Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kansainväliset vertailututkimukset rakentuvat usein yhden ja sinänsä selkeän lukuarvon varaan: monesko maa on milläkin kriteerillä mitattuna. Joskus voi saada myös sijaluvun muutoksen edelliseen mittauskertaan verrattuna, mutta harvoin mittareiden sisältö - eli mittauskriteerit - on säilynyt ennallaan. Kansalliset seurantatarpeet edellyttävät kansainvälisten vertailutietojen lisäksi yksityiskohtaisempia mittareita eli sellaisia mittareita, jotka kansallisissa strategioissa ja toimintaohjelmissa on nähty tärkeinä oman maan kehittymisen kannalta. Aina niillä ei paranneta maan sijoitusta kansainvälisissä vertailuissa.
Kansainvälisissä vertailuissa voi joskus käyttää harmonisoiduilla käsitteillä kerättyjä 'virallisia' tilastotietoja, mutta ne kattavat vain osan yhteiskunnan todellisuudesta. Tietoyhteiskunnan tilaa voi kuvata myös laadullisin mittarein - esimerkiksi tietoyhteiskuntaohjelmien toteutumisen ja hallinnollisten käytäntöjen perusteella. Ns. komposiitti-indikaattorit tai -indeksit ovat varsin yleinen tapa verrata maiden 'paremmuusjärjestystä'. Niissä on kuitenkin omat vaaransa, jotka liittyvät mittareiden valintaan, painorakenteeseen ja tarkoituksella rakennettujen kansallisten käytäntöjen erilaisuuteen.
Sijaluvut tai pistemäärät toimivat kyllä vertailun viitekehyksenä, mutta politiikan tavoitteet ja hallintokäytännöt ovat viime kädessä kansallisia ratkaisuja. Kansainvälisissä vertailututkimuksissa sijaluvut vaihtelevat riippuen mittarin sisällöstä - silloinkin kun niillä on tarkoitus mitata samaa asiaa saman kohderyhmän kannalta.
Päivitetty 29.5.2008
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |