Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Uusimaa on ylivoimainen muotoilun keskittymä kaikilla määrällisillä mittareilla mitattuna. Tilanne on aivan erilainen, kun otamme mittariksi muotoiluintensiteetin. Tällöin Päijät-Häme on esinemuotoilun ykkönen, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa pitävät hallussaan arkkitehtuurin kärkisijoja.

Usein muotoilu ymmärretään laajasti sekä muotoilua tekevien toimistojen että sitä hyödyntävien muotoiluintensiivisten toimintojen yhdistelmänä. Kokonaisuudessaan yhdistelmästä voi käyttää nimitystä muotoiluklusteri. Tässä artikkelissa on tarkoitus tuoda esille keskeisiä rakenteellisia vertailumenetelmiä muotoilun aluetaloudellisesta roolista.

Muotoilutoiminta on jaettu artikkelissa kolmeen osaan: esineen (taideteolliseen), pinnan (graafiseen) ja tilan (arkkitehtuuriin) muotoiluun. Valitettavasti nykyinen toimialaluokitus ei mahdollista selkeää tietojen saantia tällä jaottelulla. Tilastollinen tarkastelu voidaan silti nykyisinkin toteuttaa välttävällä tavalla. Silloin mainosala edustaa graafista muotoilua ja taideteollinen muotoilu esineiden muotoilua. Graafista muotoilua tehdään toki mainosalan ulkopuolellakin, mutta voidaan ajatella toistaiseksi - ennen uuden toimialaluokituksen voimaanastumista - mainosalan edustavan suurin piirtein graafisen muotoilun merkitystä eri alueilla.

Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan

Alueen valintaan vaikuttavat tekijät voidaan luokitella pääosin kahtia: muotoiluyritysten tarjontaan ja kysyntään. Tarjontaan vaikuttavat kaikkein eniten alueen oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat. Vaikka osa valmistuneista opiskelijoista haluaa heti lähteä muualle, alueen muotoilutoiminnan perustarjonnan muodostavat oman alueen koulut. Kysyntä puolestaan riippuu alueen toimialarakenteesta.

Koulujen tutkintonimikkeiden runsaus ja vaikeus sovittaa koulutusta suoraan jollekin tietylle alalle hankaloittavat toimintaa muotoilualalla. Suomessa annetaan paljon erilaista esineiden muotoilukoulutusta useilla koulutustasoilla jokaisessa maakunnassa. Graafista muotoilua annetaan vähemmän ja harvemmissa oppilaitoksissa. Yliopistotasoista koulutusta on annettu vain Helsingissä, Lapissa koulutus on vasta alkanut. Tämä selittää osin myös mainostoimistojen sijaintia. Arkkitehtuurikoulutusta annetaan Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tämä näkyy tietysti tilan muotoilun yritysten sijainnissa.

Sivun alkuun

Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän

Suurin osa muotoilusta tehdään jollekin toiselle taholle, joista pääosa on yrityksiä. Itsenäisten taideteoksien tekeminen muotoilualalle ei juurikaan kannata. Kotitalouksien kysyntä on pientä esimerkiksi vaatetusalalla tai arkkitehtuurissa. Julkinen sektori käyttää paljon arkkitehtipalveluja.

Ratkaisevinta muotoilun kysynnässä on palveluja tarvitsevien yritysten sijainti. Silloin tärkein selittäjä on kunkin alueen toimialarakenne. Jos alueella on esimerkiksi paljon metalli- ja puutyöintensiivistä teollisuutta, myös työtä muotoilutoimistoille löytyy helpommin.

Missä muotoilun toiminnoissa vaaditaan paikallista osaamista, ja mitkä asiat voidaan hoitaa vaikka Helsingistä käsin? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Paljon riippuu kysyjän omasta tilanteesta. Isommalla yrityksellä on jo mahdollisesti oma muotoilija tai in house -yksikkö, jolloin sen tilanne on toinen. Yleisesti voi kai sanoa, että arkkitehtuuri vaatii jonkinlaista paikallista tuntemusta, mutta sen voi hankkia myös matkustamalla. Graafisella puolella työ voidaan ostaa riippuen sen luonteesta. Erikoistyön osaajia saattaa löytyä vain Helsingistä kaikilla muotoilun kolmella alalla, mutta hyvin suuri osa voidaan hoitaa paikan päällä käyttäen hyväksi paikallista asiantuntemusta.

