Kaupan toimialakatsaus IV/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Antti Santaharju (09) 1734 2720, Marko Tuomiaro (09) 1734 2705,palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä, vaikka kasvu hidastui hieman verrattuna tammi-syyskuuhun. Myynnin arvo kasvoi yhä nopeammin kuin myynnin määrä pääosin tukkukaupan hintojen nousun takia. Alan työllisten määrä puolestaan kohosi verrattuna vuoden takaiseen tasoon. Kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä lisääntyy vuoden 2007 alkupuolella. Lisäksi myyntiodotukset olivat viimeisen vuosineljänneksen lopussa huomattavasti valoisammat kuin edeltävän neljänneksen lopussa.

Vähittäiskaupan myynnin reipas kasvu jatkui yhä. Etenkin pienissä yrityksissä vauhditettiin vähittäiskaupan kasvua enemmän kuin edeltävällä neljännekseksellä. Autokaupassa kasvua kertyi sen sijaan vähemmän kuin edeltävällä neljänneksellä kaiken kokoisissa yrityksissä. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on yhä selkeästi pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella. Alan myynnin odotettiin edelleen kasvavan ja työllisten määrän arvioitiin nousevan alkuvuoden aikana.

Myös tukkukaupan voimakas myynnin kasvu jatkui loka-joulukuussa, joskin hitaammin kuin heinä-syyskuussa. Liikevaihdon kasvua kertyi edellistä neljännestä vähemmän sekä pienissä että suurissa alan yrityksissä. Toimialan liikevaihdon suotuisaa kehitystä on siivittänyt jo pidempään jatkunut hintojen nousu.

Sivun alkuun

Kaupan liikevaihdon kasvu ripeää läpi vuoden

Kaupan alan liikevaihto nousi vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kehitys oli loka-joulukuussa viime vuosien keskimääräistä kasvua selkeästi voimakkaampaa. Kaupan alan suotuisaa kehitystä piti yllä etenkin auto- ja tukkukauppa. Myös vähittäiskauppa oli reippaassa kasvussa loppuvuodesta.

Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %

Toimiala I/2006** II/2006 III/2006 IV/2006 I-IV/2006
Kauppa yhteensä (100%) 10,6 8,1 9,0 7,6 8,8
Autokauppa (18,7%)* 11,2 6,4 10,6 6,3 8,5
Tukkukauppa (57,7%) 12,2 9,7 9,9 8,8 10,1
Vähittäiskauppa (23,6%) 6,2 5,5 5,7 5,6 5,7
- päivittäistavarakauppa (8,6%) 4,2 5,7 5,5 5,2 5,2
- tavaratalokauppa (4,4%) 7,2 6,3 5,5 5,8 6,1
* Osuus kaupan liikevaihdosta vuonna 2005
** Kunkin neljänneksen vuosimuutoksessa verrataan neljänneksen liikevaihtoa edellisen vuoden vastaavan neljänneksen liikevaihtoon

Autokaupassa kasvua kertyi vähemmän kuin edeltävällä neljänneksellä kaiken kokoisissa yrityksissä. Kehityksen taustalla on se, että nopeimmin kasvanut neljäsosa yrityksistä vauhditti kasvua edellistä neljännestä vaisummin ja hitaimmin kasvanut neljäsosa jarrutti kasvua edellistä neljännestä enemmän. Alle 50 henkeä työllistävät yritykset vastasivat lähes yksinään toimialan kasvusta.

