Palvelualojen toimialakatsaus I/2007

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Ira Elomaa

Lisätietoja antaa: Antti Santaharju (09) 1734 2720

palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne jatkui vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä suotuisana. Liikevaihdon kasvu kiihtyi viime vuoden viimeisen neljänneksen lukemista kaikilla palvelualoilla majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta. Yhteensä kasvua kertyi 8,7 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Voimakkaampaa liikevaihdon kehittyminen on ollut viimeksi vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin liikevaihto lisääntyi 9,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelualojen liikevaihto kasvoi uusimmalla neljänneksellä nopeammin kuin palvelualojen palkkasumma. Palkkasumman kehitys oli kuitenkin myös suotuisaa, sillä se lisääntyi 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Kasvuvauhti oli nopeampaa kuin millään muulla neljänneksellä 2000-luvulla. Myös palvelualojen työllisyys parantui tuoreimmalla neljänneksellä. Palvelualan yritysten odotukset tulevasta ovat positiiviset, sillä palvelualojen suhdannenäkymiä kuvaava luottamusindikaattori pysytteli korkealla kuluvan vuoden alussa.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu nopeutui alkuvuonna

Palvelualojen liikevaihto oli vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 9 prosenttia suurempi kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden 2006 viimeisestä neljänneksestä, jolloin liikevaihto kasvoi runsaat 7 prosenttia. Liikevaihdon kehitys oli kokonaisuudessaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viimevuotista myönteisempää, sillä palvelualojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden alussa nopeammin kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2006 aikana. Toimialakatsauksen perustana käytettävät liikevaihtotiedot ovat työpäiväkorjattuja, joten niistä on poistettu kalenterista aiheutuvat vaihtelut.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007
Muut palvelut yhteensä 100,0 6,8 7,3 7,1 8,7
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 5,9 6,7 7,9 7,7
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 5,6 4,0 4,7 6,1
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut
39,5 8,4 11,9 9,8 11,9
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut
9,4 8,6 8,7 7,5 8,2
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Palvelualojen liikevaihdon kasvun nopeutumisen taustalla olivat kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden ja muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialat, joiden liikevaihto lisääntyi vuoden alussa edellistä neljännestä nopeammin. Näiltä toimialoilta kertyy yhteensä yli 90 prosenttia palvelualojen liikevaihdosta. Liikevaihdon kasvuvauhti hiipui nimellisesti ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa kasvuvauhti pieneni 0,2 prosenttiyksikköä viime vuoden viimeisen neljänneksen vauhdista. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla toimivien yritysten liikevaihto kattaa vajaan kymmenyksen palvelualojen liikevaihdosta.

Erityisen ripeää liikevaihdon kasvu oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Toimialan liikevaihto parani edelleen selvästi nopeammin kuin muiden palvelualojen liikevaihto. Kehitys on kuitenkin hieman tasaantunut viime vuoden aikana, sillä liikevaihdon kasvuvauhti on pysytellyt 10-12 prosentin tuntumassa. Suotuisan kehityksen taustalla olivat edellisvuosien tapaan ennen kaikkea pienet (alle 50 henkilöä työllistävät) yritykset, joskin myös keskisuurten (50-249 henkilöä työllistävien) yritysten vaikutus kasvuun on tullut merkittävämmäksi viimeaikoina. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli selvästi voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, jossa liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 35 prosenttia edellisvuodesta. Myös teknisen palvelun ja testauksen toimiala oli vahvassa runsaan 17 prosentin kasvussa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu pysytteli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden lopun tapaan suotuisassa vauhdissa. Toimialan liikevaihdon kehitys on ollut viimeisen parin vuoden aikana hyvin myönteistä ja selvästi pitkän aikavälin kehitystä suotuisampaa. Kehityksen taustalla ovat erityisesti viime vuoden loppupuolella sekä tämä vuoden alussa pienet (alle 50 henkilöä työllistävät) yritykset, jotka vastaavat selvästi yli puolesta liikevaihdon kasvusta.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon lisäys oli vuoden alussa palvelualojen päätoimialoista hitainta. Liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa runsaat 6 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihdon kehitys on hieman piristynyt viimeisen parin vuoden aikana, joskin vuosituhannen alun kasvuvauhdista ollaan vielä kaukana. Toimialan kehitykseen vaikuttaa negatiivisesti posti- ja teleliikenne, jonka liikevaihto on supistunut viimeisen parin vuoden ajan lukuun ottamatta vuoden 2006 viimeistä neljännestä, jolloin liikevaihto parani poikkeuksellisesti runsaat 2 prosenttia. Sen sijaan kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen muut alatoimialat kasvoivat selvästi edellisvuodesta.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi tuoreimmalla neljänneksellä runsaat 8 prosenttia. Alatoimialoista liikevaihto lisääntyi eniten ympäristöhuollossa, jossa liikevaihtoa kertyi noin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikki muutkin alatoimialat kehittyivät suotuisasti.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Työllisyys koheni palvelualoilla myös alkuvuodesta