Sivun alkuun

Uusimaa on aivan omaa luokkaansa

Uudenmaan osuus arkkitehtuurin taloudesta on huomattavasti yli alueen 30 prosentin rakennusalan arvonlisäysosuuden. Pirkanmaallekin on keskittynyt arkkitehtuuria sen rakennusalan arvonlisäystä enemmän. Sen sijaan pääkaupunkiseudun toimistot tekevät suunnittelutyötä muualle maahan kaikissa muissa maakunnissa, ainakin jos vertaa niiden rakennusalan arvonlisäysosuuteen (taulukko 1).

Taulukko 1. Arkkitehtuurin kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Rakennusalan
arvonlisäys*
vuonna 2005,
%-osuus
Uusimaa 46,1 53,1 55,6 30,1
Pirkanmaa 9,7 9,8 9,8 8,3
Varsinais-Suomi 6,4 8,0 6,9 9,0
Pohjois-Pohjanmaa 7,2 6,9 6,7 7,6
Kymenlaakso 1,7 2,0 2,5 4,3

* Rakennusalan arvonlisäys: osuus, joka rakennustuotannosta tulee BKT:een.
Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Yllättäen Varsinais-Suomi on kiilannut Oulun seudun ohi. Silti Turun seudulla on arkkitehtitoimistojen liikevaihdon osuus selvästi alempi ja Oulun seudulla hieman alempi kuin niiden osuus rakennusalan arvonlisäyksestä. Kymenlaakson kohtuullisen hyvä sijoitus selittyy mahdollisesti pääkaupunkiseudun läheisyydellä ja hyvällä sijainnilla suhteessa muihin etelän suuriin kaupunkeihin.

Uudenmaan osuus on taideteollisessa muotoilussa yli puolet. Toimistojen liikevaihto sen sijaan on maakunnassa jopa maan keskitasoa alhaisempi. Lisäksi monien suurten teknologiayritysten omat in house -muotoilijat toimivat Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomen maakunnissa.

Varsinais-Suomi on pärjännyt hyvin johtuen muutamasta isosta taideteollisen alan toimistosta. Tosin suurin osa alueen toimistoista on hyvin pieniä, ja keskikoko on alle maan keskiarvon. Päijät-Häme menestyy edelleen erittäin hyvin, ja siellä toimistojen keskikoko on maan suurin. Pirkanmaalla puolestaan toimistojen keskikoko on maan pienin. Kuopion hyvä sijoitus selittyy alueen muotoilukoulutuksen voimakkaalla nousulla (taulukko 2).

Taulukko 2. Taideteollisen muotoilun kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Uusimaa 53,3 55,8 54,8
Varsinais-Suomi 7,8 11,2 10,9
Päijät-Häme 4,9 4,8 5,8
Pirkanmaa 8,4 7,1 5,3
Pohjois-Savo 2,7 2,7 3,1

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Harvalla alalla Uudenmaan rooli on niin suuri Suomessa kuin mainosalalla. Liikevaihdolla mitaten Uudenmaan osuus on suuri myös kansainvälisesti ajatellen: yli 80 prosenttia liikevaihdosta. Ns. suuret mainostoimistot sijaitsevat Uudellamaalla. Asia selittyy varmaankin sillä, että enemmistö mainostajapuolen päättävistä tahoista sijaitsee Helsingissä. Alalle ei ole suoraa koulutusta, mutta myös työntekijöiden rekrytointipaikat ovat lähes aina pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomi on kiinnostavasti peitonnut tamperelaiset toimistot tällä muotoilun osa-alueella (taulukko 3).

Taulukko 3. Mainosalan kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto BKT-osuus
vuonna 2005
Uusimaa 50,7 64,5 80,7 35,1
Varsinais-Suomi 8,5 8,7 5,7 8,2
Pirkanmaa 8,5 7,9 4,8 8,7
Keski-Suomi 3,9 3,5 1,3 4,2
Pohjois-Pohjanmaa 3,5 2,6 1,2 6,5
Päijät-Häme 3,8 2,5 1,0 3,1

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon

Muotoiluintensiivisyydellä tarkoitan alueen muotoilutoiminnan suhteellista osuutta aluetaloudesta. Tätä voidaan mitata monella mittarilla. Käytän itse kahta mittaria: 1) alueen muotoilutoimistojen liikevaihdon osuutta koko yritystoiminnan liikevaihdosta, henkilöstöstä tai toimipaikoista sekä 2) osuutta alueen yritystoimintaa palvelevien toimialojen toiminnoista. Tulokset ovat kumpaakin mittaria käyttäen suurin piirtein samat joitain pieniä eroja lukuun ottamatta.

