Indikaattorimaailma liikkeessä - mitä uutta syntymässä?

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittajat: Jussi Simpura ja Hannu Uusitalo.
Jussi Simpura on tulosaluejohtaja Stakesissa. Hannu Uusitalo on johtaja Eläketurvakeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen
Hyvinvointikatsauksessa 1/2008.

Kansainvälisen indikaattorikentän kuumin keskustelunaihe on todellisen edistyksen mittaaminen. Edistystä halutaan kuvata myös muilla kuin perinteisillä talousmittareilla.

Vuoden 2007 aikana kansainvälisellä indikaattorikentällä oli kaksi merkittävää tapahtumaa. Kesäkuun lopussa OECD järjesti yhteistyössä EU:n komission, Islamilaisen konferenssin, YK:n ja sen kehitysohjelman UNDP:n sekä Maailmanpankin kanssa Istanbulissa Turkissa maailmanfoorumiksi kutsutun tuhannen hengen suurkonferenssin Measuring and fostering the progress of societies. Tavoitteena oli vauhdittaa pyrkimyksiä saada yhteiskunnallisen kehityksen seurantaan aikaisempaa monipuolisempia kuvausvälineitä, varsinkin eri alojen tietoja rinnakkain esitteleviä indikaattoreita.

Samalla haluttiin edistää indikaattorien käyttöä niin kansalaistoiminnassa, päätöksenteossa kuin tiedotusvälineissäkin. Sen vuoksi uudenlaiset indikaattorien esittämistavat saivat paljon huomiota uusien sisältöaiheiden kuten onnellisuuden rinnalla. Konferenssin päätöspäivänä julkistettiin kaikkien järjestäjätahojen yhdessä laatima "Istanbulin julistus", jossa korostetaan tarvetta kehittää kaikissa maissa välineitä yhteiskunnallisen kehityksen mittaamiseksi laajemmin kuin tavanomaisilla talousmittareilla.

Marraskuussa 2007 EU:n komissio, Euroopan parlamentti, Rooman klubi, Maailman Luonnon säätiö WWF ja OECD järjestivät Brysselissä konferenssin Beyond GDP. Sen alaotsikkona oli: "Kansakuntien edistymisen, todellisen vaurauden ja hyvinvoinnin mittaaminen". Paikalla oli yli 500 päätöksentekijää, asiantuntijaa ja kansalaisjärjestöjen edustajaa kaikkialta maailmasta. Konferenssissa tuotiin esiin varsinkin kestävään kehitykseen liittyvää indikaattorityötä. Samassa tilaisuudessa julkistettiin EU:n tavoite tehdä integroitu talous- ja ympäristötilinpito vuoteen 2010 mennessä. Konferenssia edelsi puolen päivän mittainen asiantuntijakokous, jossa esiteltiin indikaattorityön lähtökohtia ja merkitystä kokouksen järjestäjäorganisaatioiden työssä.

Uusia sisältöjä: onnellisuus ja todellinen vauraus

Molemmissa vuoden 2007 suurissa indikaattorikonferensseissa keskusteltiin paljon indikaattoriliikkeen ydinkysymyksestä: yhteiskunnallisen edistyksen seurantakohteiden laajentamisesta. Perinteisesti yhteiskunnallista kehitystä on seurattu kansantalouden kasvua kuvaavan bruttokansantuotteen (BKT) avulla. Edistyksen mittarina BKT on kuitenkin rajallinen, ja siksi sen näkökulmaa halutaan laajentaa koskemaan myös muita alueita.

Eniten keskustelussa huomiota saivat ympäristöasiat, joiden kohdalla on otettu jo konkreettisia askeleita. Sosiaalisen hyvinvoinnin ottaminen mukaan on ollut yksi OECD:n päätavoitteita, mutta sillä suunnalla eteneminen on ollut hidasta. Molemmissa kokouksissa oli näkyvästi esillä onnellisuus uutena hyvinvoinnin kuvaamisen laajennuksena.

Istanbulin indikaattorikokouksen ohjelman lukuisista rinnakkaisistunnoista onnellisuusistunto olikin varmaan suosituin; ehkä neljännes kokouksen osanottajista oli ahtautunut kuuntelemaan onnellisuussanomaa. Alalla on pitkään kehitelty mittaamistapoja ja niiden taustalla olevaa käsitteistöä, mutta vasta muutaman viime vuoden aikana on onnellisuuden mittaamiseen ja tutkimiseen alettu kiinnittää laajempaa huomiota.

