Työpaikan käsite ei ole nuorille itsestään selvä
- Haastatteluiden avulla saadaan tietoa vastaamisprosessista
- Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen
- Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen
- Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia
- Kysymyksen tavoitetta selvennettävä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen
Työpaikkakysymyksen testaamisessa käytettiin sekä ääneen ajattelun menetelmää että lisäkysymyksiä. Ennen lomakekysymyksen esittämistä vastaajaa ohjeistettiin ajattelemaan ääneen samaan aikaan, kun hän vastaa esitettyyn kysymykseen. Lomakekysymyksen käsitteisiin ja tulkintaan sekä vastauksen muotoilemiseen liittyviä lisäkysymyksiä kysyttiin lomakekysymykseen vastaamisen ja ääneen ajattelun jälkeen.1 Tarvittaessa esitettiin myös spontaaneja lisäkysymyksiä. Kysymysten avulla ääneen ajattelua täydennettiin niin, että vastaajan kognitiivinen kysely-vastaamisprosessi saatiin selville.
Suurin osa vastaajista ajatteli ääneen vuolaasti. Useimmat nuoret muistelivat työkokemustaan työpaikka kerrallaan ja lomakkeelle kirjattu vastaus muodostui pitkienkin pohdintojen tuloksena (Taulukko 2). Esimerkissä nuori pohtii ensin kysymyksen sisältöä, sitten hän muistelee työpaikkojaan ja sovittaa työkokemustaan yhteen kysymyksen kanssa. Lopuksi hän antaa vastauksen strukturoituun lomakekysymykseen. (vrt. kuvio 1.)
Taulukko 2. Esimerkki ääneen ajattelusta.
Päivitetty 11.10.2007
Vaihde 09 17 341