KIBS-alojen keskittyminen Uudellemaalle tauonnut
- Alojen tuotannon kasvu ylittänyt bkt:n kasvun
- Pirkanmaalla vähän lakitoimintaa
- Oulun seudulla laskentatoimen palvelujen liikevaihto kehittynyt nopeiten
- Notkahdus vai pysyvämpi ilmiö?
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2008
Uusimaa on 2000-luvulla ollut liike-elämän osaamisintensiivisten palvelujen pääasiallinen sijoittumispaikka. Viime vuosina muut maakunnat ovat kuitenkin kehittyneet hieman paremmin.
Osaamisintensiiviset liike-elämänpalvelut eli niin sanotut KIBS-alat (knowledge intensive business services) ovat perinteisesti keskittyneet voimakkaasti Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Helsinki-keskeisyyteen lienee useitakin syitä, joista tärkeimpänä se, että siellä on valtaosa asiakkaista.
Useat KIBS-alat myös vaativat sellaista erityisosaamista, jota ei ylipäätään ole mahdollista ylläpitää monessa paikassa Suomen kokoisessa maassa. 2000-luvun kehityksen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että keskittymisen kasvu olisi loppunut tai ainakin tauonnut vähäksi aikaa. Muut alueet ovat kehittyneet viime vuosina hieman Uuttamaata paremmin.
KIBS-aloihin luetaan lakiasiain palvelut, tekniset suunnittelupalvelut, kirjanpitopalvelut, liikkeenjohdon konsulttipalvelut, mainospalvelut ja markkinatutkimuspalvelut. Artikkeli keskittyy edellä mainittujen palvelujen alueelliseen tarjontaan.
Palvelujen alueellinen kysyntä vaikuttaa luonnollisesti eniten niiden sijoittumiseen. Jossain määrin palveluyritysten sijoittumiseen on vaikuttanut myös asianomaisen alan oppilaitosten sijainti. On helpompi aloittaa yritystoiminta opiskelupaikkakunnalla, jos siellä on edes tyydyttävät olosuhteet tai kysyntä, verrattuna täysin uuteen paikkakuntaan.
Osaamisintensiivisten alojen arvonlisäys 2000-2005
Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri
Alojen tuotannon kasvu ylittänyt bkt:n kasvun
2000-luvulla suurin osa KIBS-aloista on ollut selkeällä kasvu-uralla. Voimakkaimmin arvonlisäys on kasvanut kirjanpitopalveluissa, seuraavaksi konsulttipalveluissa, lakiasiainpalveluissa ja teknisissä palveluissa. Viime mainittujen alojen arvonlisäyksen kasvun erot ovat niin pieniä, että niiden keskinäinen järjestys riippuu täysin tarkastelun lähtövuodesta. Kaikki edellä mainitut alat ovat kehittyneet selvästi paremmin kuin koko bruttokansantuote. Heikoimmin on kehittynyt mainospalvelujen tuotannon arvo, jonka arvonlisäys on hädin tuskin positiivinen. Markkinatutkimuspalveluissa kehitys on lähes yhtä heikko.
Bkt-osuudella mitattuna tekniset palvelut ovat selvästi suurin ala ja kirjanpitopalvelut toiseksi suurin. Muiden KIBS-alojen bkt-osuudet jäävät selvästi alle prosentin.
Pirkanmaalla vähän lakitoimintaa
Uudenmaan osuus lakiasiainpalveluissa on huomattava, mikä selittyy paljolti sillä, että alueelle on keskittynyt monen alan pääkonttoreita ja juridisintensiivistä toimintaa, kuten rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä. Uudenmaan kasvu on ollut liikevaihdon osalta hieman koko maan kasvua heikompaa vuosina 2001-2006. Sen sijaan ajanjakson viimeisenä vuonna 2006 alueen liikevaihto kasvoi keskimääräistä hieman nopeammin. Henkilöstön osalta Uusimaa on sen sijaan kehittynyt koko maata paremmin aina 2005 saakka. Viime vuonna henkilöstö kasvoi keskimääräistä heikommin. Toimistojen määrä on sen sijaan laskenut absoluuttisestikin.
