Alueiden rakenteelliset ongelmat voimistuvat tulevaisuudessa
- Väestön ikääntyminen vähentää alueiden voimavaroja
- Julkinen rahoitus kiristyy
- Työvoiman määrä vähenee ja työttömyys alenee
- Vähenevät resurssit rajoittavat alueiden kehitystä
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vähenevät resurssit rajoittavat alueiden kehitystä
Huolimatta työttömyyden alenemisesta ja työllisyysasteen noususta tulevaisuuden näkymät eivät ole kovinkaan myönteisiä maakunnissa, joissa työvoiman määrä laskee 15-20 prosenttia nykytason alapuolelle vuonna 2025. On ilmeistä, että kestävälle elinkeinotoiminnan kehitykselle ei tällöin ole riittävää perustaa.
Työvoima 2025 -projektin arvioiden mukaan kasvavia toimialoja ovat eri maakunnissa lähinnä palvelusektorit kuten kauppa, matkailu, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus työpaikoista nousisi 17 prosentin tasolle vuonna 2020-25 ja Itä-Suomen maakunnissa osuus olisi yli 20 prosenttia, mikä saattaa rajoittaa muiden elinkeinojen mahdollisuuksia vähenevien työvoimaresurssien oloissa.
Muuttoliikkeen rooli työvoiman tarjonnan säätelijänä on muuttumassa. Muuttoaktiivisuus on keskittynyt entistä enemmän 18-25-vuotiaiden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla. Potentiaalisten muuttajien vähentyessä lähes kaikilla alueilla on ennakoitavissa, että maassamuutto heikkenee tulevaisuudessa.
Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina, ja myös maahanmuuttajien työllisyys on noussut erityisesti virolaisten ja venäläisten osalta. Kuitenkin maahanmuuttajien määrällinen vaikutus alueiden työmarkkinoilla on edelleen melko vähäinen ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Suomi ei ole saanut osaansa Euroopan suurista muuttovirroista, jotka ovat kulkeneet Puolasta ja muista Itä-Euroopan maista lähinnä Britanniaan ja Irlantiin (Myrskylä, 2006).
On ilmeistä että vuosikymmeniä jatkunut keskittyvän aluekehityksen suuri linja jatkuu. Supistuvien väestö- ja työvoimaresurssien oloissa elinkeinotoiminta kasvaa ennen kaikkea suurimmissa aluekeskuksissa ja vähenee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueilla.
Etelä- ja Lounais-Suomen aluekeskukset muodostavat elinkeinorakenteeltaan ja liikenneyhteyksiltään kilpailukykyisen ja toimivan aluekokonaisuuden. Muualla maassa vahvimpia ovat erityisesti yliopistokaupunkien ympärille muodostuvat keskukset ja niiden lähialueet.
Myös muihin aluekeskuksiin voi syntyä menestyvää elinkeinotoimintaa, johonkin vahvaan toimialaan ja yrityksiin perustuen. On myös mahdollista, että maaseutualueilla syntyy uutta elinkeinotoimintaa esimerkiksi kaivostoiminnan ja bioenergian tuotannon ympärille.
Päivitetty 27.4.2007