Kaupan toimialakatsaus I/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Marko Tuomiaro (09) 1734 2705, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui yhä vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Myynnin arvo kasvoi edelleen nopeammin kuin myynnin määrä tukku- ja vähittäiskaupan hintojen nousun takia. Alan työllisten määrä kohosi verrattuna vuoden takaiseen tasoon ja osa-aikaisten työssä olleiden määrä väheni. Kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä nousee hieman vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Lisäksi myyntiodotukset olivat edelleen melko hyvät, jopa hieman paremmat kuin edeltävän neljänneksen lopussa. Vuoden 2008 toiselta neljännekseltä saatujen ennakkotietojen pohjalta kaupan suotuisa kehitys näyttää jatkuvan.

Tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa myynnin reipas kasvu jatkui edelleen tammi-maaliskuussa. Autokaupassa liikevaihto kääntyi myös kasvuun. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaikka se hieman heikkeni edelliseen neljännekseen verrattuna. Alan myynnin ja työllisten määrän odotettiin yhä kasvavan lähikuukausina.

Sivun alkuun

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui

Kaupan alan liikevaihto nousi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 8,4 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kehitys oli tammi-maaliskuussa viime vuosien keskimääräistä kasvua selkeästi voimakkaampaa. Kaupan alan suotuisaa kehitystä piti yllä etenkin tukkukauppa. Myös autokaupassa liikevaihto kääntyi kasvuun, kun uusi autoverolaki astui voimaan vuonna 2008.

Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %

Toimiala IV/2007** I-IV/2007 I/2008
Kauppa yhteensä (100%) 6,7 7,0 8,4
Autokauppa (19,7%)* -3,6 5,3 4,5
Tukkukauppa (56,8%) 9,1 7,4 9,9
Vähittäiskauppa (23,5%) 6,7 6,9 7,4
- päivittäistavarakauppa (8,5%) 7,6 6,0 10,1
- tavaratalokauppa (4,4%) 7,8 8,0 3,9
* Osuus kaupan liikevaihdosta vuonna 2006
** Kunkin ajanjakson vuosimuutoksessa verrataan ajanjakson liikevaihtoa
edellisen vuoden vastaavan ajanjakson liikevaihtoon

Autokaupan liikevaihdon kasvua vauhditti tammi-maaliskuussa varsinkin polttoaineiden vähittäiskauppa, jonka liikevaihto kohosi reippaasti polttoaineiden hintojen ollessa huomattavasti edellisvuotta korkeammalla tasolla. Polttoaineiden myyty määrä sen sijaan supistui. Moottoriajoneuvojen tukkukaupan liikevaihto nousi maltillisesti, runsaat 3 prosenttia tammi-maaliskuussa. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynti kasvoi selvästi nopeammin, lähes 7 prosenttia.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvu jatkui ripeänä tammi-maaliskuussa. Tukkukaupan kasvua vauhditti ensimmäisellä neljänneksellä varsinkin puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa. Toimialan liikevaihto kasvoi huomattavasti nopeammin kuin tukkukauppa keskimäärin. Sen sijaan koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukaupassa liikevaihto kohosi tukkukaupan keskimääräistä kehitystä vähemmän tammi-maaliskuussa.

Vähittäiskaupan liikevaihdon reipas kasvu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2007 vähittäiskaupan veturina toiminut kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa kasvoi ripeimmin myös tammi-maaliskuussa. Päivittäistavarakaupassa liikevaihdon kasvu oli edelleen nopeampaa kuin vähittäiskaupassa. Sen sijaan optisen alan vähittäiskaupan ja kirjojen, sanomalehtien ja paperitavaroiden vähittäiskaupan poikkeukselllisen vaisu myynti jatkui.

Muussa vähittäiskaupassa (pl Päivittäistavarakauppa) myynti kohosi nopeammin kuin päivittäistavarakaupassa vuonna 2007. Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan sekä rautakauppatavaroiden vähittäiskaupan myynti nousi ripeimmin vuonna 2007. Myös tavaratalokaupan liikevaihto kasvoi runsaat 8 prosenttia.

Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut 2000-luvulla suotuisampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Saksassa vähittäiskaupan liikevaihto kääntyi kasvuun tammi-maaliskussa. Ranskassa vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi nopeammin kuin EU:ssa.

Kuvio 2. Vähittäiskaupan liikevaihdon* kehitys neljänneksittäin eri maissa

* Kuvion 2 sarjat ovat kausitasoitettuja

Sivun alkuun

Kaupan alalla työllisten määrä yhä nousussa ja osa-aikaisten määrä vähentyi

Kaupan alan työllisten määrä nousi runsaat 3 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Alan työllisten määrä kasvoi varsinkin tukkukaupassa. Myös autokaupassa, joka työllistää 18 prosenttia kaupan alan henkilöstöstä, työllisten määrä lisääntyi hieman verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna.

