Työpaikan käsite ei ole nuorille itsestään selvä
Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen
Työpaikkakysymyksen testaamisessa käytettiin sekä ääneen ajattelun menetelmää että lisäkysymyksiä. Ennen lomakekysymyksen esittämistä vastaajaa ohjeistettiin ajattelemaan ääneen samaan aikaan, kun hän vastaa esitettyyn kysymykseen. Lomakekysymyksen käsitteisiin ja tulkintaan sekä vastauksen muotoilemiseen liittyviä lisäkysymyksiä kysyttiin lomakekysymykseen vastaamisen ja ääneen ajattelun jälkeen.1 Tarvittaessa esitettiin myös spontaaneja lisäkysymyksiä. Kysymysten avulla ääneen ajattelua täydennettiin niin, että vastaajan kognitiivinen kysely-vastaamisprosessi saatiin selville.
Suurin osa vastaajista ajatteli ääneen vuolaasti. Useimmat nuoret muistelivat työkokemustaan työpaikka kerrallaan ja lomakkeelle kirjattu vastaus muodostui pitkienkin pohdintojen tuloksena (Taulukko 2). Esimerkissä nuori pohtii ensin kysymyksen sisältöä, sitten hän muistelee työpaikkojaan ja sovittaa työkokemustaan yhteen kysymyksen kanssa. Lopuksi hän antaa vastauksen strukturoituun lomakekysymykseen. (vrt. kuvio 1.)
Taulukko 2. Esimerkki ääneen ajattelusta.
Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen
Nuorten vastauksia analysoimalla pyrin selvittämään, miten nuoret tulkitsivat heille esitetyn lomakekysymyksen. Vertasin vastaajien tulkintoja Euroopan tilastoviraston esittämiin kysymyksen tavoitteisiin ja määrittelyihin. Tarkoituksena oli selvittää, vastaako tulkinta kysyjän tarkoitusta. (ks. Belson 1982, Ahola ym. 1985.) Analysointia varten kuuntelin haastattelunauhat uudelleen ja kirjoitin puheen sisällön auki. Näin saatiin selville kunkin nuoren vastaamisprosessi sekä hänen tulkintansa lomakekysymyksessä käytetyistä käsitteistä.
Kun vastaamisen viitekehys oli kirjoitettu auki, tekstin pohjalta voitiin muotoilla kysymykset, joihin kukin haastateltava oli tosiasiallisesti vastannut. Kysymykset muodostettiin 25 vastaajan osalta. Yksi haastattelu täytyi jättää analyysin ulkopuolelle, koska siinä vastaajan tulkinnasta ei saanut riittävän tarkkaa kuvaa. Vertaamalla muodostettuja kysymyksiä alkuperäiseen lomakekysymykseen voidaan päätellä, vastasiko tulkinta alkuperäistä kysymystä (taulukko 3).
Taulukko 3. Nuorten tulkintoja työpaikkakysymyksestä.
Lähde: Lyly-Yrjänäinen 2007
Luokittelin muodostetut tulkinnat sen mukaan, miten vastaaja on määritellyt kysymyksen keskeiset termit. Yhdeksän vastaajaa tulkitsi työpaikalla tarkoitettavan työsuhdetta ja kahdeksan fyysistä työpaikkaa. Kuusi vastaajaa ajatteli työpaikan olevan työnantaja, jolle henkilö työskentelee. Muutama ajatteli vastatessaan laaja-alaisesti palkkatyötä tai ansiotyötä. (Taulukko 4). Jotkut työsuhdekysymykseen vastanneet rajasivat kysymystä lisää. Työsuhde määriteltiin vakinaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi (4 vastaajaa) ja/tai sille asetettiin minimipituus (3 vastaajaa). Eräs vastaaja ajatteli pidempiaikaisia työsuhteita.
Taulukko 4. Vastaajien tulkinnat työpaikan käsitteestä (n=25).
