Luontoisetuina gourmet-tason makuelämyksiä — Suuria alueittaisia eroja luonnon antimien keräämisessä
- Puolukkaa kerättiin metsämarjoista eniten
- Maaseudulla marjastetaan, metsästetään ja kalastetaan
- Hirvenlihaa syödään eniten pohjoisessa
- Maaseudulla melkein puolet perunoista omasta pellosta
- Etelä-Pohjanmaalla syödään perunaa eniten
- Omien tuotteiden osuus elintarvikemenoista pieni
- Luonnon antimista perinteitä ja elämyksiä
- Kuntien kolmijako taajama-asteen mukaan
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Marko Ylitalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen elinolot-yksiköstä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 1/2008
Suomessa on yhteiskunnan yleisen muutoksen myötä siirrytty varsin nopeasti maatalousmaisesta syömisestä urbaaniin syömiseen. Ruokakori täyttyy nykyisin pääosin samoista tuotteista eri puolella maata. Erojakin toki löytyy, esimerkiksi metsän antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa selvitetään Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen aineiston avulla kotitalouksien omatoimista ruoan hankintaa sekä puutarhatuotteiden hyödyntämistä.
_________
Pohjois-Suomi erottuu marjastamisessa muista maakunnista, sillä Kainuussa ja Lapissa kotitaloudet kuluttivat eniten itse poimimiaan tai saatuja metsämarjoja vuonna 2006, noin nelisenkymmentä litraa kotitaloutta kohti (kuvio 1). Seuraavaksi eniten metsämarjoja pantiin pakkaseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa syysmetsän satoa kertyi 30 litraa taloutta kohti. Pohjois-Karjalassa marjametsällä oli ehditty käymään 27 litran edestä kotitaloutta kohden.
Kuvio 1. Kotitalouksien itse poimimat tai saadut metsämarjat maakunnittain 2006, litraa kotitaloutta kohti
Tarkastelussa Kainuun ja Lapin, Keski-Pohjanmaan
ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat on
yhdistetty, koska näiden maakuntien kotitalouksien määrä on
aineistossa vähäinen.
Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus
Puolukkaa kerättiin metsämarjoista eniten
Kotitalouksien itse keräämiä tai saatuja metsämarjoja kulutettiin keskimäärin 15 litraa kotitaloutta kohden vuonna 2006. Puolukoiden osuus tästä oli noin seitsemän litraa, mustikoiden viisi ja muiden marjojen, kuten lakkojen, osuus kolme litraa. Itse poimitut tai sukulaisilta, naapureilta tai tuttavilta saadut marjat kattoivat noin 93 prosenttia kotitalouksien metsämarjojen kulutuksesta.
Etelä-Suomessa kotitaloudet hyödynsivät itse poimittuja metsämarjoja selvästi vähemmän kuin pohjoisissa maakunnissa. Uudellamaalla kotitalouksien marjastusinto jäi seitsemän litraan taloutta kohden ja Varsinais-Suomessa vajaaseen ämpärilliseen eli noin kahdeksaan litraan. Ahvenanmaalla itse poimittuja tai saatuja metsämarjoja kulutettiin vielä vähemmän, noin kuutisen litraa kotitaloutta kohden.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 11.8.2008
Vaihde 09 17 341