Marraskuussa Brysselissä onnellisuuden esiinmarssi toistui. Konferenssin avajaisistunnossa eniten huomiota sai sveitsiläisen professorin Bruno S. Freyn esitys, jossa vakuutettiin, että olemme onnellisuusvallankumouksen kynnyksellä; onnellisuus on tulossa todelliseksi arkielämän ja politiikan tavoitteeksi. Brysselissä "onnellisuusmannekiiniksi" oli saatu EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso, jonka luvalla Frey julkisti puheenjohtajan henkilökohtaiset onnellisuuspisteet eräällä koemittaristolla. EU-kansalaisten onneksi Barroson pisteet olivat selvästi väestön keskitason yläpuolella.

Onnellisuus on haasteellinen mitattava, mutta niin on myös kansakuntien todellinen vauraus, joka nostettiin onnellisuuden rinnalle toiseksi mittaamisen haasteeksi Brysselin indikaattorikokouksessa. Erityisesti maailmanpankin asiantuntijat ovat kanadalaisen Kirk Hamiltonin johdolla julkistaneet parin viime vuoden aikana laskelmia, jossa on perinteisten luonnonvarojen ja rakennetun pääoman lisäksi haluttu ottaa huomioon erilaisia inhimillisen ja sosiaalisenkin pääoman muotoja (Maailmanpankki 2006).

Tulokset voivat olla monien mielestä hämmästyttäviä: ylivoimainen osa kehittyneiden maiden vauraudesta onkin inhimillistä pääomaa, kuten tietoja, taitoja ja osaamista. Joskus inhimilliseen pääomaan kytketään myös väestön terveys ja toimintakyky. Lisäksi huomiota saa yhteiskunnallisten instituutioiden luotettava toiminta; seikka, joka usein kytketään sosiaaliseen pääomaan. Todellisen vaurauden laskentakehikon käyttäminen yhteiskuntien edistyksen seurantatyössä vaatii siis sekä inhimillisen että sosiaalisen pääoman mittaamista. Kumpikaan tehtävä ei toistaiseksi ole osoittautunut helpoksi.

Sivun alkuun

Kansallisia ja kansainvälisiä hyvinvoinnin indikaattorikehitelmiä

Istanbulin konferenssissa esiteltiin koko joukko kansallisia ja alueellisia hyvinvoinnin seurantaan tarkoitettuja indikaattorikehitelmiä. Useimmat niistä tulivat englanninkielisestä maailmasta, mutta mukana oli myös muun muassa Bhutanin onnellisuustarkasteluihin perustuva hyvinvointiseuranta. Yhdysvallat, Kanada ja sen eri provinssit sekä Australia ovat vahvasti esillä tällaisten indikaattorien kehittämistyössä.

Kansallisia indikaattorikehitelmiä halutaan myös kehittää kansainväliseen käyttöön. Yhtenä esimerkkinä on kanadalaiseen ja australialaiseen pohjatyöhön perustuva kansainvälinen hanke, johon on menossa mukaan kymmenkunta maata - Pohjoismaista mahdollisesti Ruotsi. Siinä on tarkoitus testata ja vertailla yhteistä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen kehityksen indikaattoripohjaa. Lähtökohtina ovat Kanadassa kehitetty kansallisten hyvinvointi-indikaattorien malli (Canadian Index of Wellbeing, CIW) sekä Australian vastaavat kehitelmät (Measures of Australia's Progress, MAP). Tätä kirjoitettaessa (vuoden 2008 tammikuussa) hankkeen aikataulusta ei ole tietoa sen paremmin kuin Ruotsin osallistumisestakaan. Jos hanke etenee, on epävirallisesti sovittu, että muut Pohjoismaat voivat Ruotsin kautta ja sen tukena seurata työn edistymistä.

Sivun alkuun

Indikaattorit ja politiikka: ajankohtaista EU:n hyvinvointikeskustelua

Samaan aikaan kun indikaattorimaailma etsii tapoja laajentaa talouteen perustuvia edistyksen mittaamistapoja moneen eri suuntaan, EU:n piirissäkin on aloitteita, joissa pyritään uusiin avauksiin hyvinvoinnin käsittämisessä. Alkuvuodesta 2007 julkaistiin EU:n komission tilaama asiantuntijaryhmän raportti "EU:n sosiaalinen todellisuus" (Liddle - Lerais 2007), jossa esitettiin, että perinteisiä hyvinvoinnin käsittämistapoja on tarkistettava.