Kaikki | % | |
Työsuhde | 9 | 36 |
Työnantaja | 5 | 20 |
Työpaikka, firma | 9 | 36 |
Palkkatyö, ansiotyö | 2 | 8 |
Yhteensä | 25 | 100 |
Myös haastatelluille esitetyn kysymyksen tarkennus "Mukaan lasketaan nykyinen työ ja opiskeluaikana tehdyt työt, mutta ei työharjoittelua ja tilapäisiä töitä, kuten kesätöitä tai varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta."sai vastaajien mielessä erilaisia muotoja. Seitsemän vastaajaa ilmaisi eksplisiittisesti laskevansa nykyisen työn mukaan vastaukseensa. Seitsemän vastaajaa sanoi laskevansa mukaan opintojen aikaiset ja/tai osa-aikaiset työt. Viisi vastaajaa mainitsi jättävänsä työharjoittelut pois laskuista. Tilapäisille töille annettiin omaan työhistoriaan sovitettuja merkityksiä. "Kun itse asiassa minulla ei ole kuin yksi vakituiseksi määriteltävä työsuhde ollut, kaikki muut ovat olleet sitten näitä tilapäisiä, näitä tietynlaisia projekteja siellä täällä. Mutta ... jos se kysymys on oikeasti, että montako työtä ja siihen ei lasketa tilapäisiä freelancer-hommia mukaan, niin sitten minulla on tasan yksi ja sekin on vakituinen osa-aikainen työ." Suurin osa vastaajista (16) kiinnitti huomiota kysymyksessä mainittuihin kesätöihin ja rajasi ne vastauksen ulkopuolelle ääneen ajatellessaan. Yksikään vastaaja ei pohtinut vastatessaan varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta.
- Haastatteluiden avulla saadaan tietoa vastaamisprosessista
- Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen
- Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen
- Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia
- Kysymyksen tavoitetta selvennettävä
Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia
Kun vastaajien pohdinnoista rakennettuja kysymyksiä verrataan keskenään, saadaan selville, ovatko nuorten antamat vastaukset keskenään vertailukelpoisia. Työpaikkakysymyksessä työpaikan määritteleminen työsuhteeksi, työnantajaksi, työpaikaksi/firmaksi tai palkkatyöksi/ansiotyöksi antaa kysymykselle erilaisia merkityksiä. Yhden työnantajan kanssa on voinut olla useita työsuhteita. [Haastattelija toistaa lomakekysymyksen] "Kuten kesätöitä. Työsuhteiden määrä. ... Toi on vähän vaikea sinänsä, että koska minulla on, olen ollut eri työsuhteissa, mutta, eri jaksoja työsuhteissa, mutta ne ovat olleet monta kertaa samalle työnantajalle."
Jos taas puhutaan työpaikasta/firmasta, esimerkiksi henkilöstöpalveluyritykselle tehdyt työt lasketaan niiden paikkojen mukaan, joissa nuori on yrityksen kautta työskennellyt. Kun henkilöstöpalveluyrityksen työntekijä määrittelee työpaikan työsuhteeksi tai työnantajaksi, hän todennäköisesti laskee vuokratyöntekijänä toimimisen yhdeksi työpaikaksi. Vastaajista kolme oli työskennellyt henkilöstöpalveluyrityksen työntekijänä niin pitkään, että he laskivat sitä kautta tehdyn työn mukaan vastaukseensa. Heistä yksi käytti työsuhteen käsitettä ja ajatteli vuokratyön yhtenä työsuhteena. Toinen puolestaan käytti työpaikan käsitettä ja laski henkilöstöpalveluyritykselle tehdyt työt eri työpaikoissa jokaisen erikseen. "[Miten päädyit vastaukseen?] Ensin mietin, että otetaanko ne työharjoittelut, esimerkiksi yläasteen aikaiset työharjoittelut mukaan. Kun niitä ei otettu mukaan, niin mietin niitä henkilöstövuokrauksesta tarjottuja töitä ja niitä oli kolme eri työpaikkaa."Vastaaja saattoi muuntaa työpaikalle antamaansa merkitystä lisärajausten avulla. Kolmas henkilöstöpalveluyrityksen työntekijänä toiminut vastaaja laski jokaisen työpaikkansa erikseen, mutta hän sanoi myös tehneensä työsopimuksen saman henkilöstöpalveluyrityksen kanssa jokaisella kerralla erikseen.
Freelance-töiden laskemisesta vastaajilla ei ollut yhtenäistä käsitystä. Moni nuori (7) oli tehnyt töitä freelancerina, mutta vain osa vastaajista (4) sisällytti nämä työt vastaukseensa. Joissain tapauksessa freelance-työlle annettiin lisämääreitä, jolloin esimerkiksi "harrastuksenomaisia freelance-töitä" ei laskettu mukaan. Useimmiten freelance-työt laskettiin yhdeksi työpaikaksi, mutta freelance-työ voidaan laskea myös yksilöimällä firmat, joille töitä on tehty. Seuraavassa eräs freelance-töitä tekevä nuori miettii vastaustaan. "[Mitä mieltä olet rajauksesta?] Se ei ole minulle oikein luonteva rajaus. ... Koska kaikki työt on periaatteessa tilapäisiä hyvinkin. Mutta ajattelisin kuitenkin ... tai että koska keikat ovat minulle päätyö, niin ajattelisin ne sillä tavalla oikeana työnä, että en voi rajata niitä poiskaan."
