IEA: Maailman energiatulevaisuus vaatii uusia politiikkatoimia
- Nykyistä menoa - uusia vaihtoehtoja
- Energian kysynnän trendit ja tarvittavat politiikkatoimet
- Ydinvoima, öljy, kaasu, hiili, biopolttoaineet...
- Kansainvälistä yhteistyötä ja panostuksia t&k-työhön
Kirjoittaja: Kim Fyhr toimii ylitarkastajana kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolla ja vastaa IEA:han liittyvien asioiden koordinoinnista. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 12/2007
Energiakysymysten painoarvo on viime vuosina kasvanut merkittävästi kansainvälisessä politiikassa. Eri kansainvälisillä foorumeilla käydään jatkuvaa korkean poliittisen tason keskustelua energian huolto- ja toimitusvarmuudesta, ilmastonmuutoksen edellyttämistä toimista, energia-alan investointien lisäämistarpeesta, energiatehokkuudesta ja energialähteiden valintaan liittyvistä kysymyksistä. Samalla myös tiedeyhteisö ja julkinen sekä yksityinen sektori pyrkivät osaltaan ratkaisemaan näitä koko maailman väestön, ympäristön, talouden ja sosiaalisten olosuhteiden kannalta tärkeitä kysymyksiä.
Johtavien teollisuusmaiden ryhmä G8:n huippukokouksissa Gleneaglesissa ja Pietarissa, G8-maiden valtionpäämiehet pyysivät OECD-perheeseen kuuluvaa kansainvälistä energiajärjestö IEA:ta (International Energy Agency) "antamaan neuvoja vaihtoehtoisista energiaskenaarioista ja strategioista, joilla pyritään puhtaaseen, älykkääseen ja kilpailukykyiseen energiatulevaisuuteen". IEA pyrkii vastaamaan myös tähän pyyntöön laajassa katsauksessaan World Energy Outlook (WEO) 2006.
Nykyistä menoa - uusia vaihtoehtoja
IEA julkaisee vuosittain katsauksen maailman energiakysymyksistä ja energian tulevaisuudennäkymistä. Katsauksessa käsitellään joka toinen vuosi laajemmin jotakin energiasektorin erityiskysymystä ja joka toinen vuosi päivitetään yleinen maailman energianäkymä. Vuoden 2006 katsaus on nyt vuorollaan tällainen arvio yleisestä energiatilanteesta.
Lontoossa viime vuoden marraskuussa julkistettu katsaus rakentuu seuraavasti: Perinteiseen tapaan katsaus esittelee kaksi erilaista vuoteen 2030 tähtäävää tulevaisuuden skenaariota. Niin sanottu business as usual -skenaario eli viiteskenaario (Reference Scenario) ottaa arviossaan huomioon ne hallitusten politiikat ja toimet, jotka on hyväksytty vuoden 2006 puoliväliin mennessä.
Sen sijaan tehostettujen politiikkatoimien vaikutuksia kuvaavassa vaihtoehtoskenaariossa (Alternative Policy Scenario) tuodaan esille miten globaalit energiamarkkinat kehittyisivät, jos hallitukset toteuttaisivat kaikki ne energiaturvallisuuteen ja energiakysymyksistä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin liittyvät politiikkatoimet, joita ne tällä hetkellä harkitsevat. Vaihtoehtoskenaariossa esitetty energian kysyntä maailmassa on vuonna 2030 noin 10 prosenttia pienempi kuin viiteskenaarion mukainen luku. Käytännössä erotus vastaa suurin piirtein Kiinan nykyistä energian kulutusta, joten kyseessä on erittäin merkittävä ero.
Näiden skenaarioiden lisäksi vuoden 2006 katsaus pureutuu tarkemmin kuuteen ajankohtaiseen globaaliin energiasektorin kysymykseen: 1) korkeiden energiahintojen vaikutukset talouteen, 2) öljy- ja kaasuinvestointien tilanne, 3) ydinvoiman mahdollisuudet, 4) biopolttoaineiden näkymät, 5) energia ruuanlaitossa kehitysmaissa ja 6) Brasilian energianäkymät.
