Suomalaiset Ruotsin inhimillistä pääomaa luomassa

  1. Ruotsi koulutustavoitteessa Suomea edellä
  2. Uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä laski
  3. Ruotsi jäi vielä tavoitteestaan
  4. Iranilais- ja suomalaistaustaisia ylivoimaisesti eniten
  5. Suomalaistaustaisilla vahva edustus tohtoreissa
  6. Uusien ikäluokkien kasvu ja lasku
  7. Suomessa vaaditaan lisää kädentaitajia
  8. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kiinnostavat Ruotsia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ruotsi jäi vielä tavoitteestaan

Virallisena tavoitteena Ruotsissa on nostaa korkeakoulussa opiskelevien osuus 50 prosenttiin kustakin vuosiluokasta. Vuonna 1979 syntyneistä 44 prosenttia oli aloittanut korkeakouluopinnot 25 vuoden iässä. Kyseisestä vuosiluokasta ruotsalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita oli 45 prosenttia. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisista vain 32 prosenttia oli aloittanut korkeakouluopinnot. Vuonna 1974 syntyneen vuosiluokan kohdalla erot taustojen välillä olivat nykyistä suuremmat. Pientä tasoittumista on siis tapahtunut.

Vuonna 1998 oli silloisten 25-vuotiaiden kohdalla korkeakoulun aloittamisprosentti vain 37 prosenttia. Vuoteen 2004 mennessä kasvua oli tullut jo seitsemän prosenttiyksikköä. Vastaavasti vuonna 1998 silloisen 30-vuotiaiden ikäluokan kohdalla korkeakoulun aloittamisprosentti oli vain 30 prosenttia, kun se oli vuonna 2004 jo 43 prosenttia. 30-vuotiaiden kohdalla on ollut siis vielä suurempi kuin 25-vuotiaiden.

Viralliseen poliittiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää erityishuomion kiinnittämistä ulkomaalaistaustaisten tilanteeseen. Tämä on myös vahvasti syynä siihen, miksi Ruotsissa tehdään tutkimusta opiskelijoiden taustamaista. Suomessa vastaavaa poliittista painetta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tutkimukseen ei ole, koska maamme ulkomaalaisten määrä on melko vähäinen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 17.4.2007