Palvelualojen palkkasumma jatkoi viime vuoden tapaan vakaata kasvuaan. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi peräti 7,5 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä ja kasvuvauhti olikin suurimmillaan sitten vuosituhannen alun. Koko talouden palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 6,0 prosenttia. Palvelualojen lisäksi palkkasumma kasvoi koko taloutta ripeämmin rakentamisessa sekä yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palvelualan yrityksistä 65 prosenttia kasvatti palkkasummaansa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Voimakkaimmin alan palkkasummaa nostivat pienet (alle 50 henkeä työllistävät) yritykset, mutta myös suurempien yritysten kasvuvaikutus oli positiivinen.

Palvelujen palkkasumman kasvu oli voimakkainta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialalla. Alan palkkasumman kasvu ylsi helmi-huhtikuussa hieman yli 10 prosenttiin. Erityisen suurta kasvu oli työnvälityksen ja henkilöstön hankinnan alatoimialalla, jossa palkkasumma lisääntyi yli 25 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä. Kyseinen kasvu selittyy sillä, että monet palvelualojen yritykset vuokraavat pitkäaikaisiakin työntekijöitään työvoimaa välittäviltä yrityksiltä tai perustavat jopa omia työnvälitystoimistoja omien työntekijöidensä rekrytointia varten.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa palkkasumman kasvu nopeutui edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu voimistui 6,6 prosenttiin. Kehitykseen vaikutti molempien alatoimialojen suotuisa kehitys, joskin ravitsemistoiminnassa palkkasumman lisäys on ollut majoitustoimintaa voimakkaampaa.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialalla palkkasumma kasvoi hieman majoitus- ja ravitsemistoimintaa hitaammin, sillä kasvua kertyi vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä 6,2 prosenttia. Alatoimialoista voimakkaimmin palkkasumma kasvoi ympäristönhuollossa, jossa lisäystä kertyi yli 11 prosenttia vuodentakaisesta. Myös henkilökohtaisten palveluiden palkkasumman kasvuvauhti oli ripeää, noin 9 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumman kasvu oli hitaampaa kuin palvelualoilla keskimäärin. Palkkasumma lisääntyi vajaat 4 prosenttia. Alatoimialoista posti- ja teleliikenteen palkkasumma supistui reilun prosentin vuodentakaisesta vertailuajankohdastaan.

Palvelualojen palkkasumman 7,5 prosentin kokonaiskasvuun vaikutti muun muassa työllisyyden parantuminen tuoreimmalla vuosineljänneksellä. Työllisten määrä kasvoi runsaat 3 prosenttia vuoden 2006 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Työllisyys parani etenkin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa työllisiä oli vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä hieman yli 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös teknisessä palvelussa ja palveluissa liike-elämälle työllisyys koheni tuntuvasti, runsaat 7 prosenttia vuodentakaisesta. Liikenteessä, kiinteistöalan palveluissa sekä vuokraus- ja siivoustoiminnassa työllisten määrä väheni 3-4 prosenttia. Palkansaajien ansiotason nousu pysyi lähes entisellä tasollaan, sillä ansiotasoindeksin muutosprosentti oli vain 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2006 tammi-maaliskuun muutosprosenttia pienempi.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö kasvoi myös vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Osa-aikaisia oli alkuvuonna 4,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrä on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut erityisesti teknisen palvelun toimialalla sekä palveluissa liike-elämälle, jossa osa-aikaisten määrä nousi alkuvuonna lähes 11 prosenttia. Kiinteistöalan palveluissa sekä vuokraus- ja siivoustoiminnassa kehitys on puolestaan ollut päinvastaista. Siellä osa-aikaisten tekemien henkilötyövuosien määrä väheni noin 20 prosenttia ja kehitys on jatkunut samansuuntaisena jo puolentoista vuoden ajan. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa osa-aikaisuusaste on puolestaan pysynyt vuoden 2006 tasolla.