Energian kysynnän trendit ja tarvittavat politiikkatoimet
Maailman energianäkymistä vuoteen 2030 WEO-katsaus toteaa seuraavaa: Ilman uusia politiikkatoimia maailman energian kysyntä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 53 prosenttia nykyhetkestä. Yli 70 prosenttia tästä kasvusta tulee kehittyvistä maista, ensi sijassa Kiinasta ja Intiasta. Kehittyvien maiden väestön nopeasta kasvusta ja lisääntyvästä energian tarpeesta johtuen tulevaisuudessa tapahtuu energian kysynnän maantieteellinen siirtymä, sillä kehittyvien maiden oma energian tuotanto ei riitä vastaamaan niiden alati kasvavaa energian tarvetta.
Öljyn ja kaasun tuonti Aasian kehittyviin maihin kasvaa nopeammin kuin maailman energian kysynnän kasvu keskimäärin, ja näiden maiden riippuvuus tuontienergiasta kasvaa erittäin voimakkaasti. Tämä tendenssi vahvistaa muiden maiden energiatoimitusten haavoittuvuutta ja lisää energian hintakriisien mahdollisuutta. Viiteskenaarion mukaan maailma tulee entistä riippuvaisemmaksi Lähi-idän OPEC-maiden ja Venäjän öljyn tuotannosta.
Vain voimakkaat politiikkatoimet voivat siirtää maailman kestävämmälle energiauralle. Eniten maailman energian kysyntään ja hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa toteutettavat politiikkatoimet. Eniten energian säästöä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä saadaan aikaan keskittymällä ensinnäkin tiukentamaan Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa ajoneuvojen polttoaineiden, rakennusten ja laitteiden energiatehokkuusstandardeja ja toisaalta lisäämällä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman osuutta sähköntuotannossa.
Näitä toimia toteutettaessa myös siirrytään tehokkaimmin pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja edistetään energiaturvallisuutta. Yllä mainitut toimet ovat myös kustannustehokkaita. Vaadittavat investoinnit ovat kalliita, mutta ne maksavat itsensä takaisin säästyneinä polttoainekustannuksina. Investoinnit ennen kaikkea energian kulutuksen tehostamiseen ovat yleensä tässä suhteessa tehokkaampia kuin investoinnit energian tuotannon tehostamiseen. Investoinnit sähkölaitteiden energiatehokkuuteen ovat erityisen taloudellisia.
Ydinvoima, öljy, kaasu, hiili, biopolttoaineet...
Viimeisten vuosien aikana eri energiamuotojen suhteellinen asema on muuttunut huomattavasti. Hiili on tänä päivänä kaasua halvempi polttoaine sähköntuotannossa ja ydinvoima on monessa tapauksessa halvempi vaihtoehto kuin mitä sekä hiili että kaasu ovat. Näin on, vaikka hiilen ja kaasun hiilidioksidipäästöjen hintaa ei otettaisi huomioon. Hiilen käytön kasvu on kattanut viime aikoina suurimman osan maailman energian kysynnän kasvusta, ja sen osuus energialähteenä tulee jatkossakin olemaan aiemmin arvioitua suurempi.
Fossiiliset polttoaineet ovat kuitenkin edelleen vuonna 2030 suurin energianlähde. Vaikka öljyn osuus laskee, se tulee yhä olemaan suurin yksittäinen energianlähde seuraavana muutamana vuosikymmenenä. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että öljyn hinnalla tulee olemaan jatkossakin hyvin keskeinen rooli maailmantalouden kehityksen kannalta.
Vuosien 2005-2030 aikana tarvitaan viiteskenaariossa yli 20 000 miljardin dollarin investoinnit. Arvio on selvästi aikaisempia arvioita suurempi. Liian vähäiset investoinnit on suuri uhka maailman energiamarkkinoille. Vaikutelma, että viime vuosina investoinnit olisivat lähteneet kasvuun, on pääosin illuusiota. Erilaisten kustannusten nousu on pitänyt todellisten investointien määrän samalla tasolla kuin vuonna 2000, vaikka investointeihin kohdennettu rahamäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi.
