Voivatko miljoonat EU-kansalaiset olla väärässä? - inflaatiomittareilla on uskottavuusongelma -

  1. Indeksissä kaikki juovat viinaa
  2. Keskihintatilasto ei ota huomioon laadun muutoksia
  3. Hyödykekori uusittava muutaman vuoden väliajoin
  4. Eri indeksit auttavat ymmärtämään eroja...
  5. ...mutta voivat myös hämmentää
  6. Usein ostetut tuotteet kallistuneet muita nopeammin
  7. Naisten inflaatio on suurempi kuin miesten

Koko dokumentti yhdellä sivulla


...mutta voivat myös hämmentää

Kansallisen kuluttajahintaindeksin 2005=100 (KHI) ja Euroopan keskuspankille laadittavan Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 2005=100 (YKHI) lisäksi meillä on käytettävissä Elinkustannusindeksi 1951:10=100 (EKI), nettohintaindeksi, erilaisia pohjainflaatioindikaattoreita, kansantalouden tilinpidon kestävyysluokittaiset kuluttajahintaindeksit jne. 1990-luvulla tuotettiin alkoholitonta ja tupakatonta kuluttajahintaindeksiä ja laskettiin kuluttajahintaindeksi väestöryhmittäin.

Kuvio 2. Kuluttajahintainindeksi jaettuna erilaisiin alaindekseihin

Lähde: Tilastokeskus

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on lähes sama kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Siitä puuttuu omistusasumisen pääomamenot, kuten asuntojen hinnat ja asuntolainojen korot. Lisäksi siitä puuttuvat ajoneuvovero ja rahapelit.

Usein luullaan, että Tilastokeskus laskee erillistä elinkustannusindeksiä 1951:10=100. Elinkustannusindeksiä ei lasketa itsenäisesti, vaan kuluttajahintaindeksin 2005=100 pisteluku kerrotaan vakiokertoimella, joka on tällä hetkellä 15,966068. Näin saadaan kuukausittainen elinkustannusindeksi.

Nettohintaindeksi 2005=100 pohjaa myös viralliseen kuluttajahintaindeksiin. Nettohintaindeksin laskennassa kuluttajahintaindeksin muutoksesta poistetaan välillisten verojen ja tukipalkkioiden hintavaikutukset. Tärkeimpiä välillisiä veroja ovat arvonlisävero, alkoholi- ja tupakkavero sekä polttoaine- ja autovero. Jos esimerkiksi alkoholiveroa nostetaan, vaikutus näkyy virallisessa kuluttajahintaindeksissä, mutta ei nettohintaindeksissä.

Tilastokeskus laskee kuukausittain myös muita erityisindeksejä, esimerkiksi autoilun ja kodin ulkopuolisen ruokailun indeksiä.

Tieto indeksikorin sisällöstä ja inflaation mittausmenetelmistä auttaa kansalaisia ymmärtämään paremmin virallisen kuluttajahintaindeksin kehitystä. Sen sijaan useiden erilaisten inflaatiolukujen julkistaminen tuskin lisää kuluttajan ymmärrystä ja käsitystä vallitsevasta inflaatiosta. Usean inflaatioluvun julkistaminen ennemminkin hämmentää kuin lisää tietoa. Ekonomisteille kuluttajahintaindeksin tarkempi jako on hyödyllistä ja auttaa heitä analysoimaan paremmin hintakehitystä. Erilaiset selvitykset, tutkimukset ja vaikkapa henkilökohtainen inflaatiolaskuri antavat kansalaisille lisätietoa virallisen indeksin kehittymisestä kaventaen näin koetun ja todellisen inflaation välistä kuilua.

Taulukko 3. Erilaisia inflaatiolukuja maaliskuulta 2007, 2005=100

  Maaliskuu 2007, 2005=100 Vuosimuutos-%
Virallinen kuluttajahintaindeksi - KHI 103,6 2,6
Euroopan keskuspankin KHI - YKHI 102,7 1,6
Välillisistä veroista puhdistettu KHI, Nettohintaindeksi 104,4 3,4
KHI:n osaindeksi, Energia 105,1 1,6
KHI:n osaindeksi, Palvelut 106,5 5,2
Alkoholiton ja tupakaton kuluttajahintaindeksi 103,7 2,7
KHI:n osaindeksi, Autoilun indeksi 101,7 0,6
KHI:n osaindeksi, Kodin ulkopuolisen ruokailun indeksi 103,9 2,3

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 1.6.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Voivatko miljoonat EU-kansalaiset olla väärässä? - inflaatiomittareilla on uskottavuusongelma -

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute