Runsauden yhteiskunta sijoittaa vapaa-aikaan

  1. Kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet nousseet perustarpeiden rinnalle
  2. Viihde-elektroniikkaa yhä kalliimmalla hinnalla
  3. Matkailuun yhtä paljon kuin edellisellä nousukaudella
  4. Kaikki eivät pääse osallisiksi
  5. Onnellisuus ei kasva kulutuksen tahtiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Matkailuun yhtä paljon kuin edellisellä nousukaudella

Valmismatkoihin kotitaloudet käyttivät selvästi enemmän rahaa kuin edellisen tutkimuksen aikoihin. Pakettimatkojen kulutus kasvoi reaalisesti 41 prosenttia vuodesta 2001. Tilastollinen erikoisuus on se, että lamaa edeltäneen nousukauden aikaan vuonna 1990 kotitaloudet käyttivät eurolleen saman verran rahaa valmismatkoihin kulutusyksikköä kohden kuin vuonna 2006 (Kuvio 3). Valmismatkoilla lomailun yleistyminen lienee siten myös yksi noususuhdanteen ilmiöistä. Eläkeläisillä valmismatkojen osuus vapaa-ajan menoista oli noin viidennes, eniten niihin rahaa käyttivät kuitenkin ylemmät toimihenkilöt.

Myös kulttuuripalveluihin kotitaloudet kuluttivat vuonna 2006 aiempaa enemmän rahaa. Kulttuuripalvelumenot kasvoivat 26 prosenttia vuodesta 2001. Vaikka teatterissa ja konserteissa käynti ei välttämättä ole lisääntynyt, niin todennäköisesti lippujen hinnat ovat nousseet ja tarjonta lisääntynyt. Kun vuonna 2003 olympiastadionilla esiintyneen Bruce Springsteenin konserttiin liput maksoivat 49-69 euroa, niin tulevana kesänä samainen artisti laskuttaa lipusta 69-79 euroa. Musiikkimaailmassa vallalla olevan trendin mukaan levymyynnistä saadut tuotot ovat vähenemään päin ja artistit panostavat enemmän konsertti- ja oheistuotteiden varaan.

Vaikka uudet mediat valtaavat sijaa kodeissa, myös vanhat käyttöliittymät eli kirjat sinnittelevät uutuuksien rinnalla. Kotitalouksien kirjahankinnat lisääntyivät vuosituhannen vaihteen taantuman jälkeen 28 prosenttia. Eniten kirjoja hankkivat ylemmät toimihenkilöt, joiden kirjamenot olivat 172 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2006. Tämä oli viisi prosenttia heidän yhteenlasketuista vapaa-ajanmenoistaan (Kuvio 4). Suhteellisesti pienimmät kirjamenot olivat työttömillä ja maatalousyrittäjillä, noin parin prosentin luokkaa kaikista kulttuuri- ja vapaa-ajanmenoista. Elinvaiheen mukainen tarkastelu osoittaa kahden vanhemman lapsiperheiden kuluttavan kirjoihin eniten.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008