Erot intensiteetissä maakuntien välillä eivät ole suuria. Arkkitehtuurin oppilaitosten sijainti selittää kahden kärkialueen - Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - menestyksen. Pohjois-Karjalassa ei ilmeisesti ole liike-elämää palvelevaa toimintaa kovin paljon, vaikka maakunta sijoittuu niukasti kolmanneksi liikevaihtojen vertailussa. Maan keskitason (2,3 %) ylittää seitsemän maakuntaa. Varsinais-Suomi ei ole intensiteetiltään edes lähellä keskitasoa. Alimpana yhden prosentin tuntumassa ovat Kainuu, Ahvenanmaa ja Itä-Uusimaa. Jos sama intensiteetti lasketaan suhteessa koko yritystoimintaan, Uusimaa nousee sijoituksissa kolmanneksi. Pohjois-Karjala taas putoaa kahdeksannelle sijalle (kuvio 1).

Kuvio 1. Arkkitehtitoimistojen %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Päijät-Häme on selvästi Suomen muotoiluintensiivisin alue taideteollisen muotoilun alalla - mitataan asiaa millä intensiteettimittarilla tahansa. Korkeatasoisen ja hyvämaineisen muotoiluoppilaitoksen sijainti Lahdessa on todennäköisesti tärkein selittävä tekijä. Toisena selityksenä on alueen lyhyet etäisyydet muista etelän kaupungeista. Maakuntien järjestys muuttuu joiltain osin, jos vertailu tehdään koko yritystoiminnan suhteen. Silloin Uusimaa tulee kolmanneksi Varsinais-Suomen jälkeen (kuvio 2).

Kuvio 2. Taideteollisen muotoilualan %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Maakuntien järjestys mainosalaa palvelevilla aloilla on intensiteetillä mitattuna lähes sama kuin niiden suuruusjärjestys. Mainosala muodostaa lähes viidenneksen Uudenmaan liike-elämää palvelevien alojen liikevaihdosta. Lisäksi se on tiiviisti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Ainoa poikkeus on Ahvenanmaan sijoittuminen kolmanneksi. Sen sijaan koko yritystoiminnan intensiteettivertailussa Ahvenanmaa putoaa kauas kärjestä. Toisaalta Ahvenanmaan talouden rakenne poikkeaa niin paljon muun Suomen alueista, että sen mukanaolo aluevertailuissa on aina hieman ongelmallinen (kuvio 3).

Kuvio 3. Mainosalan %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?

Päijät-Häme sijoittuu kärkisijoille sekä taideteollisessa muotoilussa että arkkitehtuurissa mittarista riippumatta. Maakunta pärjää kokoonsa nähden hyvin muotoilun talouden alalla. Arkkitehtuurissakin se on hieman maan keskitason yläpuolella liikevaihdossa.

Varsinais-Suomi on pärjännyt kokoonsa, taloudelliseen rooliinsa ja alan opiskelijamääriin nähden kohtuullisen hyvin muotoilun talouden aloilla. Uudenmaan rooli on liikevaihdolla ja muilla toimintojen mittareilla mitaten yli puolet kaikilla muotoilun talouden aloilla. Kun vielä tiedetään muotoilualojen keskittyneen maakunnan sisällä pääkaupunkiseudulle, voi muotoilun taloutta luonnehtia erittäin pääkaupunkikeskittyneeksi toiminnaksi.

Onko näin suuri alueellinen keskittymisaste hyväksi alalle? Voi olla, että erityisosaamista vaativissa töissä Suomen kokoisesta maasta ei yksinkertaisesti löydy tasaisesti ammattilaisia eri puolilta maata. Toisaalta jos kysyntä on suhdanneluonteista ja pientä, niin tekijöillä on tarpeen muodostaa kriittinen massa jollekin alueelle. Tällöin ainoa alue Suomen kokoisessa maassa on pääkaupunkiseudulla.

Sivun alkuun

Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia

Toimialaluokitusta uudistetaan suhteellisen harvoin, sillä Suomen kansallinen toimialaluokitus on sidoksissa Euroopan yhteisön toimialaluokitukseen, NACEen, joka taas on sidoksissa YK:n kansainväliseen ISIC-toimialaluokitukseen. Kansallinen toimialaluokitus noudattaa nelinumerotasolle yleiseurooppalaista NACE-luokitusta, mutta viisinumerotasolla voimme ottaa huomioon kansalliset erikoispiirteet.

