Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa
- Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan
- Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän
- Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
- Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon
- Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
- Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia
- Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
Päijät-Häme sijoittuu kärkisijoille sekä taideteollisessa muotoilussa että arkkitehtuurissa mittarista riippumatta. Maakunta pärjää kokoonsa nähden hyvin muotoilun talouden alalla. Arkkitehtuurissakin se on hieman maan keskitason yläpuolella liikevaihdossa.
Varsinais-Suomi on pärjännyt kokoonsa, taloudelliseen rooliinsa ja alan opiskelijamääriin nähden kohtuullisen hyvin muotoilun talouden aloilla. Uudenmaan rooli on liikevaihdolla ja muilla toimintojen mittareilla mitaten yli puolet kaikilla muotoilun talouden aloilla. Kun vielä tiedetään muotoilualojen keskittyneen maakunnan sisällä pääkaupunkiseudulle, voi muotoilun taloutta luonnehtia erittäin pääkaupunkikeskittyneeksi toiminnaksi.
Onko näin suuri alueellinen keskittymisaste hyväksi alalle? Voi olla, että erityisosaamista vaativissa töissä Suomen kokoisesta maasta ei yksinkertaisesti löydy tasaisesti ammattilaisia eri puolilta maata. Toisaalta jos kysyntä on suhdanneluonteista ja pientä, niin tekijöillä on tarpeen muodostaa kriittinen massa jollekin alueelle. Tällöin ainoa alue Suomen kokoisessa maassa on pääkaupunkiseudulla.
Päivitetty 6.6.2007