Tiivistetysti ilmaisten: EU:n raportti korostaa tarvetta siirtää painopistettä niin sanotusta objektiivisesta hyvinvoinnista subjektiiviseen, kollektiivisesta hyvinvoinnista yksilökohtaiseen ja ongelmien välttämistä korostavasta negatiivisesta hyvinvoinnista menestymisen mahdollisuuksia painottavaan positiiviseen hyvinvointiin. EU-politiikkojen tulisi silloin pyrkiä siihen, että EU-kansalaisten tyytyväisyys elämäänsä kohenisi.

Näin menestyttäisiin myös kansainvälisessä kilpailussa. Tämä puhetapa muistuttaa jonkin verran edellä mainittua onnellisuuspuhetta. Indikaattorien tasolla "EU:n sosiaalinen todellisuus" -raportti ei kuitenkaan vielä ehdota onnellisuusindikaattorien kehittämistä, vaan tyytyy toteamaan, että elämään tyytyväisyyttä kuvaava mielipidetieto nousisi muiden hyvinvointi-indikaattorien rinnalle ja ohikin.

Marraskuussa 2007 julkaistiin seuraava komission toimeksiannosta laadittu raportti (KOM(2007)726), joka jatkaa "EU:n sosiaalinen todellisuus" -raportin pohjustamaa työtä EU:n sosiaalisen agendan uudistamiseksi. Tämä Vision-raportti on jäsenmaiden kommentoitavana, ja vastaava kommenttikierros on ollut käynnissä myös "EU:n sosiaalinen todellisuus" -raportista. Molempien raporttien hyvinvointinäkemykset ovat samansuuntaisia ja voivat vahvistuessaan vaikuttaa siihen, millaisia hyvinvoinnin indikaattoreita EU-maissa kehitetään.

"EU:n sosiaalinen todellisuus" -raportin kommentointikierros on jo tuottanut Ranskassa uuden koonnoksen kansallisista ja kansainvälisistä indikaattoreista. Marraskuussa 2007 ilmestyneessä raportissa (Les réalités sociales... 2007) esitetään satakunta kansainvälistä vertailutietoa ja kommentoidaan lyhyesti Ranskan sijaintia tällaisessa vertailussa. Vastaavanlaisia tarkasteluja on aikaisemmin laadittu esimerkiksi Irlannissa (vuosiraportti Measuring Ireland's Progress); myös Suomessa Tilastokeskuksen Suomi vertailussa -palvelu tarjoaa maksullisena samantapaista vertailutietoa.

Sivun alkuun

Uutta ja vanhaa

Kiinnostus edistystä mittaavia indikaattoreita kohtaan näyttää olevan tällä hetkellä suuri. Onko siis jotakin ratkaisevasti uutta tapahtumassa, kun indikaattorimaailma on tällä tavoin liikkeessä? Kyllä ja ei. Indikaattorikiinnostus vaihtelee aaltoliikkeen tapaan (ks. esim. Sauli - Simpura 2004): alkuvaihe oli 1950-luvulla ja toinen aalto 1960- ja 1970-lukujen vaihteen tienoilla. Nyt on meneillään indikaattoreiden kolmas aalto, joka on voimistunut 1990-luvun puolivälistä tähän päivään saakka. Tätä viimeisintä aaltoa ovat nostattaneet EU-integraatio, globalisaatio ja tietotekniikan edistyminen. Ne ovat sekä mahdollistaneet uudenlaisen indikaattorityön että luoneet tarvetta indikaattorien tyyppisille tiivistetyille tiedonesittämistavoille.

Vanhaa tässä kolmannessa aallossa edustaa pyrkimys tiivistää tietoa indikaattoreiksi; tiivistämisen tarve on vain voimistunut, kun maailma on hukkumassa tiedon paljouteen. Vanhaa on myös toinen pyrkimys, taloutta kuvaavien tietojen täydentäminen varsinkin ympäristön, mutta myös sosiaaliset suhteet huomioon ottavilla tiedoilla. Uutta on tarkastelujen laajentuminen maailmanlaajuisiksi, ja uutta ovat myös tietovarantojen ja tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet aikaisemmin vaikeasti kuvattaviksi jääneiden ilmiöiden tavoittamiseksi indikaattoreilla.

