Runsauden yhteiskunta sijoittaa vapaa-aikaan

  1. Kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet nousseet perustarpeiden rinnalle
  2. Viihde-elektroniikkaa yhä kalliimmalla hinnalla
  3. Matkailuun yhtä paljon kuin edellisellä nousukaudella
  4. Kaikki eivät pääse osallisiksi
  5. Onnellisuus ei kasva kulutuksen tahtiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Onnellisuus ei kasva kulutuksen tahtiin

Vaikka suomalaisten elintaso on noussut huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana, onnellisuus ja tyytyväisyys elämään on eri tutkimusten mukaan pysynyt lähes vakiona. Vapaa-ajan kulutuksella voidaan ajatella olevan tärkeä merkitys ihmisen henkilökohtaisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Näiden menojen kasvu ei kuitenkaan näytä lisäävän ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään.

Osa vapaa-ajan kulutuksen kohteista muuttuu perustarpeiden kaltaisiksi hyödykkeiksi, joiden olemassaolo koetaan itsestään selväksi. Kun kotitalouden perustarpeet on tyydytetty, hyvinvointi, onnellisuus ja tyytyväisyys elämään näyttääkin runsauden yhteiskunnassa kumpuavan muista elämän osa-alueista, kuten mielekkäästä tekemisestä, ihmissuhteista, terveydestä sekä yhteisön arvonannosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Lähteet

Heinonen Visa, Raijas Anu, Hyvönen Kaarina, Leskinen Johanna, Litmala Marjukka, Pantzar Mika, Römer-Paakkanen Tarja, Timonen Päivi (2005) Kuluttajaekonomia - kotitalous ja kulutus. WSOY, Helsinki.

Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. SLU:n julkaisusarja 4/06. Suomen kuntoliikuntaliitto.

Moisio Pasi, Karvonen Sakari, Simpura Jussi, Heikkilä Matti (toim.) (2008) Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes, Helsinki.

Parjo Lea, Sirkiä Timo, Viherä Marja-Liisa (2008) Tieto- ja viestintätekniikka arjessa. Haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tietoja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tilastokeskus: Katsauksia 2008/1. Helsinki.

Lisätietoja kulutustutkimuksen internet-sivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/index.html

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008