Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon
- Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä
- Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
- Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
- Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
- Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
Suomalaisyrityksiä on erityisesti kiinnostanut Viro, jossa toimii jo tuhansia suomalaisomisteisia yrityksiä. Viro-kiinnostus sai itse asiassa alkunsa jo clearing-kaupan vuosina, jolloin sinne perustettujen yhteisyritysten avulla tähdättiin Neuvostoliiton markkinoille. Suomalaiset olivat pioneereja monella toimialalla. 1990-luvulla perustettua Nesteen huoltamoa arvostettiin pitkään konkreettisena esimerkkinä Viron avautumisesta. 1990-luvun kriisivuodet ja Venäjällä vuonna 1998 tapahtunut ruplakriisi näkyivät vain hetkellisenä hiipumisena suomalaisten Viro-investoinneissa.
2000-luvun alussa suomalaisinvestoinnit räjähtivät nopeaan kasvuun ja viime vuosina Viroon on tehty entisten alihankinta- ja brown field -investointien lisäksi etenkin uusia green field -investointeja. Suomi on jo vuosia ollut Viron tärkein kauppakumppani ja toiseksi tärkein ulkomainen investoija runsaan 20 prosentin osuudella.
Baltian maista Viro on houkutellut ulkomaisia investointeja ylivoimaisesti eniten ja asukasta kohden laskettuna Viron saamat suorat ulkomaiset investoinnit ovat Euroopan huippuluokkaa. Latvia on vastaanottanut vain puolet ja Liettua kolmanneksen Viron määrästä. Suomalaisyritykset ovatkin siirtyneet Latviaan ja Liettuaan huomattavasti Viroa myöhemmin. Kiinnostus Latviaan ja Liettuaan kasvoi oikeastaan vasta näiden EU-jäsenyyden myötä, sillä jäsenyys lisäsi maiden ennustettavuutta ja loi uskoa niiden lainsäädännön kehitykseen.
Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta suomalaisten osuus Latvian ja Liettuan suorien investointien kannasta on vain noin kuusi prosenttia, joskin yksittäiset investoinnit ovat olleet melko suuria. Kiinnostuksen voi kuitenkin odottaa kasvavan, sillä EU-jäsenyys helpotti Baltian maiden välisiä rajanylityksiä. Tämä puolestaan on houkutellut etenkin suomalaisomisteiset elintarvike- ja vähittäiskaupan yritykset rationalisoimaan nyt ostoja, myyntiä ja logistiikkaa Baltian laajuisesti. Baltian maihin on syntymässä suomalaisyritysten kotimarkkina-alue, joka laajenee Tallinnasta Riikan, Vilnan, Kaunasin ja Klaipedan kasvukeskuksiin. Kasvumahdollisuuksia on myös keskusten ulkopuolella, missä myös kustannustaso on huomattavasti alhaisempi. Esimerkiksi Virossa palkkataso laskee Tallinnan ulkopuolella noin kolmannekseen.
Päivitetty 31.7.2007