Nykyinen NACE-luokitus vastaa heikosti muotoilun asettamiin tilastointitarpeisiin, ja tästä johtuen kansallisessa luokituksessa (TOL 2002) on muotoilun tarpeet pyritty ottamaan huomioon. Uudistuvassa NACEssa muotoilun tilastointitarpeet on jo huomioitu, ja kansallinen uusi luokitus (TOL 2008) jakaa vielä taideteollisen muotoilun ja suunnittelun kolmeen uuteen alaluokkaan.

TOL 2008

  • 7111 Arkkitehtipalvelut
  • 71110 Arkkitehtipalvelut
  • 7410 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
  • 74101 Graafinen muotoilu
  • 74102 Sisustussuunnittelu
  • 74109 Teollinen muotoilu ym.
  • 7311 Mainostoimistot ja mainospalvelu
  • 73111 Mainostoimistot
  • 73112 Suora- ja ulkomainonta
  • 73119 Muu mainospalvelu

Muotoilun talous -teemasta on tulossa jatko-osa, jossa käsitellään alueiden dynamiikkaa aikasarjojen avulla.

Sivun alkuun

Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot

Arkkitehtuurin, taideteollisen muotoilun ja mainosalan intensiteettivertailut sekä osuudet alueen koko yritystoiminnasta maakunnittain vuonna 2005:

Taulukko 1. Arkkitehtipalvelujen %-osuus liike-elämää palvelevasta toiminnasta 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Pirkanmaa 5,3 2,9 3,5
Pohjois-Pohjanmaa 6,8 3,1 3,5
Pohjois-Karjala 4,5 2,7 3,4
Pohjois-Savo 4,3 3,0 3,1
Kymenlaakso 3,0 2,4 2,9
Päijät-Häme 4,4 2,3 2,4
Uusimaa 5,0 3,0 2,4
Koko maa 4,6 2,6 2,3
Etelä-Savo 4,7 2,4 2,3
Keski-Suomi 4,1 2,1 2,2
Etelä-Karjala 3,6 2,1 2,0
Lappi 4,4 2,1 2,0
Varsinais-Suomi 3,5 2,1 1,8
Kanta-Häme 3,1 1,5 1,7
Etelä-Pohjanmaa 3,8 1,4 1,5
Satakunta 3,7 1,4 1,4
Pohjanmaa 2,9 1,7 1,4
Keski-Pohjanmaa 3,7 1,6 1,3
Kainuu 4,0 0,9 1,1
Ahvenanmaa 3,2 0,8 1,0
Itä-Uusimaa 4,0 1,5 0,7

 

Taulukko 2. Arkkitehtipalvelujen toiminnan osuus koko yritystoiminnasta maakunnittain 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Pirkanmaa 0,63 0,28 0,11
Pohjois-Pohjanmaa 0,70 0,28 0,11
Uusimaa 0,93 0,41 0,10
Koko maa 0,57 0,26 0,08
Pohjois-Savo 0,39 0,20 0,08
Varsinais-Suomi 0,39 0,23 0,08
Päijät-Häme 0,55 0,19 0,08
Etelä-Savo 0,40 0,14 0,07
Pohjois-Karjala 0,41 0,15 0,07
Kymenlaakso 0,31 0,16 0,07
Keski-Suomi 0,42 0,17 0,06
Lappi 0,39 0,16 0,05
Pohjanmaa 0,26 0,13 0,04
Etelä-Karjala 0,34 0,13 0,04
Satakunta 0,33 0,10 0,04
Kanta-Häme 0,31 0,09 0,03
Kainuu 0,29 0,08 0,03
Etelä-Pohjanmaa 0,30 0,08 0,03
Keski-Pohjanmaa 0,28 0,09 0,02
Itä-Uusimaa 0,46 0,11 0,02
Ahvenanmaa 0,27 0,02 0,01

 

Taulukko 3. Taideteollisen muotoilupalvelujen %-osuus liike-elämää palvelevasta toiminnasta 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Päijät-Häme 4,2 1,2 2,2
Pohjois-Savo 3,0 0,9 1,4
Ahvenanmaa 3,8 1,2 1,3
Itä-Uusimaa 4,8 1,6 1,1
Varsinais-Suomi 3,1 0,9 1,0
Koko maa 3,3 0,8 0,9
Uusimaa 4,2 1,0 0,9
Etelä-Karjala 2,0 0,8 0,8
Kanta-Häme 2,1 0,6 0,7
Pirkanmaa 3,3 0,6 0,7
Satakunta 1,5 0,5 0,6
Pohjois-Karjala 2,5 0,5 0,5
Pohjanmaa 2,1 0,6 0,5
Pohjois-Pohjanmaa 1,8 0,4 0,5
Keski-Pohjanmaa 1,5 0,5 0,5
Lappi 2,4 0,5 0,4
Keski-Suomi 2,2 0,4 0,4
Etelä-Savo 2,1 0,4 0,4
Kymenlaakso 2,3 0,3 0,3
Etelä-Pohjanmaa 1,8 0,2 0,2
Kainuu 1,6 0,1 0,1

