
  10. Mutta kaikkihan saivat lisää kakkua?
  11. Mitä sitten?
  12. Lähteet:
  13. Alaviitteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Miten ylimpään prosenttiin päädytään?

Suurituloisimpaan sadasosaan kuuluu noin 50 000 suomalaista. Vuonna 2003 tämän klubin jäsenyyden ehtona yhden hengen kotitalouksille oli 56 470 euron vuositulot. Kymmenen vuotta sitten rajana oli 38 450 euroa vuodessa, elinkustannusten nousu huomioiden.

Kansalaiset on tässä laitettu järjestykseen tulojen mukaan tulonjakotutkimuksen standardimenetelmien mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että tulonjakotilaston antama järjestysnumero yksilölle määräytyy eri tavalla kuin verotilastoissa tai tiedotusvälineiden top 1000 -listalla. Syyt ovat laajempi tulokäsite, nettotulot eli välittömien verojen vähentäminen ja talouden muiden jäsenten tulojen huomioiminen.

Ennen kuin voi sijoittaa itsensä tulojakaumaan, on siis huomioitava, että kyse on verojen jälkeisistä tuloista eli käytettävissä olevista rahatuloista2. Jos samassa asunnossa asuu muita ihmisiä, myös heidän nettotulonsa lasketaan mukaan. Talouksien kokoerot ja yhteiskulutuksesta koituvat hyödyt otetaan huomioon jakamalla talouden tulot niin sanotuilla kulutusyksiköillä.

Kuvio 1. Tulo-osuudet ylimmässä tulokymmenyksessä 1995-2003 (prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista).

Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto

Tässä artikkelissa käytetty OECD:n muunnettu kulutusyksikköasteikko olettaa, että talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe tarvitsisi siten (1 + 0,5 + 0,3 + 0,3)* 56 470 = 118 590 euroa nettotuloja vuodessa, jotta paikka suurituloisimmassa sadasosassa varmistuisi. Yhdelle hengelle raja on siis 56 470 euroa. Jos yhteiskulutushyötyjä ei olisi, saisivat kaikki jäsenet painon 1 ja tulot jaettaisiin talouden jäsenten määrällä.

Suurituloiset henkilöt nostavat toimeentulojakaumassa ylöspäin myös puolisonsa ja lapsensa, joiden järjestysnumero voisi omien tulojen perusteella olla paljon alhaisempi. Vastaavasti järjestysnumero laskee, jos kohtuullisen suuret henkilökohtaiset tulot joutuu jakamaan usean ihmisen kesken. On siis kyse yksilöiden toimeentulon tasosta, ei pelkästään tulotasosta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.6.2006