Kaupan toimialakatsaus III/2007
- Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta
- Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui
- Kaupan alalla työllisten määrän nousu jatkui ja osa-aikaiset vähenivät
- Kaupan näkymät ovat yhä valoisat
- Fokus: Rinnakkaislääkkeet ja lääkkeiden vähittäiskauppa
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Fokus: Rinnakkaislääkkeet ja lääkkeiden vähittäiskauppa
Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvo kasvoi ripeästi vuosina 2001-2005. Vuonna 2006 lääkkeiden tukkuhintojen merkittävät alennukset heijastuivat myös lääkkeiden vähittäishintoihin, jotka tulivat alas pari prosenttia. Kun vastaavasti lääkkeiden myydyt määrät kasvoivat vain pari prosenttia, niin myynnin arvo pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2005. Toimialan myyntiä laski lisäksi nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin salliminen myös päivittäistavarakaupoissa vuoden 2006 helmikuussa.
Rinnakkaislääkkeitä eli kopiolääkkeitä alettiin saada jo vuoden 2003 toisella neljänneksellä. Rinnakkaisvalmisteiden tulo lääkemarkkinoille on kuitenkin näkynyt lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvon tai määrän pitkään jatkuneessa tasaisessa kasvussa yllättävän vähän. Syinä tähän lienee ovat lääkkeiden korvausjärjestelmä, kulutustottumukset ja rinnakkaislääkkeiden saatavuus. Lisäksi ainakin suuremmat apteekit ovat onnistuneet nostamaan myyntiään itsehoitolääkkeillä, erilaisilla vitamiineilla ja kosmetiikalla.
Lääkkeiden korvausjärjestelmä ei ohjaa kaikissa tilanteissa rinnakkaislääkkeiden käyttöön. Henkilöt, joiden vuotuiset lääkekulut ylittävät runsaan 600 euron omavastuuosuuden, eivät saa merkittävää taloudellista hyötyä käyttäessään rinnakkaisvalmistetta. Myös vaikeista tai pitkäaikaisia sairauksista kärsivillä henkilöillä, jotka saavat 72 prosentin Kela-korvauksen kyseisen sairauden lääkkeistä, jää rinnakkaisvalmisteiden alennusvaikutus suhteellisen pieneksi. Toisaalta kaikille lääkkeille ei saa rinnakkaisvalmistetta, jos lääkepatentit ovat vielä voimassa. Apteekit eivät myöskään aina kykene tarjoamaan rinnakkaisvalmistetta, joka olisi kuluttajan kannalta lääkevahvuudeltaan ja pakkauskooltaan sopivin. Lisäksi eläkeläiset ja säännöllisesti reseptilääkkeitä käyttävät olivat apteekkariliiton tutkimuksen mukaan selvästi haluttomampia vaihtamaan rinnaikkaislääkkeisiin. He ostavat mieluummin tuttua ja hyväksi todettua alkuperäislääkettä.
Kuvio 6. Myynnin arvo ja määrä vuosina 2001-2006
Myynnin määrät ovat kasvaneet myynnin arvoa nopeammin myös vuonna 2007. Kehitys jatkunee samanlaisena niin kauan, kun rinnakkaislääkkeiden osuus myytävistä lääkkeistä kasvaa. Suurten ikäluokkien vanhetessa ja eliniän pidentyessä lääkkeiden myyntimäärien voidaan olettaa kasvavan myös lähitulevaisuudessa.
Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan apteekkeja oli noin puolet lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneista 1110 yrityksestä vuonna 2006. Apteekit kuitenkin työllistivät lähes 92 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja osuus toimialan myynnistä oli yli 94 prosenttia.
Kuvio 7. Myynnin arvo ja määrä vuosineljänneksittäin vuonna 2007
Lääkkeiden korvausjärjestelmän vaikutus tulee näkyviin vuoden sisäisessä kausivaihtelussa. Kun omavastuuosuuden ylittävät lääkkeet ovat käytännössä ilmaisia, kuluttajat ostavat niitä varsinkin joulukuussa varastoon. Lääkkeitä ei kuitenkaan saa hankkia kuin kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, joten vuoden toisella neljänneksellä tilanne jo normalisoituu.
Kuvio 8. Neljännesmyynnin osuus vuosimyynnistä vuonna 2006
Seuraava vuoden 2007 viimeistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2008.
Päivitetty 14.1.2008