 

Taulukko 4. Taideteollisen muotoilualan toimipaikkojen toiminnan %-osuus koko yritystoiminnasta maakunnittain 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Päijät-Häme 0,53 0,10 0,07
Varsinais-Suomi 0,34 0,10 0,05
Uusimaa 0,77 0,13 0,04
Pohjois-Savo 0,27 0,06 0,04
Koko maa 0,41 0,08 0,03
Itä-Uusimaa 0,56 0,12 0,03
Pirkanmaa 0,39 0,06 0,02
Etelä-Karjala 0,18 0,05 0,02
Kanta-Häme 0,21 0,04 0,02
Pohjanmaa 0,19 0,05 0,02
Ahvenanmaa 0,32 0,03 0,02
Pohjois-Pohjanmaa 0,18 0,03 0,02
Satakunta 0,14 0,03 0,01
Etelä-Savo 0,18 0,02 0,01
Pohjois-Karjala 0,23 0,03 0,01
Keski-Suomi 0,23 0,03 0,01
Lappi 0,22 0,04 0,01
Keski-Pohjanmaa 0,11 0,03 0,01
Kymenlaakso 0,23 0,02 0,01
Etelä-Pohjanmaa 0,15 0,01 0,00
Kainuu 0,12 0,01 0,00

 

Taulukko 5. Mainosalan %-osuus liike-elämää palvelevasta toiminnasta 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Uusimaa 10,2 6,9 18,5
Koko maa 8,5 5,0 12,7
Pirkanmaa 8,6 4,4 9,2
Ahvenanmaa 5,7 7,2 8,6
Varsinais-Suomi 8,5 4,3 8,1
Keski-Suomi 8,5 4,9 6,4
Päijät-Häme 8,5 4,1 5,6
Kanta-Häme 6,7 4,0 5,3
Pohjois-Karjala 7,3 2,8 5,3
Kymenlaakso 5,1 1,7 4,1
Keski-Pohjanmaa 7,1 2,1 3,7
Pohjois-Savo 7,2 2,5 3,5
Pohjois-Pohjanmaa 6,1 2,2 3,4
Lappi 5,7 2,5 3,4
Etelä-Pohjanmaa 7,4 1,8 3,2
Satakunta 5,9 1,9 3,2
Pohjanmaa 8,1 2,4 3,1
Kainuu 7,5 2,0 2,7
Etelä-Savo 4,4 2,4 2,6
Etelä-Karjala 4,2 1,5 1,9
Itä-Uusimaa 6,1 2,1 1,6

 

Taulukko 6. Mainosalan toimipaikkojen toiminnan %-osuus koko yritystoiminnasta 2005

  Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
Uusimaa 1,89 0,94 0,82
Koko maa 1,06 0,49 0,45
Varsinais-Suomi 0,95 0,48 0,35
Pirkanmaa 1,02 0,43 0,29
Keski-Suomi 0,88 0,40 0,18
Päijät-Häme 1,05 0,33 0,18
Kanta-Häme 0,68 0,24 0,11
Pohjois-Karjala 0,68 0,16 0,11
Pohjois-Pohjanmaa 0,62 0,20 0,11
Ahvenanmaa 0,48 0,21 0,10
Kymenlaakso 0,52 0,11 0,10
Pohjanmaa 0,73 0,18 0,10
Pohjois-Savo 0,65 0,17 0,09
Kainuu 0,56 0,17 0,08
Lappi 0,51 0,19 0,08
Etelä-Savo 0,37 0,13 0,08
Satakunta 0,52 0,13 0,08
Keski-Pohjanmaa 0,53 0,12 0,06
Etelä-Pohjanmaa 0,59 0,09 0,06
Itä-Uusimaa 0,71 0,15 0,04
Etelä-Karjala 0,39 0,09 0,04

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Yritysrekisterin perusaineisto, Tilastokeskus.

Päivitetty 6.6.2007