Autokaupan liikevaihdon kasvun kiihtymistä on hillinnyt siihen sisältyvä polttoaineiden vähittäiskaupan toimiala, jonka liikevaihdon kehitys alkoi hiipua toisella neljänneksellä. Polttoaineiden vähittäiskaupan myynti oli hieman pakkasella viimeiselläkin neljänneksellä. Sen sijaan moottoriajoneuvojen myynti kehittyi edelleen suotuisasti ja piti yllä koko autokaupan kasvua.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvu jatkui ripeänä loka-joulukuussa, joskin vähän hitaampana kuin kolmannella neljänneksellä. Tukkukaupan suotuisaa kehitystä ylläpitivät puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa, jonka liikevaihto nousi yhä tukkukaupan keskimääräistä kehitystä voimakkaammin. Tämän toimialan liikevaihdon ripeä kasvu johtui osittain toimialan hintojen voimakkaasta noususta.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvua ylläpitivät loka-joulukuussa etenkin pienet yritykset, kuten vuoden muinakin neljänneksinä. Toisaalta, vain keskisuuret yritykset kiidättivät kasvua edellistä neljännestä voimakkaammin. Tukkukaupan reippaasta kasvusta huolimatta liikevaihto kohosi vain joka toisella alan yrityksellä loka-joulukuussa edellisvuodesta. Sen sijaan peräti 40 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto nousi voimakkaasti edellisvuodesta, yli 15 prosenttia.

Myös vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu jatkui reippaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vähittäiskauppa kasvoi yhä suotuisasti verrattuna edeltävien vuosien keskimääräiseen kehitykseen, kun päivittäistavarakaupan liikevaihto nousi edelleen ripeästi. Kasvun veturina jatkoi edelleen kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäiskauppa.

Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat loka-joulukuussa edellistä neljännestä enemmän varsinkin pienet, alle 50 henkeä työllistävät yritykset. Suurten yli 250 henkeä työllistävien vähittäiskaupan yritysten vaikutus kasvuun pysyi ennallaan. Kuitenkin yli puolet vähittäiskaupan kasvusta tuli suurten yritysten kautta.

Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut 2000-luvulla suotuisampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä Suomen vähittäiskaupan liikevaihdon reipas kasvu jatkui, kun taas Euroopan Unionin jäsenmaissa liikevaihto kasvoi hieman edellista neljännestä hitaammin. Saksassa vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu hieman kiihtyi, mutta Ranskan liikevaihdon kehitys hiipui edellisestä neljänneksestä. Sekä Saksan että Ranskan kasvu oli loka-joulukuussa edeltävien kuukausien tapaan EU:n vähittäiskaupan kehitystä hitaampaa.

Kuvio 2. Vähittäiskaupan liikevaihdon* kehitys neljänneksittäin eri maissa

* Kuvion 2 sarjat ovat työpäiväkorjattuja ja kausitasoitettuja

Sivun alkuun

Kaupan työllisten määrä nousuun loka-joulukuussa

Kaupan alan työllisten määrä kohosi runsaat 3 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työllisten määrä oli pysynyt vuoden 2006 tammi-syyskuussa edellisvuoden tasolla. Etenkin autokaupan työllisten määrä kasvoi loka-joulukuussa ripeästi kuten edelliselläkin neljänneksellä. Tuoreimmalla neljänneksellä noin puolet kaupan alan työllisistä työskenteli vähittäiskaupassa, 31 prosenttia tukkukaupassa ja loput 19 prosenttia autokaupassa.

Työllisten määrän noususta huolimatta kaupan palkkasumman kasvu kiihtyi vain hieman. Palkkasumman kasvun veturina toimi autokauppa, jossa palkkasumma nousi hieman kaupan keskimääräistä kehitystä voimakkaammin.

Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin

Kaupan osa-aikaisten määrä väheni hieman loka-joulukuussa vuoden takaisesta. Kun alan työssä olleiden määrä kuitenkin nousi, niin osa-aikaisten osuus kaikista kaupan työssä olleista laski 24 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Osa-aikaisten määrä väheni vähittäiskaupassa, joka työllisti runsaat 78 prosenttia kaupan osa-aikaisista loka-joulukuussa.

