Suomiko varallisuuden häntäpäätä?

  1. Miten Suomen kotitalouksien varallisuutta voidaan mitata?
  2. Varallisuustutkimuksessa rahoitusvarat todellista pienempinä
  3. Arvio suomalaisten varallisuudesta
  4. Varallisuus on hyvin epätasaisesti jakautunut

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Arvio suomalaisten varallisuudesta

Widerin tutkimukseen vertailemiseksi laskimme suomalaisten varallisuuden vuosille 2000 ja 2004 niiden tietojen perusteella, joita Tilastokeskuksessa on käytettävissä tai arvioitavissa. Laskelmassa on samat varallisuuserät kuin Widerin tutkimuksessa, esimerkiksi metsien arvoa ei ole pyritty arvioimaan.

Rahoitusvaroja ja velkoja koskevat tiedot on saatu rahoitustilinpidosta. Asuntovarallisuus on saatu markkinahintoihin perustuvasta laskelmasta, joka sisältää tonttimaan. Vapaa-ajan asunnot puuttuvat tästä asuntolaskelmasta, joten ne on arvioitu varallisuustutkimusten perusteella korottamalla vuodelle 2000 vuoden 1998 tutkimuksen tietoja 1998-2004 varallisuustutkimusten antaman kehityskuvan perusteella. Vuoden 2004 vapaa-ajan asuntojen tiedot ovat suoraan Kotitalouksien varallisuustutkimuksen ennakkotiedoista. Kestokulutustavarat on arvioitu pääomakantamalliin perustuvalla menetelmällä kotitalouksien kulutusmenojen aikasarjasta ja ne on arvioitu koko kannan eikä vain kulkuvälineiden osalta, toisin kuin Widerin Suomen aineistossa.

Kotitalouksien varallisuus 2000 ja 2004

  2000 2000 2004 2004
Kotitaloudet Henkeä Kotitaloudet Henkeä
yhteensä kohden yhteensä kohden
Milj. € € Milj. € €
Asunnot 156 327 30 202 212 849 40 721
Vapaa-ajan asunnot 19 502 3 768 33 713 6 450
Kestokulutustavarat 35 766 6 910 44 150 8 447
Reaalivarallisuus yhteensä 211 595 40 880 290 712 55 618
Rahoitusvarat 133 288 25 751 159 111 30 440
Velat 41 752 8 066 66 231 12 671
Nettovarallisuus yhteensä 303 131 58 565 383 592 73 387

Lähteet: Tilastokeskus: Rahoitustilinpito; Tilastokeskus: Kotitalouksien varallisuus 1998 ja ennakkotietoja 2004; Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, julkaisemattomia tietoja

Tässä laskelmassa varallisuudeksi henkeä kohti saatiin 58 565 euroa vuonna 2000 ja 73 387 euroa vuonna 2004.

Tulos on huomattavasti korkeampi kuin Widerin tutkimuksessa. Kun Widerin tutkimus mittasi vuonna 2000 henkeä kohti lasketuksi varallisuudeksi 37 171 dollaria, tämän laskelman perusteella henkeä kohti laskettu varallisuus olisi 53 701 dollaria3 eli yli 40 prosenttia korkeampi.

On vaikea sanoa, miten Suomen sijoitus muihin maihin verrattaessa muuttuu. Widerin tutkimuksessa useille maille tehtiin kahdenlaiset laskelmat: sekä kyselytutkimuksiin että varallisuustaseisiin perustuvat. Erot näiden laskelmien välillä olivat yleensä huomattavia. Varallisuustaseisiin perustuvat varallisuusarvot olivat korkeampia. Vaikka sama tulos saadaan näiden laskelmien perusteella Suomelle, eivät suomalaiset tämänkään laskelman jälkeen kovin varakkaiksi muutu. Sijoittunemme kuitenkin eri kategoriaan kuin Puola ja Tšekki.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 19.2.2007