Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa
- Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan
- Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän
- Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
- Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon
- Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
- Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia
- Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
Uudenmaan osuus arkkitehtuurin taloudesta on huomattavasti yli alueen 30 prosentin rakennusalan arvonlisäysosuuden. Pirkanmaallekin on keskittynyt arkkitehtuuria sen rakennusalan arvonlisäystä enemmän. Sen sijaan pääkaupunkiseudun toimistot tekevät suunnittelutyötä muualle maahan kaikissa muissa maakunnissa, ainakin jos vertaa niiden rakennusalan arvonlisäysosuuteen (taulukko 1).
Taulukko 1. Arkkitehtuurin kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | Rakennusalan arvonlisäys* vuonna 2005, %-osuus |
|
| Uusimaa | 46,1 | 53,1 | 55,6 | 30,1 |
| Pirkanmaa | 9,7 | 9,8 | 9,8 | 8,3 |
| Varsinais-Suomi | 6,4 | 8,0 | 6,9 | 9,0 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 7,2 | 6,9 | 6,7 | 7,6 |
| Kymenlaakso | 1,7 | 2,0 | 2,5 | 4,3 |
* Rakennusalan arvonlisäys: osuus, joka rakennustuotannosta
tulee BKT:een.
Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus
Yllättäen Varsinais-Suomi on kiilannut Oulun seudun ohi. Silti Turun seudulla on arkkitehtitoimistojen liikevaihdon osuus selvästi alempi ja Oulun seudulla hieman alempi kuin niiden osuus rakennusalan arvonlisäyksestä. Kymenlaakson kohtuullisen hyvä sijoitus selittyy mahdollisesti pääkaupunkiseudun läheisyydellä ja hyvällä sijainnilla suhteessa muihin etelän suuriin kaupunkeihin.
Uudenmaan osuus on taideteollisessa muotoilussa yli puolet. Toimistojen liikevaihto sen sijaan on maakunnassa jopa maan keskitasoa alhaisempi. Lisäksi monien suurten teknologiayritysten omat in house -muotoilijat toimivat Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomen maakunnissa.
Varsinais-Suomi on pärjännyt hyvin johtuen muutamasta isosta taideteollisen alan toimistosta. Tosin suurin osa alueen toimistoista on hyvin pieniä, ja keskikoko on alle maan keskiarvon. Päijät-Häme menestyy edelleen erittäin hyvin, ja siellä toimistojen keskikoko on maan suurin. Pirkanmaalla puolestaan toimistojen keskikoko on maan pienin. Kuopion hyvä sijoitus selittyy alueen muotoilukoulutuksen voimakkaalla nousulla (taulukko 2).
Taulukko 2. Taideteollisen muotoilun kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 53,3 | 55,8 | 54,8 |
| Varsinais-Suomi | 7,8 | 11,2 | 10,9 |
| Päijät-Häme | 4,9 | 4,8 | 5,8 |
| Pirkanmaa | 8,4 | 7,1 | 5,3 |
| Pohjois-Savo | 2,7 | 2,7 | 3,1 |
Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus
Harvalla alalla Uudenmaan rooli on niin suuri Suomessa kuin mainosalalla. Liikevaihdolla mitaten Uudenmaan osuus on suuri myös kansainvälisesti ajatellen: yli 80 prosenttia liikevaihdosta. Ns. suuret mainostoimistot sijaitsevat Uudellamaalla. Asia selittyy varmaankin sillä, että enemmistö mainostajapuolen päättävistä tahoista sijaitsee Helsingissä. Alalle ei ole suoraa koulutusta, mutta myös työntekijöiden rekrytointipaikat ovat lähes aina pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomi on kiinnostavasti peitonnut tamperelaiset toimistot tällä muotoilun osa-alueella (taulukko 3).
Taulukko 3. Mainosalan kärkimaakunnat vuonna 2005, %-osuus koko maasta
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | BKT-osuus vuonna 2005 |
|
| Uusimaa | 50,7 | 64,5 | 80,7 | 35,1 |
| Varsinais-Suomi | 8,5 | 8,7 | 5,7 | 8,2 |
| Pirkanmaa | 8,5 | 7,9 | 4,8 | 8,7 |
| Keski-Suomi | 3,9 | 3,5 | 1,3 | 4,2 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 3,5 | 2,6 | 1,2 | 6,5 |
| Päijät-Häme | 3,8 | 2,5 | 1,0 | 3,1 |
Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus
Päivitetty 6.6.2007