Sivun alkuun

Indikaattorit ja tietoon perustuva päätöksenteko edelleen nousussa?

Istanbulin indikaattorikokouksen innoittamina teimme aloitteen indikaattorityön edistämiseksi myös Suomessa. Syksyllä 2007 keskusteltiin siitä, mitä hyötyjä olisi saavutettavissa Istanbulissa esiteltyjen tyyppisistä kansallisista indikaattorijärjestelmistä Suomessa. Ehdotettiin myös esiselvitystä kesään 2008 mennessä. Sen jälkeen olisi vuorossa Suomessa pidettävä pieni pohjoismainen indikaattorikokous, jossa Pohjoismaat voisivat vertailla kokemuksiaan ja suunnitelmiaan.

Yksi tämänhetkisen indikaattoriaallon kantavia ajatuksia on edistää niin sanottua näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Indikaattorien ajatellaan voivan olla siinä avainasemassa. Istanbulin indikaattorikonferenssin keskusteluissa näyttöön perustuvan päätöksenteon vaatimusta tosin joskus lievennettiin ja tyydyttiin puhumaan "näytöstä selvillä olevasta päätöksenteosta". Joka tapauksessa hyvin tuotetut, läpinäkyvät, avoimesti saatavilla olevat ja käyttäjäystävälliset indikaattorit tukevat tällaisia pyrkimyksiä; ne tiivistävät tietotulvaa, antavat mahdollisuuden ajallisiin ja paikallisiin vertailuihin ja helpottavat kaikkien päätöksentekoon osallistuvien tilannetta päätösvaihtoehtojen arvioinnissa.

Ja kuten OECD:n Istanbulin-konferenssissa moneen kertaan korostettiin: osapuolia eivät ole vain nimetyt hallinnolliset päätöksentekijät, vaan myös yleisö, järjestöt, yritykset ja media. Parhaimmillaan indikaattorit antavat näille muille osapuolille mahdollisuuden vaatia päätöksentekijöitä entistä paremmin tilille ratkaisuistaan. Tällä tavoin maailmanlaajuisen indikaattoriliikkeen aktivistit uskovat parantavansa demokratioiden toimintaa ja mahdollistavansa globaalissa mittakaavassa merkityksellisten asioiden näkyvyyden päätöksentekoa valmistelevissa keskusteluissa.

Lähteet:

Brysselin konferenssi (2007). "Beyond GDP". Konferenssin materiaali saatavissa: www.beyond-gdp.eu.
Canadian Index of Wellbeing, (CIW). Saatavissa: www.atkinsonfoundation.ca.
Istanbulin julistus (2007). Epävirallinen käännös saatavissa: www.tilastokeskus.fi/hyvinvointikatsaus.
KOM(2007)726. Mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu. 2000-luvun Euroopan uusi sosiaalinen visio. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0726:FIN:FI:PDF. [Viittauspäivä 14.2.2008.]
"Les réalités sociales françaises à l'aune européenne" ou le portrait social des Français dans l'Europe(2007). Saatavissa: http://www.strategie.gouv.fr/article.php3?id_article=696. [Viittauspäivä 14.2.2008.]
Liddle, R. - Lerais, F. (2007). EU:n sosiaalinen todellisuus. Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimisto. Saatavissa: http://ec.europa.eu/citizens_agenda/social_reality_stocktaking/docs/background_document_fi.pdf. [Viittauspäivä 14.2.2008.]
Maailmanpankki (2006). Where is the Wealth of Nations. Measuring capital for the 21st century. Saatavissa: http://siteresources.worldbank.org/INTEEI/214578-1110886258964/20748034/All.pdf [Viittauspäivä 14.2.2008.]
Measures of Australia's Progress, (MAP). Saatavissa: www.abs.gov.au.
Measuring Ireland's Progress. Saatavissa: www.cso.ie.
OECD (2007). Measuring and fostering the progress of societies. Istanbulin konferenssi. Konferenssin materiaali saatavissa: www.oecd.org/oecdworldforum.
Sauli, H. - Simpura, J. (2004). Auttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? Hyvinvointikatsaus 1.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 12.3.2008

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Indikaattorimaailma liikkeessä - mitä uutta syntymässä?

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute