Tasa-arvoinen suomineito, osa 2

Naiset tekevät kotityöt

Kotityöt ovat eurooppalaisesta näkökulmasta yhä edelleen naisten harteilla. Eniten 20-74-vuotiaista kotitöihin käyttävät aikaa virolaiset, slovenialaiset, unkarilaiset ja espanjalaiset naiset. Vähiten aikaa kotitöihin käyttävät ruotsalaiset, norjalaiset, suomalaiset ja latvialaiset naiset. Suhteessa miehiin eniten kotityötä tekevät italialaiset ja espanjalaiset naiset.

Suomalaisnaisten kokonaistyöaika myötäilee perheen tarpeita eli naisten ansiotyöaika lisääntyy lasten kasvaessa. Miehillä tilanne on toisin päin eli miesten kokonaistyöaika on pitkä lasten ollessa pieniä ja ansiotyöaika vähenee lasten varttuessa.

Suomessa alle 7-vuotiaiden lasten äitien kokonaistyöaika jakautuu siten, että ansiotyöhön menee reilu neljännes (reilut kaksi tuntia) kokonaistyöajasta ja kotitöihin vajaat kolme neljännestä (noin kuusi tuntia). Esimerkiksi Saksassa ansiotöiden määrä on vain reilu tunti ja kotityön kuutisen tuntia. Sloveniassa ja Belgiassa ansiotyön määrä on selvästi suurempi. Vaikka Sloveniassa ansiotyön määrä on suurempi, käytetään kotitöihin kuitenkin yhtä paljon aikaa kuin Suomessa. Belgiassa kotitöihin käytetään reilut viisi tuntia.

Alle 7-vuotiaiden isien ansiotyöhön käyttämä aika on selvästi äitien aikaa suurempi Euroopan maissa ylipäätään. Suomalaisilla isillä ansiotyöhön käytetty aika on reilut viisi tuntia ja kotityöaika alle kolme tuntia. Ruotsalaiset ja norjalaiset isät käyttävät ansiotyöhön vajaat viisi tuntia ja kotityöhön reilut kolme tuntia. Suomalaiset alle 7-vuotiaiden lasten isät tekevät siis eurooppalaisittain tarkasteltuna vähän kotityötä. Kouluikäisten lasten isien välillä ei sen sijaan ole eroa.

Kotitöissä naiset käyttävät enemmän aikaa ruoan valmistukseen, siivoukseen ja kunnossapitoon kuin miehet, mutta toki Euroopan maiden välillä on eroja. Suomalaisnaiset käyttävät kotitöistä eniten aikaa ruoan valmistukseen, ostoksiin, asiointiin ja siivoukseen. Suomalaismiehet puolestaan käyttävät kotitöistä eniten aikaa siivoukseen ja kunnossapitoon, ostoksiin ja asiointiin, rakentamiseen ja korjaamiseen, mutta myös ruoan valmistukseen. Suomalaismiehet, kuten ruotsalaiset, norjalaiset ja brittimiehetkin, osallistuvat ruoan valmistukseen useammin kuin monien muiden Euroopan maiden miehet.

Naisilla on vähemmän vapaa-aikaa kuin miehillä. Verrattuna muihin Euroopan maihin eniten vapaa aikaa on kuitenkin yllättäen norjalaisilla, suomalaisilla ja saksalaisilla naisilla. Vähiten vapaa-aikaa on puolestaan Liettuan naisilla.

Politiikassa naisia yhä enemmän

Kun yleinen äänioikeus saatiin Suomeen sata vuotta sitten, oli kahdestasadasta kansanedustajasta 19 naisia. Noin sata vuotta myöhemmin (v. 2003) valituista kansanedustajista naisia oli 75 eli 37,5 prosenttia. Kaikista ehdokkaista 39,8 prosenttia oli naisia, joten valituksi tuli suhteessa vähemmän naisia kuin oli ehdokkaina.

Puolueiden välillä löytyy kuitenkin mielenkiintoisia eroja ehdokkaiden ja valittujen sukupuolitarkastelussa. Esimerkiksi Keskustan ehdokkaista 41,5 oli naisia, mutta valituista vain 23,6 prosenttia. Samanlainen tilanne on myös Vasemmistoliitolla, Sosiaalidemokraateilla ja Kokoomuksella. Kaikilla näillä oli naisia ehdokkaina suhteessa enemmän kuin valituksi tulleita. Sen sijaan päinvastainen tilanne oli Vihreillä, jonka ehdokkaista 52,2 prosenttia oli naisia, mutta valituista peräti 78,6 prosenttia.

Tasa-arvobarometrissa on vuosina 2001 ja 2004 tiedusteltu ensimmäisen naispresidentin merkitystä sukupuolten tasa-arvon kannalta Suomessa. Vuonna 2001 vastanneista naisista 83 prosenttia arvioi naispresidentin tasa-arvon kannalta erittäin tai melko merkittäväksi, mutta vuonna 2004 jo 90 prosenttia vastanneista oli tätä mieltä. Miehet eivät pitäneet asiaa aivan yhtä merkittävänä; vuonna 2001 vastanneista miehistä 69 prosenttia piti asiaa erittäin tai melko merkittävänä, mutta kolmea vuotta myöhemmin jo 78 prosenttia oli tätä mieltä.

Naisjohtajien määrä kasvanut hieman

Pörssiyhtiöt ovat edelleen melko miesvaltaisia. Naisten osuus suurimpien suomalaisen pörssiyhtiöiden hallituksissa on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Vuonna 2004 pörssiyhtiöiden (sata suurinta) hallitusten jäsenistä naisia oli 13 prosenttia (82). Vuonna 2005 osuus oli 14,6 prosenttia ja kuluvana vuonna se on jo 17 prosenttia.

Ammatti- ja sosioekonomista asemaa tarkasteltaessa voidaan havaita, että naisyrittäjien määrä on toistaiseksi pieni. Vuonna 2005 oli naisista yrittäjinä on vain noin 8 prosenttia, kun miehistä yrittäjinä oli 17 prosenttia. Naisista puolet oli alempia toimihenkilöitä, miehistä vain vajaa viidennes. Työntekijöinä oli sen sijaan 41 prosenttia miehistä, naisista vain alle viidennes.

  1. Naisten palkat 80 prosenttia miesten palkoista
  2. Naiset tekevät kotityöt
  3. Politiikassa naisia yhä enemmän
  4. Naisjohtajien määrä kasvanut hieman
  5. Lähdeluettelo

Lähdeluettelo

Tilastokeskus: Ajankäyttötutkimus 1990-2000, Työvoimatutkimus, Työolotutkimus, Väestötilastot, Koulutustilastot, Palkkarakennetilasto, Tulo- ja varallisuustilasto, Tulonjakotilasto ja Naiset ja miehet Suomessa 2005

Talouselämä 1.4.2005 ja 7.4.2006

Eurostat: A Statistical view of the life of women and men in the EU25

Eurostat: How Europeans spend their time, Everyday life of women and men

Eurostat: How is the time of women and men distributed in Europe

OECD Education at a Glance 2005

Päivitetty 14.12.2006