Verrattaessa alueita yleiseen taloudellisen toimeliaisuuteen havaitaan pari kiinnostavaa piirrettä. Pirkanmaalla on alueen talouden painoarvoon nähden suhteellisen vähän lakitoimintaa, selvästi vähemmän kuin Turussa. Lisäksi alan toiminta on kehittynyt Tampereella koko maan kehitystä heikommin 2001-2005. Vuonna 2006 alkoi Pirkanmaalla ainakin lyhytaikainen juristien määrän kasvu. Silti koko tarkasteluajanjaksoa ajatellen kehitys on ollut keskimääräistä heikompaa.
Lakialan peruskoulutuksen tarjonta on suurta Turussa, ja tämä lienee vaikuttanut siihen, että Varsinais-Suomen lakiasiaintoimistot ovat myös kasvaneet selvästi maan keskitasoa paremmin tällä vuosituhannella. Silti 2006 liikevaihto kasvoi siellä selvästi koko maata heikommin, vaikka henkilöstön ja toimipaikkojen määrä kasvoi edelleen hyvin.
Lapin korkea sijoitus väkilukuun nähden selittynee paljolti lakialan yliopistokoulutuksella. Silti maakunnan kasvu on ollut eräs kaikkein heikoimmista viime vuosina. Vuonna 2006 henkilökunnan määrä lappilaisissa lakitoimistoissa tosin kasvoi suhteellisen hyvin, vaikka toimistojen määrä laskikin ja liikevaihto kehittyi aika vaatimattomasti.
Pohjois-Savo on lakipalvelujen alalla maakunta, jossa myös liikevaihdon kasvu on ollut maakuntien kärkiryhmään kuuluvaa koko vuosituhannen alun ajan. Henkilöstön määrän kasvu on kuitenkin ollut koko maata hitaampaa, ja toimipaikkojen määrä on kääntynyt selvään laskuun. Kovimmat kasvajat kaikilla mittareilla ovat alalla hyvin pienet maakunnat kuten Ahvenanmaa, Satakunta ja Keski- ja Etelä-Pohjanmaa.
Oulun seudulla laskentatoimen palvelujen liikevaihto kehittynyt nopeiten
Laskentatoimen palvelut ovat kaikkein tasaisimmin jakautuneet alueellisesti. Luonnollinen selitys tälle on yhteneväisyys kaiken muun taloudellisen toiminnan kanssa. Uudenmaan osuus laskentatoimen palveluissa on lähempänä alueen bkt-osuutta kuin muilla KIBS-aloilla, vaikka se onkin selvästi laskenut viime vuosina. Uusmaalaisten toimipaikkojen kasvu on ollut miltei vaatimattominta koko maassa.
Laskentatoimen palveluissa liikevaihdon kasvu on ollut selvästi nopeinta Oulun seudulla. Varsinais-Suomessa kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa 2000-luvun alusta alkaen, kun taas Pirkanmaalla kasvu on ollut suhteellisen nopeaa aina 2005 saakka. Vuonna 2006 kasvu hiipui Pirkanmaalla jo selvästi.
Tekniset palvelut ovat alueellisesti vain hieman enemmän keskittyneempiä Uudellemaalle kuin laskentatoimen palvelut. Ne ovatkin suhteellisen tasaisesti jakautuneita alueellisesti. Ala kattaa pääosin erilaisten insinööritoimistojen toiminnan, rakennussuunnittelutoimistoilla on neljäkin eri omaa alatoimialaa. Konesuunnittelutoimistot ovat henkilöstöllä mitaten selvästi suurin tekninen palveluala.
Tekniset palvelut ovat kasvaneet koko maassa suhteellisen nopeasti tällä vuosituhannella. Uudenmaan osuus teknisissä palveluissa on vain hieman suurempi kuin sen bkt-osuus. Sen sijaan liikevaihto Uudellamaalla on vähentynyt jopa absoluuttisesti vuosituhannen alun aikana. Vuonna 2006 kasvua oli jo selvästi havaittavissa, silti se oli vielä koko maata jonkin verran hitaampaa.
Pirkanmaalla on tapahtunut ristiriitainen kehitys: liikevaihdon osalta kasvu on hitainta yhdessä Satakunnan kanssa, mutta alan työvoima on lisääntynyt siellä hyvin.
