Teollisuuden toimialakatsaus III/2005

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Teollisuustuotannon kasvu hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin
  3. Metalliteollisuus ja öljytuotteiden hintojen nousu tukivat liikevaihdon kasvua
  4. Vientiliikevaihto kasvoi reippaammin kuin kotimaan myynti
  5. Tulospalkkiot kasvattivat palkkasummaa kolmannella vuosineljänneksellä
  6. Tehdasteollisuuden odotukset edelleen melko hyvät
  7. Fokus: Sähköntuonti lisääntyi merkittävästi viime vuonna
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Fokus: Sähköntuonti lisääntyi merkittävästi viime vuonna

Vuoden 2005 tammi-syyskuussa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon (toimiala E) tuotannon määrä pieneni teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan runsaat 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Käytännössä toimiala E kertoo lähinnä sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin kehityksestä, koska sen osuus toimialan E liikevaihdosta ja jalostusarvosta on yli 90 prosenttia. Osa tästä on kuitenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, sillä Suomessa tuotetaan kolmasosa sähköstä yhteistuotannossa.

Toimialan tuotanto kääntyi laskuun jo tammikuussa, mutta alavire korostui erityisesti kesän aikana. Touko-kesäkuussa tuotantoa alensi sähkön kysynnän pieneneminen paperiteollisuuden työtaistelusta johtuen. Kotimainen tuotanto supistui kuitenkin kaikkina kuukausina tammi-syyskuussa. Tämän taustalla oli muun muassa vesitilanteeltaan normaalia parempi vuosi Pohjoismaissa, mikä vähensi sähkön kotimaisen lauhdetuotannon tarvetta. Vuoden 2005 aikana tuonti lisääntyi ensisijaisesti Ruotsista ja Norjasta. Sähköä tuotiin kuitenkin yhä eniten Venäjältä. Kaukolämmön tuotantoa ja myyntiä vähensi tammi-syyskuussa normaalia lämpimämpi sää.

Kuvio 7. Sähkön tuotanto, tuonti, vienti ja kokonaiskulutus Suomessa

Kotimaista tuotantoa saattoi supistaa myös tammikuussa 2005 alkanut EU:n sisäinen päästökauppa, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa Kioton ilmastosopimusta. Päästökauppa ja päästöoikeuksien kohonneet markkinahinnat ovat heikentäneet etenkin turpeen kilpailukykyä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin verrattuna. Turvelauhteen ja muun lauhdevoiman rooli on Suomessa kuitenkin yleisestikin täydentää energiatarvetta silloin, kun muut sähkön hankintatavat eivät riitä.

Sähkön tuonti ja vienti vaihtelevat ensisijaisesti sääolosuhteista johtuen. Esimerkiksi syksyllä 2001 ja keväällä 2002 Ruotsissa ja Norjassa oli runsaasti vesivarantoja, mikä näkyi sähkön tuontiluvuissa. Vuosi 2003 oli puolestaan erittäin kuiva, joten Suomen energiateollisuus lisäsi omaa sähkön tuotantoaan ja sähkön vienti Ruotsiin kasvoi reippaasti. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta olikin vuosina 2000-2002 yli 10 prosenttia, kun taas vuosina 2003-2004 osuus oli vajaat 6 prosenttia. Viime vuoden tammi-syyskuussa nettotuonnin osuus oli ennätyksellisen suuri; osuus sähkön kokonaiskulutuksesta kipusi 20 prosenttiin.

Kuvio 8. Eri energialähteiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna 2004

Sähkö-, kaasu-, ja vesihuollon (toimiala E) liikevaihtotilastot antavat toimialan kehityksestä hieman eri kuvan kuin toimialan tuotantotilastot, koska toimialaluokkaan E kuuluu paitsi sähkön ja lämmön tuotanto myös sähkön siirto, jakelu, myynti ja välitystoiminta. Käytännössä siis tuotanto, tukkukauppa ja vähittäiskauppa ovat saman toimialan sisällä. Näin ollen toimialan E tuotantotilastot eivät välttämättä anna kehityksestä samanlaista kuvaa kuin toimialaa kuvaavat liikevaihtotilastot. Tämä asia korostui vuonna 2005, kun sähkön kotimainen tuotanto pienentyi ja tuonti kasvoi, mutta sähkön myynti ja kulutus pysyivät lähes ennallaan.