Ydinvoima on kustannustehokas keino vähentää tuontiriippuvuutta kaasusta sekä hillitä hiilidioksidipäästöjä. Viiteskenaarion mukaan maailman ydinvoimakapasiteetti kasvaa vuoden 2005 368 GW:sta noin 416 GW:iin vuoteen 2030 mennessä. Silti ydinenergian suhteellinen osuus maailmanlaajuisesta energian kokonaiskapasiteetista laskee.
Vaihtoehtoskenaario esittää puolestaan täysin toisenlaisen kuvan tulevaisuudesta, jossa ydinenergian osuus kasvaa ja on vuonna 2030 519 GW. Ydinvoiman osuuden kasvuun tarvitaan kuitenkin hallitusten voimakkaita toimia. Erityisesti pitkälle liberalisoiduilla markkinoilla yksityisten investointien toteutumista on tehtävä helpommaksi, jotta ydinvoimaa todella rakennettaisiin lisää. Myös jo nyt käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytöstä poisto asettaa omat vaatimuksensa ydinenergian lisäinvestoinneille.
Biopolttoaineilla voi olla merkittävä rooli tieliikenteen energiatarpeissa. Biopolttoaineet edistävät energialähteiden monipuolisuutta ja parantavat toimitusvarmuutta sekä vähentävät hintojen heilahtelua. Ne vähentävät myös kasvihuonekaasupäästöjä. Biopolttoaineiden tuotanto tarvitsee kuitenkin tukia useimmissa osissa maailmaa, ja se heikentää biopolttoaineiden potentiaalia pitkällä aikavälillä.
Biopolttoaineiden tuotannon keskeisenä haasteena nähdään viiteskenaariossa se, miten maailman väestön kasvusta johtuva ruuan kysynnän kasvu ja siten peltoalan kasvattaminen ruuan tuotantoon voidaan yhdistää biopolttoaineiden tuotannon kanssa. Joka tapauksessa on ilmeistä, että viljelyyn kelpaavaa maata tulee kasvattaa globaalissa mittakaavassa merkittävästi.
Uudet teknologiat, erityisesti lignoselluloosapohjaisen (puupohjainen) etanolin tuottaminen, voivat mahdollistaa biopolttoaineille paljon nykyistä suuremman roolin energialähteenä, jos toistaiseksi vielä ratkaisemattomat keskeiset teknologiset ja kaupallistamiseen liittyvät ongelmat saadaan voitettua.
Kansainvälistä yhteistyötä ja panostuksia t&k-työhön
Energiakatsauksen WEO 2006 kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaarioita esittävät siis kaksi varsin erilaista maailman energiatulevaisuutta. Miten kansainvälinen yhteisö vastaa katsauksessa esitettyihin suosituksiin, jää nähtäväksi. Vaihtoehtoskenaariossa esitettyjen laajamittaisten muutosten läpivienti edellyttää luonnollisesti runsaasti poliittista tahtoa.
Vaikka hallitusten tulisi luoda toimivat edellytykset tarvittaville energia-alan investoinneille, on katsauksen mukaan myös yksityisen sektorin kannettava vastuunsa, sillä suurin osa energiainvestoinneista tulee nimenomaan yksityiseltä sektorilta. Investointeja suunniteltaessa ja tehtäessä tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä.
Katsauksen mukaan vaihtoehtoskenaarion saavuttaminen vaatii tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä erityisesti merkittävää panostamista energia-alan t&k-työhön. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää teknologian siirtämiseen kehitysmaihin - moderni energiatuotanto tulee tuoda kehitysmaiden ihmisten ulottuville.
Tapahtuu lähivuosina mitä tahansa muutoksia, on selvää, että maailman demografisten trendien ja jatkuvasti kasvavan energian kysynnän vuoksi on löydettävä uusia ratkaisuja sekä päivänpolttaviin että pidemmän aikavälin energiakysymyksiin.
Päivitetty 17.4.2007