Kaupan alalla maksetut palkat ylittivät tammi-maaliskuussa edellisvuoden tason 8,7 prosentilla. Vuonna 2007 kaupan palkkasumma nousi 6,4 prosenttia. Alan palkkasumman kehitys ensimmäisellä neljänneksellä oli samanlaista koko talouden palkkojen kanssa, sillä myös kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma kohosi tammi-maaliskuussa 8,7 prosenttia.

Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin

Kaupan alalla osa-aikaisten määrä väheni tammi-maaliskuussa lähes 4 prosenttia vuoden takaisesta. Kun toimialan työssä olleiden määrä kuitenkin nousi samanaikaisesti runsaat 4 prosenttia, niin osa-aikaisten osuus kaikista kaupan alalla työssä olleista putosi selvästi verrattuna edellisvuoteen. Osa-aikaisten osuus tammi-maaliskuussa oli poikkeuksellisen matalalla. Kaupan alalla työssä olleiden osa-aikaisten määrät nousivat tukkukaupassa, mutta laskivat autokaupassa ja vähittäiskaupassa.

Kuvio 4. Kaupan työssä olleiden ja osa-aikaisten määrän kehitys

Sivun alkuun

Kaupan näkymät yhä valoisat

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa hieman normaalia vankemmaksi ensimmäisen neljänneksen lopussa. Myyntiodotukset lähikuukausille olivat yhä melko hyvät, jopa hieman paremmat kuin edeltävän neljänneksen lopussa. Kaupan yritykset arvioivat myös henkilöstönsä lukumäärän hieman kasvavan huhti-kesäkuussa. Alan suhdanteiden odotettiin kuitenkin lievästi heikentyvän vuoden 2008 kesällä ja alkusyksyllä.

Auto- ja vähittäiskaupan yritysten ensimmäisen neljänneksen lopun suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori laski hieman kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus on kuitenkin yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Auto- ja vähittäiskaupan yritykset odottivat myynnin sekä työllisten määrän yhä kasvavan lähikuukausina. Lisäksi alan yritykset arvioivat myyntihintojen nousevan vuoden toisella neljänneksellä.

Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Saksassa auto- ja vähittäiskaupan yrittäjien luottamus on ollut parina viime neljänneksenä heikompaa kuin vuosina 2006-2007 keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaisempaa luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset kuin saldolukujen taso. Suomessa ja koko EU-alueella auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus heikkeni, mutta Saksassa vahvistui vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa kolmen kuukauden takaiseen tasoon verrattuna.

Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Fokus: Jälkimarkkinat ovat autoalan sampo

Uusia autoja myyville suomalaisillle yrityksille huolto- ja varaosamarkkinat ovat liiketoiminnan veturi, koska noin kaksi kolmasosaa yritysten tuloksesta syntyy jälkimarkkinoilta. Kuluttaja ei autoa ostaessaan välttämättä ajattele auton korjaus- ja huoltokustannuksia, vaikka ne kattavat noin 40 prosenttia kaikista auton omistamisesta aiheutuvista kuluista EU:ssa. Suomessakin auton korjaus- ja huoltokustannukset muodostavat merkittävän osan näistä kuluista, vaikka henkilöautojen keskihinta on Euroopan komission mukaan Suomessa huomattavasti korkeampi kuin euroalueen maissa keskimäärin.

Toimiva ja avoin kilpailu korjaus- ja huoltomarkkinoilla sekä niihin kytkeytyvällä varaosamarkkinoilla on tärkeää. Läpinäkyvillä markkinoilla laatu- ja hintaerot autojen korjaus- ja huoltopalveluissa sekä varaosissa pystyttäisiin näkemään paremmin. Kuluttajan olisi silloin helpompi valita itselleen sopivin palvelun tarjoaja kilpailukykyiseen hintaan. Kuluttajat ovat suostuvaisempia maksamaan laadusta, jos ymmärretään miksi ja kuinka paljon laatu maksaa.

Autojen varaosakaupassa sekä korjaus- ja huoltopalvelujen alalla alettiin vapauttaa kilpailua vuoden 2002 lokakuussa EU:n päätöksellä. Ryhmäpoikkeusasetukseksi kutsutun asetuksen (EY) N:o 1400/2002 eräinä tavoitteina oli varmistaa, että kilpailu toimii sekä varaosamarkkinoilla että korjaus- ja huoltopalveluissa. Asetuksella pyrittiin siihen, että jälleenmyyjät, valtuutetut korjaamot sekä riippumattomat korjaamot voisivat saada alkuperäisiä tai laadultaan vastaavia varaosia muualtakin kuin ajoneuvojen valmistajilta. Huoltopuolella tavoitteena oli myös se, autonvalmistaja ei voinut enää määrätä merkkihuollon tekijää salaamalla huolloissa vaadittavia teknisiä tietoja riippumatomilta korjaamoilta.