Työttömien määrä kääntyi vuonna 2005 selvään laskuun ja sama suuntaus jatkui myös viime vuoden ajan. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä työttömien määrän aleneminen näyttää hidastuneen ja kehityksessä ollaan kutakuinkin vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen tasolla. Palveluiden toimialalla työttömiä oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Osalla alatoimialoista tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi ja työttömien määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työttömien määrä kasvoi reilut 9 prosenttia vuodentakaisesta. On kuitenkin hyvä huomata, että vertailuajankohtana eli vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä työttömien määrä tippui rajusti ja vertailutaso vaikuttaa tuoreeseen kasvuprosenttiin. Kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä työttömien määrä puolestaan kasvoi 1,5 prosenttia ja liike-elämän palveluissa vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta.

 

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualoilla suotuisat tulevaisuuden näkymät

Palvelualojen luottamus on pysytellyt melko korkeana vuodesta 2004 lähtien. Luottamus laski jyrkästi vuoden 2006 toisella neljänneksellä, jonka jälkeen se nousi takaisin korkeammalle tasolle. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä odotukset tulevasta pysyttelevät edelleen suotuisina ja ovat jopa hieman edeltäviä neljänneksiä korkeammalla. Myös odotukset työllisyyden kehityksestä tulevina kuukausina nousivat maaliskuussa käytyään vuodenvaihteen molemmin puolin hetkellisesti alhaalla.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus kasvoi alkuvuonna viime vuotta korkeammaksi. Luottamus lisääntyi suurista EU-maista Saksassa ja Ranskassa. Iso-Britanniassa luottamus oli viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa alemmalla tasolla, joskin se koheni hieman vuoden 2006 lopulta.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Palvelualojen liikevaihdon kasvu voimakkainta Pirkanmaalla vuonna 2006

Tilastokeskuksen tuoreen erityisselvityksen mukaan palvelualojen liikevaihdon kasvu oli vuonna 2006 Manner-Suomen maakunnista nopeinta Pirkanmaalla. Pirkanmaan lisäksi liikevaihto lisääntyi keskimääräistä nopeammin myös Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Kaikkien Manner-Suomen maakuntien palvelualojen toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimäärin maakuntien liikevaihdon kasvuvauhti oli 5,9 prosenttia. Palvelualojen liikevaihto lisääntyi kaikissa maakunnissa vuoden 2006 aikana.

Kuvio 4. Palvelualojen liikevaihdon kehitys maakunnittain vuonna 2006

Sivun alkuun

Pirkanmaalla palveluiden kasvu nopeinta

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuonna 2006 kaikista maakunnista voimakkaimmin Pirkanmaalla, 8,4 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Liikevaihdon kasvu kohdistui erityisesti ensimmäiselle ja viimeiselle vuosineljännekselle. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi 10,8 prosenttia ja viimeisellä vuosineljänneksellä 10,0 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna.

Yli puolella Pirkanmaan palvelualojen yrityksistä liikevaihto lisääntyi vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtoaan kasvatti voimakkaasti (yli 15 prosenttia) joka kolmas palvelualojen yritys. Erityisesti ensimmäisellä neljänneksellä 39,7 prosenttia Pirkanmaan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia. Tällöin näiden voimakkaasti liikevaihtoaan lisänneiden yritysten kasvuvaikutus koko toimialan kehitykseen oli 18,0 prosenttiyksikköä.

Kuvio 5. Kasvuluokkien vaikutus palvelualojen kasvuun Pirkanmaalla

Palvelualojen liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat selkeimmin yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Pirkanmaalla tällaisia yrityksiä oli kaikista palvelualojen yrityksistä noin 3,3 prosenttia. Pienempien alle 5 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus oli suurimmillaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvuvaikutukseksi mitattiin silloin 2,3 prosenttiyksikköä. 5-19 henkilöä työllistävien yritysten suurin kasvuvaikutus oli puolestaan 2,1 prosenttiyksikköä ja se toteutui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Sivun alkuun

Satakunnan palvelualojen liikevaihdon kehitys niukasti toiseksi

Satakunnan maakunnassa palvelualat kasvoivat liikevaihdolla mitattuna vuoden 2006 aikana 8,3 prosenttia eli toiseksi vahvimmin Manner-Suomen maakunnista. Ero vahvimman kasvun maakuntaan Pirkanmaahan jäi siis vain 0,1 prosenttiyksikön päähän. Kasvu oli melko tasaista kaikilla vuosineljänneksillä. Voimakkainta kasvu oli kolmannella neljänneksellä, jolloin liikevaihto lisääntyi 9,3 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Ensimmäinen neljännes oli puolestaan vuoden heikoimman kehityksen aikaa, vaikka liikevaihto kasvoi tuolloinkin suotuisat 6,7 prosenttia.