Kuvio 4. Kaupan työssä olleiden ja osa-aikaisten määrän kehitys

Sivun alkuun

Kaupan näkymät ovat valoisat

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa normaalia paremmaksi vuoden vaihteessa. Myyntiodotukset tulevalle kolmelle kuukaudelle olivat valoisammat kuin edellisen neljänneksen lopussa. Lisäksi yleisen suhdannetilanteen odotettiin paranevan edelleen lähitulevaisuudessa. Kaupan yritykset arvioivat myös niiden henkilöstön kasvavan vuoden 2007 alkupuolella.

Auto- ja vähittäiskaupan yritysten vuoden vaihteen suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori kasvoi reippaasti kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus oli selvästi viime vuosien keskimääräistä kehitystä korkeammalla. Auto- ja vähittäiskaupan yritykset odottivat sekä myynnin että työllisyyden kysynnän kasvavan lähikuukausina.

Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaista luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset eikä niinkään saldolukujen taso. Suomen lisäksi EU-alueen suurista maista kaupan alan yritysten luottamus kasvoi mm. Saksassa. Saksan positiivisesta kehityksestä huolimatta koko EU-alueen auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus laski vuoden alussa hieman kolmen kuukauden takaiseen tasoon verrattuna.

Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Fokus: Autokauppa muutoksien kourissa 2000-luvulla

Moottoriajoneuvojen kauppa (Tol 50100) kasvoi reippaasti, lähes 10 prosenttia vuonna 2006. Myynnin nousua vauhditti erityisesti autojen tukkukauppa, jonka suotuisan kehityksen taustalla oli autojen läpiviennin huima kasvu Venäjälle. Henkilöautojen vähittäiskaupan kasvua puolestaan jarrutti uusien henkilöautojen vaisu myynti verrattuna edellisvuoteen. Henkilöautojen vähittäiskaupan osuus moottoriajoneuvojen kaupasta oli lähes 57 prosenttia ja kaikkien autojen tukkukaupan osuus runsaat 42 prosenttia yritys- ja toimipaikkarekisterin uusimpien vuositietojen mukaan.

Uusien henkilöautojen myyntiä kuvaava henkilöautojen ensirekisteröintien määrä verrattuna edeltävään vuoteen väheni vuosina 2001, 2004 ja 2006. Vuonna 2001 odoteltiin EU:n komission autoveropäätöstä ja autoverolain uudistusta. Pelko uusien autojen kallistumisesta sai uuden auton ostajia liikkeelle jo vuonna 2002. Kun lisäksi osa ostajista päätteli, että merkittäviä veronalennuksia ei ole tulossa, kävi myös käytettyjen autojen kauppa vilkkaasti. Autoveron alennus laski kuitenkin uusien autojen hintoja vuonna 2003, mikä osaltaan siivitti uusien henkilöautojen myynnin rajuun nousuun. Lisäksi käytettyjen henkilöautojen verokohtelun muutos syksyllä 2002 räjäytti käytettyjen tuontiautojen markkinat. Vuonna 2003 tuotiin käytettyjä henkilöautoja ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisterin mukaan 31944 kappaletta eli lähes seitsemän kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä osaltaan kiihdytti käytettyjen henkilöautojen vähittäiskauppaa. Vuonna 2004 tuotiin jo käytettyjä henkilöautoja hieman vähemmän kuin edeltävänä vuotena ja laskeva trendi jatkui myös vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2004 toivuttiin myös kahden edeltävän vuoden nopeasta uusien autojen tulvasta, jota oli padonnut komission autoveropäätökseen ja autoverolain uudistukseen liittyvät spekulaatiot. Seuraavana vuotena ensirekisteröitiin 148161 uutta henkilöautoa, joka on enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvulla.

Kuvio 6. Auto- ja henkilöautokaupan myynnit ja ensirekisteröinnit

Asumiskulujen ansiotasoa nopeampi nousu on voinut johtaa siihen, että autoiluun on jäänyt entistä vähemmän rahaa. Silloin uuden auton sijaan on ehkä ostetettu tavallista herkemmin huokeampi käytetty auto tai on ajettu käytetyllä autolla entistä pidempään. Lisäksi käytettyjen tuontiautojen tarjonta on lisääntynyt vuosina 2003-2006. Nämä lienevät olennaisimmat syyt vuoden 2006 uusien henkilöautojen pienen myyntinotkahduksen taustalla. Myös henkilöautojen keski-ikä on pysynyt korkeana, reilussa 10 vuodessa 2000-luvulla, eikä kehitykseen ole odotettavissa muutosta, jos autoverolaki pysyy nykyisen kaltaisena.

