Kuva valtaa alaa sanalta

Koko dokumentti sivutettuna

Visuaalisen kulttuurin eteneminen näkyy myös bkt-luvuissa.
_____

Kulttuurimme väitetään olevan entistä enemmän visuaalista. Puhutaan jopa, että kuvat ovat korvanneet todellisuuden. Toisaalta on myös väitetty, ettei kyse ensi sijassa olisi kuvien määrän kasvusta vaan siitä, että kuvallisuus muovaa ajatteluamme aiempaa enemmän.

Voiko väitteiden todenperäisyyttä sitten tutkia muutenkin kuin pelkästään laadullisena ilmiönä. Sitä on yritetty mittaamalla ajankäytön muutoksia tai sitä, miten paljon esimerkiksi lehdet ovat muuttuneet visuaalisimmiksi, televisioituneet. Pohdinnat kaipaisivat rinnalleen myös talousempiirisiä laskelmia, joissa verrattaisiin visuaalista, muotoon perustuvaa taloutta, sanalliseen tai äänelliseen, tekstipohjaiseen talouden muotoon.

Oheinen kuvio perustuu kokeilulaskelmaan, joka osoittaa, että väite kuvallisen kulttuurin etenemisestä pitää paikkansa myös kansantalouden tilinpidon lukujen nojalla. Laskelmassa on luettu visuaaliseen kulttuuriin kuuluviksi kokonaan seuraavat toimialat:

  • televisiotuotanto
  • valokuvaustuotanto ja -kauppa
  • taideteollinen muotoilu
  • arkkitehtipalvelut
  • mainosala
  • taideliikkeet
  • antiikkiliikkeet
  • elokuva-ala

Sanallisen kulttuurin aloihin on sisällytetty:

  • painotuotanto
  • kustannustoiminta
  • painotuotteiden kauppa ja välitys
  • (kirjakaupat yms.)

Tekstipohjaisten ja visuaalisten alojen arvonlisäyksen kehitys 1995-2005, 1995=100

Lähde: Kansantalouden tilinpidon perusaineistot, Tilastokeskus

Vielä on sanojen ala suurempi

Kuviosta käy ilmi, että sanallisen kulttuurin alat ovat kokonaisuudessaan polkeneet paikallaan. Niiden reaalihintainen arvonlisäys on jopa laskenut viime vuosina. Visuaalisetkin alat ovat kasvaneet koko bkt:ta hitaammin mutta selvästi vauhdikkaammin kuin sanalliset alat.

Toki tekstipohjaisten kulttuurialojen absoluuttinen painoarvo on vielä selvästi suurempi kuin visuaalisten alojen. Internetin merkityksen lisääntyminen tulee kuitenkin yhdessä visuaalisten alojen kasvun kanssa muuttamaan tilannetta tulevaisuudessa.

Sivun alkuun

Erottelu lähes mahdotonta

Kaikilla em. visuaalisilla aloilla on tietenkin myös muuta kuin kuvallista sisältöä, mutta muun, kuten sanallisen sisällön, rooli on selvästi kuvallista vähäisempi.

Toisaalta kaikki painotuotteet on laskelmassani sijoitettu sanallisen kulttuurin piiriin, vaikka visuaalisella ulkoasulla on merkitystä vaikkapa kirjoissa.

Samoin mainosala voitaisiin jakaa kahtia sanalliseen ja kuvalliseen toimintaan, koska kyse on yhtä paljon kummastakin. Toisaalta vaikka koko mainosala siirrettäisiin kuvion laskelmissa sanallisten alojen joukkoon, se ei muuttaisi trendejä paljoakaan.

Taloudelliselta kannalta merkityksellisempää on kamerakännykän ja pelituotannon jättäminen pois laskelmista. Kummastakaan ei saa vielä vertailukelpoisia arvonlisäystietoja. Niiden mukaanotto nähdäkseni vain lisäisi todisteita kuvallisen kulttuurin kasvusta. Toisaalta kännykkää käytetään vielä toistaiseksi pääosin kahdenväliseen viestintään, eikä kamerakännykän valmistusta tai käyttöä siten lasketa kuuluvaksi joukkoviestintä- ja kulttuurialoihin. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Lähteitä:Tarkemmin katsoen - Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Toim. Leena-Maija Rossi ja Anita Seppä. Gaudeamus 2007.
Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto. Median markkinoituminen ja televisioituminen. Herkman Juha. Vastapaino 2005.

Päivitetty 28.5.2008