Kysymyksen tavoitetta selvennettävä
Työpaikkojen lukumäärää mittaavan lomakekysymyksen suunnittelussa seurattiin tarkasti Euroopan tilastoviraston työryhmän toimittamia ohjeita ja rajauksia. Kysymyksen muodostaminen oli vaikeaa, sillä ohjeissa ei selvitetty tyhjentävästi, mitkä työpaikat halutaan laskettavan vastaukseen mukaan. Työkokemus-muuttujan ("Number of jobs experienced") tarkoitus jäi osin epäselväksi, ja sama epämääräisyys seurasi lomakekysymykseenkin. Yksi Euroopan tilastovirastolle toimitetun raportin tärkeimmistä suosituksista olikin, että eri maissa työskenteleville tilastotutkijoille kerrottaisiin, millaista tietoa modulilla halutaan kerätä, sekä miten nämä tietotarpeet on käsitteellistetty muuttujiksi.
Työpaikkakysymyksen suurimmat ongelmat liittyvät juuri sen liian suureen tulkinnanvaraisuuteen. Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia, sillä nuoret vastasivat merkitykseltään erilaisiin kysymyksiin. Nuorten tekemien tulkintojen osuvuutta ei voi arvioida ilman että tiedetään, mihin kysymyksellä pyritään. Sekä työpaikan että tilapäisen työn käsitteet pitäisi määritellä kysymyksessä tarkasti, jotta vastaajien ei itse tarvitsisi ponnistella vastauksen eteen jokainen omalla tavallaan.
Lähteet:
Ahola, A. (2000): Surveykysymysten tarkoitus ja
vastausten tulkittavuus. Hyvinvointikatsaus 1/2000.
Ahola, A., Kyllönen R. (1985): Kysymysten
ymmärrettävyyden testausmenetelmäkokeilu survey-tutkimusta varten.
Muistio nro 99. Helsinki: Tilastokeskus.
Ahola, A., Lehtinen, M. (2002): Surveylaboratorio
kognitiivisen tiedon soveltajana. Teoksessa Ahola, A., Godenhjelm,
P., Lehtinen, M. (toim.) Kysymisen taito. Surveylaboratorio
lomaketutkimusten kehittämisessä. Katsauksia 2002/2. Helsinki:
Tilastokeskus.
Belson, W.A. (1982): The design and understanding
of survey questions. Aldershot: Gower.
Lyly-Yrjänäinen, M. (2007): Aineiston luokittelu
ja 25 kysymyksen lista. Analyysimuistiinpanot. Tilastokeskus.
Surveylaboratorio. (julkaisematon)
Lyly-Yrjänäinen, M., Kallio-Peltoniemi, M., Ahola,
A. (2007): Entry of the young people into the labour
market. Pilot studies for the 2009 ad hoc module. Tilastokeskus.
Surveylaboratorio. (julkaisematon)
Sudman, S., Bradburn, N. M., Schwarz, N. (1996):
Thinking about answers. The application of cognitive processes to
survey methodology. San Francisco: Jossey-Bass.
Willis, G. B. (2005): Cognitive interviewing. A
tool for improving questionnaire design. London: Sage.
_______
1 Lisäkysymykset olivat:
(1) Miten päädyit vastaukseesi? Rajasitko vastauksen ulkopuolelle
työharjoittelun, tilapäiset työt,
kesätyöt, varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen?
(2) Mitä ajattelit "työpaikalla" tässä tarkoitettavan? Mitkä kaikki
työpaikat laskit mukaan?
Oletko ollut henkilöstöpalveluyrityksen työntekijä? Laskitko
henkilöstöpalveluyrityksen
(työnantaja) työpaikaksi vai ymmärsitkö työpaikan tarkoittavan
paikkaa, jossa olet tehnyt töitä?
Oletko tehnyt töitä yrittäjänä tai freelancerina? Laskitko nämä
työt mukaan?
(3) Kuinka varma olet vastauksestasi?
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 11.10.2007