Uusien henkilöautojen kauppa keskittyy alkuvuoteen, jolloin uudet vuosimallit ovat kysytyimpiä. Esimerkiksi vuonna 2006 runsaat 59 prosenttia uusista henkilöautoista myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kuitenkin samaan aikaan henkilöautojen vähittäiskaupan liikevaihdosta kertyi vajaat 53 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että käytettyjen autojen myynti on selvästi vilkkaampaa heinä-joulukuussa kuin vuoden alkupuoliskolla olettaen, että tammi-kesäkuun liikevaihdosta ainakin 40 prosenttia tulee uusien henkilöautojen myynnistä. Varsinkin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä erot käytettyjen ja uusien autojen myynnissä ovat huomattavia.

Kuvio 7. Neljännesmyynnin osuus henkilöautojen vuosimyynnistä vuonna 2006

Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisteriin perustuvien Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2000-luvulla uusien henkilöautojen johtava merkki Suomessa on ollut Toyota. Vuosina 2000 ja 2001 Opel oli toisella sijalla, kun sen Astra mallia myytiin eniten markkinoilla. Vuonna 2002 Opelin markkina-osuus lähes puolittui ja kakkoseksi nousi Volkswagen, joka on pystynyt pitämään paikkansa markkinoiden toiseksi myydyimpänä merkkinä. Vastaavasti vuonna 2002 Toyta Corolla kipusi myydyimmäksi malliksi ja se on jyrännyt myyntitilaston kärjessä myös vuosina 2003-2006.

Myös uudet merkit ovat onnistuneet saamaan jalansijaa uusien henkilöautojen markkinoiltamme viime vuosina. Ensirekisteröintien lukumäärällä mitattuna Chevroletin (silloisen Daewoon) myynti kasvoi eniten vuonna 2004, kun uusia autoja myytiin 1244 kappaletta enemmän kuin edeltävänä vuotena. Vuosina 2005-2006 Kian ensirekisteröintien lukumäärät kohosivat selvästi eniten.

Käytettyjen henkilöautojen tuonnissa ovat olleet vahvoilla saksalaiset merkit, kuten Mercedes-Benz, BMW ja Audi. Ainoastaan Volvo on kivunnut kolmen tuoduimman käytetyn automerkin joukkoon vuosina 2003-2006. Kahtena viime vuotena Volvo on ollut peräti tuoduin käytetty henkilöauto. Joka viides käytettynä maahantuotu henkilöauto oli Volvo vuosina 2005-2006.

Kuluttajabarometrin avulla voidaan myös arvioida uusien ja käytettyjen henkilöautojen ostoaikeita. Jos verrataan 12 tuoreimman kuukauden henkilöautojen ostoaikeita vuodentakaiseen tilanteeseen, niin ostoaikeet ovat kasvaneet hieman, 17,6 prosentista 18,1 prosentiin. Ostoaikeiden pienehkö nousu viimeisen 12 kuukauden aikana kohdistuu uusiin henkilöautoihin. Sen sijaan käytettyjen autojen ostoaikeissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Koska tammi-helmikuussa uusien autojen kauppa lähti edellisvuotta vaisummin käyntiin, niin ostoaikeiden kasvu tullee näkymään lähikuukausien ensirekisteröinneissä.

Seuraava vuoden 2007 ensimmäistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2007.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Eurostat: Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
              Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
               Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. AKE, Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Liikenne ja matkailu
Kuvio 7. AKE, Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Liikenne ja matkailu

Taulukot

Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Muut lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri

Päivitetty 28.3.2007