Sähkö-, kaasu-, ja vesihuollon liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat myös useat eri hinnat, koska sama yritys voi toimia sekä tuottajana että sähkön tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoilla. Nykyään Pohjoismaiden yhteinen sähköpörssi Nord Pool muodostaa sähkölle markkinahinnan, jota käytetään myös sähkönmyyntisopimusten viitehintana, joten sen kehitys on olennainen sekä tuottajille että myyjille.

Sähköpörssissä voidaan kuitenkin käydä kauppaa myös sähköjohdannaisilla ja näin suojautua sähkön ns. spot-kaupan hintavaihteluilta. Tämä selittää osaltaan tuottaja- ja kuluttajahintojen tasaisempaa kehitystä verrattuna spot-hintojen voimakkaisiin heilahteluihin (ks. kuvio 9). Lisäksi sähkön tuottajahinta muodostaa vain reilun kolmanneksen kuluttajahinnasta, joka koostuu sähköenergian hinnan lisäksi myös siirtopalvelun hinnasta sekä veroista.

Sähkö alkoi kallistua pörssissä keväällä 2005. Julkisessa keskustelussa syyksi on usein esitetty päästökauppaa, koska Pohjoismaiden vesitilanne oli vuonna 2005 hyvä. Päästöoikeuksien hinnat nousivatkin vuonna 2005 korkeammalle tasolle kuin ennakkoon odotettiin. Lisäksi sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, hintojen nousu on siirtynyt osittain myös sähkön markkinahintaan. Päästöoikeuksien hinnan kehitys on uusi sähkön hintaan vaikuttava tekijä, kun aiemmin sähkön markkinahintaa on Pohjolassa ohjannut ensisijaisesti maiden vesivarastotilanne. Lisäksi sähkön markkinahintaan vaikuttavat muun muassa lämpötilavaihtelut ja Pohjoismaiden väliset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan myös sähkön kuluttajahinnat kääntyivät nousuun alkusyksystä ja useat myyjät ilmoittivat syksyn aikana korottavansa hintoja lähiaikoina.

Kuvio 9. Sähkön markkinahinnan, tuottajahintojen (toimiala 401) ja kuluttajahintojen kehitys

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (toimiala E) toimi vuonna 2004 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan hieman vajaat tuhat yritystä ja alalla työskenteli hieman alle 10 000 henkilöä. Yrityksistä noin kolmasosa toimi veden puhdistuksessa ja jakelussa, mutta sekä liikevaihdosta että jalostusarvosta (vuonna 2003) sähkön tuotanto, jakelu ja myynti kattavat yli 90 prosenttia.

Taulukko 1. Toimialan E yritysten ja henkilöstön lukumäärä sekä liikevaihto vuonna 2004 ja jalostusarvo vuonna 2003

  Yrityksiä

Henkilöstö
Liikevaihto
1.000 €
Jalostusarvo 1.000 €
E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 958 9 576 8 718 568 2 763 979
Sähkön tuotanto, jakelu ja myynti (sis. sähkön ja lämmön yhteistuotannon) 273 8 363 8 272 776 2 520 240
Kaasun tuotanto ja jakelu 8 19 16 141 -
Lämmön tuotanto ja jakelu 316 787 368 751 114 144*
Veden puhdistus ja jakelu 361 406 60 900 243 739

*Kaasun ja lämmön tuotanto ja jakelu
Lähde: Tilastokeskus

Seuraava vuoden 2005 neljättä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2006.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 13.1.2006