Liikkeenjohdon konsultointi on ollut viime vuosina hyvin voimakkaasti kasvanut KIBS-ala. Toimipaikat ovat pääosin pieniä ja niitä on hyvin paljon. Ala on hyvin Helsinki-keskeinen kaikilla mittareilla mitattuna. Kehitys on kulkenut Uudellamaalla samassa tahdissa koko maan kanssa. Kasvun suhteen pienet maakunnat ovat edenneet parhaiten, kun taas suuret, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, selvästi keskimääräistä heikommin.
Markkinatutkimus edustaa määrällisesti pientä palvelualaa, jossa pienikin muutos näkyy. Markkinatutkimustoiminta on KIBS-aloista pääkaupunkikeskeisin. Suomessa ei ilmeisesti ole tilaa markkinatutkimukselle laajemmassa mittakaavassa Helsingin ulkopuolella. Alan kasvu Uudellamaalla on tosin ollut vaatimatonta viime vuosina. Sen sijaan Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat kehittyneet hieman keskitasoa paremmin.
Notkahdus vai pysyvämpi ilmiö?
Lakiasiaintoimistoissa Uudenmaan kehitys on ollut vain hieman hitaampaa kuin koko maassa. Sen sijaan nopeimmin ovat kasvaneet ne maakunnat, joiden absoluuttinen rooli on aika vähäinen. Varsinais-Suomi on ainoa suurempi maakunta, joka on kasvanut selvästi maan keskitasoa nopeammin.
Kirjanpitopalveluissa Uusimaa on kasvanut selvästi koko maata hitaammin, Pirkanmaa taas selvästi nopeammin ja Varsinais-Suomi kaikkein hitaimmin Manner-Suomessa. Konsulttialalla ovat kaikki suuret alueet menettäneet suhteellista osuuttaan ja pienet kasvattaneet. Muutokset eivät tosin ole olleet suuria.
Teknisissä palveluissa Uusimaa on jopa laskenut selvästi liikevaihdon että työllisten määrän osalta. Pirkanmaalla lasku on ollut vielä suurempaa. Varsinais-Suomi sen sijaan on kasvanut suhteellisen hyvin. Muuten pienemmät maakunnat ovat kasvaneet eniten.
Uusimaa on kehittynyt kaikilla käsitellyillä KIBS-aloilla maan keskitasoa heikommin. Jos nykyinen kehitys jatkuu, voi spekuloida, olisiko kyseessä Suomen sisäinen pienimuotoinen globalisaatio, jolloin toiminnot ulkoistetaan sinne, missä ne huokeimmin tehdään.
Lakiasiainpalvelut, kärkimaakunnat 2006, prosenttia
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 40,5 | 63,4 | 70,3 |
| Varsinais-Suomi | 10,7 | 7,5 | 5,9 |
| Pirkanmaa | 7,8 | 5,7 | 5,4 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 6,1 | 4,2 | 3,4 |
| Pohjois-Savo | 2,8 | 2,1 | 2 |
| Keski-Suomi | 3,8 | 2,2 | 1,8 |
| Satakunta | 3,2 | 1,7 | 1,4 |
| Pohjanmaa | 2,3 | 1,5 | 1,3 |
| Lappi | 3,3 | 1,6 | 1,3 |
| Kanta-Häme | 2,2 | 1,6 | 1,2 |
Laskentatoimen ja kirjanpidon palvelut, kärkimaakunnat 2006, prosenttia
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 31,2 | 37,8 | 42,8 |