Komission arviointikertomuksen (2008) mukaan varaosavalmistajat eivät ole lisänneet osuuttaan huoltomarkkinatoimituksista, kun useat varaosat ovat saatavilla vain autonvalmistajilta. Monilla varaosilla on jäsenvaltioissa mallisuojat tai varaosien valmistus on kytketty alihankintasopimuksiin, jotka estävät varaosavalmistajien tulon markkinoille. Lisäksi valtuutettujen korjaamoiden on edelleen ollut luontevampaa keskittää varaosaostoksensa autonvalmistajille kuin hajauttaa sitä useiden varaosavalmistajien kesken ja varaosavalmistajat ovat myös menettäneet markkinaosuuttaan riippumattomissa korjaamoissa. Nämä seikat huomioiden ei ole ihme, että laajamittaista varaosien hinnanalennusta ei ole vielä nähty, vaan alennukset ovat keskittyneet vain aidosti kilpailtuihin varaosiin.

Komission arviointikertomuksessa (2008) todettiin, että riippumattomien korjaamoiden kilpailuasema on kohentunut suhteessa valtuutettuihin korjaamoihin teknisten tietojen ja varaosien saatavuuden parantuessa riippumattomissa korjaamoissa. Myös riippumattomien korjaamoiden alemmat tuntiveloitushinnat parantavat niiden kilpailuasemaa. Valtuutetutuille korjaamoille asetetut tiukemmat koulutus- ja laiteinvestointivaatimukset nostavat niiden tuntiveloitushintoja suhteessa riippumattomiin korjaamoihin. Huoltopuolella tarvittavien erikoistyökalujen ja testauslaitteiden kustannukset ovat niin korkeita, että on luonnollista, että osa niistä jää hankkimatta riippumattomissa korjaamoissa. Tämä taas johtaa siihen, että vain valtuutetut korjaamot pystyvät tekemään tietyt huollot.

Moottoriajoneuvojen varaosakaupan eli moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kaupan liikevaihto on kasvanut koko tarkasteluperiodin ajan vuosina 2001-2007. Varsinkin vuosina 2006-2007 kasvu on ollut reipasta. Liikevaihdon kasvu jatkui myös vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppaan erikoistui 1404 yritystä, joiden liikevaihto oli 1,9 miljardia euroa vuonna 2006.

Vuosi 2001 oli poikkeuksellisen vaisu sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnassa että moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa. On merkillepantavaa, että huolto- ja korjaustoiminnan liikevaihto kasvoi ripeästi myös vuonna 2007, vaikka autojen vähittäiskaupassa liikevaihto pysyi lähes ennallaan. Huolto- ja korjaustoiminnan liikevaihdon nopea kasvu jatkui myös vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan erikoistui 4971 yritystä, joille kertyi liikevaihtoa 1,4 miljardia euroa vuonna 2006.

Autoissa lisääntynyt tietotekniikka on tehnyt niiden omatoimisen huollon käytännössä mahdottomaksi, joten kuluttajalle jää vain valinta huollon teettämisestä merkkikorjaamossa tai riippumattomassa korjaamossa. Niin kauan kuin Suomen autokanta lisääntyy, ei huolto- ja korjaustoiminnan tai varaosakaupan liikevaihdon tasaiselle kasvulle ole näkyvissä loppua. Ainoastaan suuret mullistukset huolto- ja korjausmarkkinoilla tai varaosamarkkinoilla voivat kääntää nykykehityksen.

Kuvio 6. Liikevaihdon kasvu vuosina 2001-2008*

*Vuoden 2008 luku kuvaa ensimmäisen neljänneksen kehitystä.

Seuraava vuoden 2008 toista neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 26.9.2008.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Eurostat: Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
              Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
               Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Muut lähteet
 Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri
Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, http://tilastokeskus.fi/til/klv/tie.html
Tilastokeskus: Liikenne ja matkailu, http://tilastokeskus.fi/til/merek/tie.html
Euroopan komissio: Car price reports
Euroopan komissio: Komission arviontikertomus Moottoriajoneuvojen jakelua ja huoltopalveluita koskevan asetuksen (EY) N:0 1400/2002 soveltamisesta
Andersen: Study on the impact of possible future legislative scenarios for motor vehicle distribution on all parties concerned
Euroopan Kuluttajakeskus: Moottoriajoneuvojen jälleenmyynti ja huoltopalvelut Euroopassa, esite komission asetuksesta 1400/2002
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti: Komission asetus (EY) N:o 1400/2002

Päivitetty 27.6.2008