Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia

On huomionarvoista, että valtion eri politiikanlohkojen vaikutukset pääkaupunkiseudun kilpailukykyyn ovat olleet hyvin erilaisia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toimin kilpailukykyä on vahvistettu, kun taas aluepolitiikka on ollut melko neutraalia. Yllämainitut talouspoliittiset päätökset ovat puolestaan olleet toimintaedellytyksiä heikentäviä (taulukko 1).

Tämä osoittaa, että valtion eri politiikanlohkojen vaikutukset voivat olla ristiriitaisia eikä välttämättä ole olemassa "koherenttia" valtion aluestrategiaa kuten kilpailuvaltioteorioissa oletetaan. Jää nähtäväksi, missä määrin nykyisen hallituksen käynnistämä metropolipolitiikka merkitsee avausta pääkaupunkiseutua tukevampaan politiikkaan ja käytännössä vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä.

Taulukko 1. Keskeiset muutokset valtion teknologia- ja innovaatiopolitiikassa, aluepolitiikassa ja talouspolitiikassa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulle

  Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Aluepolitiikka Talouspolitiikka1
Keskeiset
politiikka-muutokset
Markkinavetoisuuden voimistuminen. Globaalin kilpailukyvyn korostuminen ja kansallisen innovaatio-järjestelmän omaksuminen politiikan pääkäsitteenä. Osaamisen ja tietoon perustuvan aluekehityksen korostuminen. Haasteena globaalin kilpailukyvyn ja alueellisen tasapainon yhdistäminen. Ei selvää kasvualueiden priorisointia. Yhteisöverotuksen muutos, jolla resursseja siirrettiin kasvukeskuksista muualle maahan. Paikallisesti orientoitunut jakopolitiikka.
Keskeiset
toimijat
Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes. Eduskunta, sisäasiainministeriö. Eduskunta, valtiovarainministeriö.
Vaikutukset
Helsingin seudulle
T&K-resurssien lisääntyminen ja niiden keskittyminen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla ei erityisasemaa. Metropoli-politiikka vasta kehkeytymässä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudellinen tilanne vaikeutui tuntuvasti. Erityisen suuret vaikutukset Helsingin ja Vantaan kaupunkien talouksiin.

1) Taulukossa talouspolitiikalla viitataan vain valtion yhteisöverotuksessa tekemiin muutoksiin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.7.2008