Joitakin surmaajia siedämme

  1. Viina tappaa sata kertaa enemmän kuin tuli, vesi ja jää
  2. Auto on maailman vaarallisin peto ihmisille ja eläimille

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Auto on maailman vaarallisin peto ihmisille ja eläimille

Mitä jos maailman päättäjät olisivat 1800-luvun lopulla kokoontuneet pohtimaan uuden keksinnön, auton, käyttöön ottamista? Päättäjille olisi kerrottu ajopelin mainioista ominaisuuksista, kuinka se nopeuttaa liikkumista ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen elämäntavan. Varjopuolena olisi sitten todettu, että auto vaatii seuraavan vuosisadan aikana yli 30 miljoonaa uhria ja aiheuttaa seuraavallakin vuosisadalla puoli miljoonaa kuollutta vuosittain. Mitähän päättäjät olisivat tuumineet?

Tai jos päivittäin putoaisi muutama suihkukone vaatien toistatuhatta uhria. Mitenhän toimisivat uutisvälineet, joille lentoturma nyt on aina uutinen? Sama määrä teiden uhreja ei aiheuta otsikoita.

Suomen osalta lohdullista on se, että liikenneturvallisuuden kehityssuunta on ollut hyvä - aina tähän vuoteen saakka (Kuvio 2). Tänä vuonna uhrien määrä nousee taas lähelle neljääsataa.

Kuvio 2. Tieliikenteessä kuolleet Suomessa 1960-2007*

Teillämme kuolee siis joka päivä enemmän ihmisiä kuin viimeisen vuosisadan aikana on kuollut suurpetojen kynsissä. Joitakin koiria ovat karhut ja sudet kyllä raadelleet, mutta siinäkin ne ovat pikkutekijöitä autoihin verrattuna. Liikenne vaatii näet myös eläinuhreja enemmän kuin ainutkaan historian kulttipaikoista.

Pelkästään Suomen maanteillä kuolee vuosittain seitsemättä miljoonaa eläintä. Lintuja uhrataan nopeuden jumalan alttarilla vuosittain yli neljä miljoonaa, eniten peipposia, keltasirkkuja, västäräkkejä ja varpusia. Nisäkkäitä kuolee autojen alle yli miljoona vuosittain, eniten myyriä, mutta tuhansittain myös kissoja ja koiria.

Nyt pohdimme internetin pimeää puolta. Nouseeko sen hinta sadassa vuodessa yhtä suureksi kuin auton tai alkoholin? Tuskin. Ja niidenkin suhteen olemme hyväksyneet olevamme niin riippuvaisia, että puheet rajoituksista leimataan haihatteluksi ja moralisoinniksi.

Ehkä on hyvä kuitenkin välillä ­- vaikkapa kuolemansyytilastojen äärellä - muistuttaa mieleen, minkälaisia asioita olemme tottuneet sietämään.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.12.2007