Lomaketestaus parantaa kansainvälisten tutkimusten vertailtavuutta
- Tiedonkeruulomakkeiden harmonisointi
- Harmonisoinnin vaikeuden esimerkkinä terveyskysymykset
- Ongelmat erilaisia ja samanlaisia
- Input- ja output-harmonisointi tuottavat erilaiset mittarit
- Minkälaista vertailevan testauksen tulisi olla?
- Myös haastattelutyön laatu on tärkeä
- Vertailun parantamiseksi on keinoja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Myös haastattelutyön laatu on tärkeä
Gordon Willis (2007) käsitteli vertailevaa testausta käytännönläheisesti esittäen tuloksia kielen ja kulttuurin tuottamista eroista vastausjakaumiin ja kuinka niitä voidaan välttää. Ensinnäkin Willisin mukaan on sovellettava lomakkeen hyviä suunnitteluperiaatteita. Suunnittelua on täydennettävä asiantuntijaraadin menetelmällä (Expert Panel), jossa kaksikieliset arvioijat tekevät lomakeluonnoksen systemaattisen analyysin.
Sen jälkeen on empiiristen testausten vuoro. Willis pitää tärkeimpinä empiirisen lomaketestauksen menetelminä kognitiivisia haastatteluja ja haastatteluvuorovaikutuksen koodausta (Behavior Coding). Hän pohti, kuinka niitä pitäisi soveltaa kulttuurien välisissä lomaketutkimuksissa. Hän käytti Yhdysvalloissa asuvan espanjankielisen latinoväestön sekä muun englanninkielisen väestön ruokailutottumusten vertailua esimerkkinä kognitiivisten haastattelujen soveltamisen hyödyllisyydestä. Esimerkiksi kysymykseen "Söittekö aamiaista eilen?" latinoista myönteisesti vastasi 6,5, ja muista kuin latinoista koostuvassa väestössä 67,7 prosenttia. Toisistaan poikkeavia vastausjakaumia ja niiden syitä voitiin ymmärtää vain kvalitatiivisen vastaamisprosessia kuvaavan tiedon avulla. Sen mukaan suuri osa latinoista oli säilyttänyt meksikolaiset ruokailutavat eikä noudattanut pohjoisamerikkalaista tapaa jäsentää ateriat aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi.
Toinen vertailevalle testaukselle tärkeä menetelmä haastattelututkimuksissa on Willisin mukaan haastatteluvuorovaikutuksen koodaus, jossa haastattelijan ja haastateltavien toiminta analysoidaan systemaattista luokitusta käyttäen. Ensinnäkin tutkitaan, lukeeko haastattelija kysymykset lomakkeella olevassa muodossa ja toiseksi tutkitaan haastateltavan henkilön vastaamisprosessia. Hän esitti esimerkin Kalifornian terveyshaastattelujen analyysistä, jossa vuorovaikutuksen koodaus tehtiin viiden kulttuuri- tai kielitaustaltaan erilaisen ryhmän puhelinhaastatteluille (muut kuin latinot englanniksi, latinot englanniksi, latinot espanjaksi, korealaiset englanniksi, korealaiset koreaksi).
Tulosten mukaan kääntämisen eroja ja kulttuurisia ryhmien välisiä eroja esiintyi. Joidenkin kysymysten tarkoituksen epämääräisyys tuli esille kaikille kieliryhmille yhteisenä ongelmana. Kysymysten esittämistavassa oli ryhmien välisiä eroja. Kolmessa ryhmässä käytettiin riittävän hyvin lomakkeen muotoilua, kahdessa ryhmässä sen sijaan esiintyi selkeitä poikkeamia lomakkeen sanamuodoista. Esimerkiksi koreankielellä tehdyissä haastatteluissa niitä esiintyi 29 prosentissa kysymyksiä. Willisin mukaan haastattelutyön johtamisen ongelmat voivatkin muodostua vertailtavuuden pääongelmaksi.
Päivitetty 18.12.2007