| Varsinais-Suomi | 8,6 | 8,7 | 10,4 |
| Pirkanmaa | 8,7 | 9,5 | 7,8 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 4,7 | 5,3 | 7,3 |
| Pohjanmaa | 4 | 3,8 | 3,3 |
| Satakunta | 4,2 | 3,4 | 3,1 |
| Keski-Suomi | 4,3 | 3,9 | 3,1 |
| Päijät-Häme | 4,1 | 3,6 | 3,1 |
| Etelä-Pohjanmaa | 4,6 | 3,7 | 2,8 |
| Pohjois-Savo | 3,7 | 3,2 | 2,7 |
Tekniset palvelut, kärkimaakunnat 2006, prosenttia
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 34,5 | 40,4 | 43,6 |
| Varsinais-Suomi | 9 | 8,6 | 13,1 |
| Pirkanmaa | 9,7 | 9,7 | 7,5 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 6,6 | 9,1 | 6,9 |
| Satakunta | 3,5 | 2,9 | 3,6 |
| Pohjanmaa | 2,7 | 3,1 | 3,4 |
| Keski-Suomi | 4,3 | 4,3 | 2,7 |
| Kymenlaakso | 3,1 | 3,7 | 2,7 |
| Päijät-Häme | 4,2 | 2,8 | 2,6 |
| Itä-Uusimaa | 1,9 | 2 | 2,4 |
Liikkeenjohdon konsultointi, kärkimaakunnat 2006, prosenttia
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 57,1 | 65,6 | 71,8 |
| Pirkanmaa | 6,4 | 5,2 | 3,5 |
| Varsinais-Suomi | 6,4 | 4,8 | 3,5 |
| Keski-Suomi | 3,3 | 4 | 3,1 |
| Itä-Uusimaa | 2,2 | 1,2 | 2,3 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 3,3 | 2,5 | 2,1 |
| Satakunta | 2,2 | 2,2 | 1,9 |
| Kanta-Häme | 2,3 | 2,6 | 1,7 |
| Etelä-Karjala | 1,3 | 1,2 | 1,5 |
| Päijät-Häme | 3 | 1,8 | 1,4 |
Markkinatutkimuspalvelut, kärkimaakunnat 2006, prosenttia
| Toimipaikat | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Uusimaa | 55,7 | 71,5 | 83,3 |
| Pirkanmaa | 12,8 | 9,5 | 5,6 |
| Satakunta | 4 | 3,7 | 2,6 |
| Varsinais-Suomi | 5,4 | 3,1 | 2,5 |
| Kanta-Häme | 2 | 2,6 | 1,6 |
| Keski-Suomi | 3,4 | 5,1 | 1,5 |
Lakiasiainpalvelutoimistojen muutos 2001-2005 , %
| Toimipaikkoja | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Satakunta | 16,7 | 28,1 | 41,3 |
| Pohjois-Savo | -8,3 | 4,1 | 39,9 |
| Keski-Pohjanmaa | 44,4 | 35,7 | 34,7 |
| Etelä-Pohjanmaa | 10,3 | 7,1 | 29,5 |
| Varsinais-Suomi | 0,6 | 2 | 24 |
| Kanta-Häme | 0 | 3,6 | 21,7 |
| Pohjois-Karjala | -9,4 | -14,9 | 18,4 |
| Päijät-Häme | -2,5 | -5,8 | 17,7 |
| Ahvenanmaa | 20 | 0 | 14,7 |
| Pohjois-Pohjanmaa | -2,2 | 1,4 | 13,7 |
| Koko maa | -1,3 | 4,8 | 12,9 |
| Uusimaa | -2,4 | 8,8 | 11,6 |
| Keski-Suomi | -8,3 | -6,3 | 9,4 |
| Lappi | -8,3 | -12,5 | 9,3 |
| Pirkanmaa | -3 | -3,1 | 8 |
| Kainuu | 21,4 | -17,6 | 6,7 |
| Etelä-Savo | -3,7 | -11,8 | 5,4 |
| Etelä-Karjala | -14,8 | -8,3 | 4,4 |
| Kymenlaakso | 7,3 | -14,3 | 1,9 |
| Pohjanmaa | -2,4 | -9,7 | -0,3 |
| Itä-Uusimaa | 0 | -24 | -12,8 |
Kirjanpitopalvelutoimistojen muutos 2001-2005, %
| Toimipaikkoja | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Etelä-Karjala | 8,5 | 12,3 | 53,9 |