Alueen palvelualojen liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti 5-20 henkilöä sekä vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. Pienet, alle 5 henkilöä työllistävät, yritykset vaikuttivat toki myös kasvuun, mutta kasvuvaikutukset jäivät neljännesvuositasolla 1-2 prosenttiyksikköön. 5-20 henkilöä työllistävät yritykset vaikuttivat kasvuun erityisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin niiden kasvuvaikutus nousi 3,3 prosenttiyksikköön muiden yritysten vaikutuksen jäädessä alle 2 prosenttiyksikön. Suuret, vähintään 20 henkilöä työllistävät, yritykset vaikuttivat kasvuun erityisesti kolmella viimeisellä neljänneksellä. Esimerkiksi toisella neljänneksellä suurten yritysten kasvuvaikutus nousi 4,5 prosenttiyksikköön. Satakunnan kohdalla on kuitenkin hyvä huomata, että kasvu on ollut hyvin tasaista lähes jokaisella vuosineljänneksellä ja muut kuin pienet alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat vastanneet siitä suurimmaksi osaksi.

Sivun alkuun

Palvelualojen kehitys heikointa Etelä-Karjalassa

Palvelualojen liikevaihto lisääntyi vuonna 2006 maakunnista hitaimmin Etelä-Karjalassa. Kasvu oli 3,1 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Tämä oli varsin positiivinen havainto, sillä vuosi sitten hännille jääneen Pohjois-Pohjanmaan liikevaihto kasvoi silloin ainoastaan 0,5 prosenttia ja tänä vuonna myös hitaimman kasvun maakunta on mukavassa kehitysvauhdissa. Suurinta liikevaihdon kasvu oli Etelä-Karjalassa toisella vuosineljänneksellä, jolloin liikevaihto lisääntyi 4,6 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Muilla neljänneksillä kasvua kertyi 2-3 prosenttia edellisvuoden vastaavia neljänneksiä enemmän.

Liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli vuoden 2006 jokaisella neljänneksellä enemmän kuin liikevaihdoltaan supistuneita yrityksiä. Joka kolmas yritys lisäsi liikevaihtoaan voimakkaasti eli yli 15 prosenttia. Yksi- ja monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutuksia verrattaessa huomataan, että erityisesti yksitoimintaiset yritykset vaikuttivat Etelä-Karjalan palvelualojen liikevaihdon kasvuun. Kolmatta neljännestä lukuun ottamatta kasvu oli monitoimintaisia yrityksiä suurempaa. Yksitoimintaisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka toimii ainoastaan palveluiden toimialalla tämän maakunnan alueella. Monitoimintainen yritys puolestaan voi toimia useammalla toimialalla ja/tai useammassa maakunnassa.

Kuvio 6. Yksi- ja monitoimintaisten yritysten lukumäärät ja vaikutus palvelualojen kasvuun Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan palvelualojen liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat vuonna 2006 voimakkaimmin yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Erityisen selvä ero muun kokoluokan yrityksiin on vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä, jolloin vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus oli 1,6 prosenttiyksikköä (I/2006) ja 1,8 prosenttiyksikköä (III/2006). Tällöin pienempien yritysten kasvuvaikutus jäi alle 0,6 prosenttiyksikön. Toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä myös pienten, alle 5 henkilöä työllistävien, yritysten vaikutus kasvuun oli merkittävä. Silloin kasvuvaikutukset kipusivat 2,0 prosenttiyksikköön (II/2006) ja 1,2 prosenttiyksikköön (IV/2006). Sen sijaan 5-19 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutukset jäivät pieniksi.

Kuvio 7. Yrityskokoluokkien vaikutus palvelualojen kehitykseen Etelä-Karjalassa

Palvelualojen maakunnittaiset liikevaihtotiedot perustuvat erityisselvitykseen, jonka Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu on tehnyt sisäasiainministeriölle. Liikevaihdon kehitystä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Kasvukatsauksen avulla. Laskennan tietolähteenä on käytetty verohallinnon arvonlisäverotietoja, joita on täydennetty Tilastokeskuksen suoralla tiedonkeruulla ja Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoilla. Tiedot on laskettu toimipaikkatasolla, jolloin yritystoimintaa on mahdollista kuvata tarkasti alueittain ja toimialoittain. Tarkastelussa ovat mukana kaikki palvelualoilla toimivat toimipaikat vaikka yrityksen päätoimiala olisi muu kuin palveluala.

Seuraava vuoden 2007 toista neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 28.9.2007

Lähdeluettelo

Taulukot

Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat

Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori

Kuvio 4. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Kuvio 5. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, Kasvukatsaus

Kuvio 6. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, Kasvukatsaus

Kuvio 7. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, Kasvukatsaus


Päivitetty 28.6.2007