| Kanta-Häme | 22,8 | 20,9 | 44,6 |
| Pohjanmaa | -1,6 | 25,4 | 42,6 |
| Satakunta | 2,1 | 4,9 | 36,4 |
| Kymenlaakso | 13,1 | 17,1 | 36,3 |
| Keski-Suomi | 4,1 | 14,7 | 35,6 |
| Etelä-Savo | 18,1 | 1,8 | 32,1 |
| Etelä-Pohjanmaa | 2 | 7,4 | 31,1 |
| Pirkanmaa | 4,9 | 11,5 | 31 |
| Pohjois-Savo | 6,7 | 17,6 | 29,1 |
| Päijät-Häme | 12,4 | 23,7 | 22,2 |
| Lappi | -0,7 | 1,5 | 22,1 |
| Koko maa | 5,9 | 7,3 | 18,1 |
| Pohjois-Karjala | 8,9 | 4,5 | 17,7 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 6 | 4,9 | 15,3 |
| Kainuu | 2,6 | 8,2 | 12,2 |
| Uusimaa | 3,4 | 3,4 | 11,9 |
| Itä-Uusimaa | 10,7 | 5,8 | 9 |
| Keski-Pohjanmaa | 3,6 | -1,1 | 8,6 |
| Varsinais-Suomi | 9 | 1,7 | 2,6 |
| Ahvenanmaa | 20 | 8,1 | -33,7 |
Liikkeenjohdon konsultointitoimistojen toiminnan muutos 2001- 2005, %
| Toimipaikkoja | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Itä-Uusimaa | 66,7 | 37,9 | 414,6 |
| Kanta-Häme | 40,2 | 100,8 | 71,7 |
| Etelä-Pohjanmaa | 3,1 | 10,7 | 64,2 |
| Kymenlaakso | 28 | 38,1 | 59 |
| Kainuu | 36,8 | 64,5 | 56,6 |
| Pohjois-Karjala | 4,8 | 30,8 | 41 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 37,2 | 12,9 | 38,7 |
| Keski-Suomi | 21,5 | 16,6 | 35,7 |
| Keski-Pohjanmaa | 6,1 | -21,9 | 28,2 |
| Koko maa | 20,9 | 1,5 | 24,6 |
| Ahvenanmaa | -10,5 | 41,2 | 24,4 |
| Etelä-Savo | 20 | 11,5 | 23,5 |
| Uusimaa | 23,1 | -0,6 | 22,2 |
| Varsinais-Suomi | 25,7 | 4,2 | 22,1 |
| Etelä-Karjala | 5,3 | -35,4 | 18,1 |
| Satakunta | 11,9 | -18,5 | 10,1 |
| Pirkanmaa | 20,5 | 3 | 7,9 |
| Päijät-Häme | 4,5 | -21,2 | 2,2 |
| Pohjanmaa | 15,2 | 6,9 | 2,2 |
| Pohjois-Savo | -13,1 | -12,4 | -15,5 |
| Lappi | -6,5 | -31,3 | -40,9 |
Teknisiä palveluja tuottavien toimistojen toiminnan muutos 2001-2005, %
| Toimipaikkoja | Henkilöstö | Liikevaihto | |
| Keski-Pohjanmaa | 32,6 | 132,6 | 125,2 |
| Lappi | 13,6 | 45 | 93,5 |
| Etelä-Savo | 13,1 | 31,5 | 76,6 |
| Pohjois-Karjala | 16,6 | 30,9 | 67 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 13,3 | 20,7 | 44,4 |
| Itä-Uusimaa | 28,6 | 13,5 | 39,7 |
| Kanta-Häme | 14,4 | 15,3 | 37,7 |
| Pohjanmaa | 10,2 | 22,7 | 35,7 |
| Pohjois-Savo | 7,5 | -3,9 | 33,6 |
| Ahvenanmaa | 0 | 5,6 | 31,2 |
| Kainuu | 8,7 | 17,3 | 19,6 |
| Varsinais-Suomi | 16,5 | 7,3 | 14,9 |
| Keski-Suomi | 9 | -5,8 | 9 |
| Kymenlaakso | 7,4 | -7,2 | -0,4 |
| Koko maa | 8,8 | 5 | -1 |
| Etelä-Karjala | 1,5 | -4,9 | -1,6 |
| Etelä-Pohjanmaa | 8 | -4,5 | -2,5 |
| Uusimaa | 3,4 | -1 | -10,1 |
| Pirkanmaa | 9,8 | 22,4 | -25,3 |
| Päijät-Häme | 10,2 | -7,1 | -25,8 |
| Satakunta | 12,7 | -13,4 | -29,6 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri.
Päivitetty 14.2.2008