Teollisuuden toimialakatsaus II/2008

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553
Fokuksen kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuustuotannon kasvu jatkui vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Kausitasoitettujen lukujen valossa kasvuvauhti kuitenkin hidastui edellisestä vuosineljänneksestä. Kasvuvauhti on vuonna 2008 ollut myös hitaampaa kuin viime vuonna. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla teollisuustuotannon volyymi kasvoi 2,8 prosenttia, kun vuonna 2007 kasvua kertyi 4,5 prosenttia.

Teollisuuden keskeisillä alatoimialoilla kehitys jatkui yhä varsin erilaisena. Tuotannon kasvu jatkui metalliteollisuudessa ja kemianteollisuudessa, mutta puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto jäi selvästi vuodentakaista pienemmäksi.

Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu oli toisella vuosineljänneksellä yhä varsin nopeaa ja kasvua tuli sekä viennistä että kotimaan myynnistä. Liikevaihtoon toi kasvua paitsi tuotannon volyymin kasvu myös tuottajahintojen ripeä nousu. Tuottajahintojen nousussa näkyy erityisesti öljytuotteiden ja elintarvikkeiden kallistuminen. Teollisuuden työllisten määrä laski hieman sekä ensimmäisellä että toisella vuosineljänneksellä. Sen sijaan palkkasumman kasvu oli ripeää lähinnä nimellisansioiden noususta johtuen.

Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten suhdannetilanne oli melko hyvä vielä toisella vuosineljänneksellä. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymien viilenemisestä kertoo kuitenkin erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) elokuinen suhdannebarometri. Barometrin mukaan suhdanneodotukset ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvu hidastui EU-maissa ja USA:ssa

Vuoden 2008 toisella neljänneksellä teollisuustuotannon kausitasoitettu volyymi kasvoi Suomessa 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hidastui, sillä edellisellä neljänneksellä volyymi kasvoi vielä 3,8 prosenttia ja viime vuonna kasvua kertyi 4,5 prosenttia. Suomen teollisuustuotannon kasvu oli yhä ripeämpää kuin USA:ssa tai EU-maissa keskimäärin.

EU-maiden keskimääräinen kasvuvauhti oli vuoden 2008 toisella neljänneksellä vajaan prosentin. USA:ssa teollisuustuotannon kasvu jäi 0,3 prosenttiin. Viimeksi kasvu on ollut näin hidasta EU-maissa vuoden 2005 toisella neljänneksellä ja USA:ssa vuoden 2002 toisella neljänneksellä. Suurista EU-maista teollisuustuotannon kasvu jatkui toisella vuosineljänneksellä Saksassa mutta kääntyi laskuun Ranskassa. EU-maista nopeinta teollisuustuotannon kasvu oli Puolassa ja Liettuassa.

Metalliteollisuus ja kemianteollisuus olivat alkuvuonna Suomen teollisuustuotannon kasvun pääasiallisena moottorina. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa tuotannon volyymi supistui sekä ensimmäisellä että toisella vuosineljänneksellä. Toisella vuosineljänneksellä volyymi supistui hienoisesti myös elintarviketeollisuudessa.

Alkuvuoden osalta ero kausitasoitetun teollisuuden volyymi-indeksin ja kausitasoittamattoman indeksin välillä on poikkeuksellisen suuri. Kausitasoitettuna koko teollisuuden volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 3,8 ja toisella 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoittamattomana volyymin kasvu olikin vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta vain 1,7 prosenttia mutta toisella neljänneksellä 3,8 prosenttia vuodentakaisesta. Ero johtuu siitä, että pääsiäislomat ajoittuivat tänä vuonna ensimmäiselle neljännekselle ja viime vuonna toiselle neljännekselle.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä

Teollisuuden liikevaihto jatkoi varsin voimakasta kasvua myös toisella vuosineljänneksellä. Kasvua kertyi 9,7 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 6,8 prosenttia eli liikevaihdon kasvu kiihtyi entisestään hieman. Osittain kasvun kiihtymistä voimistaa pääsiäisen erilainen ajoittuminen ja osittain tuottajahintojen nousun hienoinen kiihtyminen toisella neljänneksellä.

Koko teollisuuden tuottajahinnat kipusivat toisella vuosineljänneksellä 3,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintakehitys vaihteli paljon alatoimialoittain. Päätoimialaryhmistä tuottajahinnat alenivat vain puu- ja paperiteollisuudessa. Kemianteollisuudessa hinnat kipusivat reippaasti ja metalliteollisuudessa pysyivät suurin piirtein vuodentakaisella tasollaan. Elintarviketeollisuudessa tuotteet kallistuivat 7,5 prosenttia ja tekstiiliteollisuudessa 2,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Liikevaihdon kasvu jatkui erityisen voimakkaana kemianteollisuudessa, jossa kehityksen taustalla oli sekä tuottajahintojen ripeä nousu että tuotannon volyymin kasvu. Myös elintarviketeollisuudessa sekä sähkö- ja vesihuollossa tuotteiden kallistuminen edesauttoi liikevaihdon kasvua. Sen sijaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvu kertoo lähinnä tuotannon volyymin eikä niinkään tuottajahintojen kasvusta. Puu- ja paperiteollisuudessa sekä tuotannon että tuottajahintojen lasku johtivat siihen, että myös liikevaihto supistui runsaat 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Erityisesti kotimaan myynnin kasvu kiihtyi huhti-kesäkuussa

Toisella vuosineljänneksellä koko teollisuuden liikevaihdon kasvu oli ripeämpää kotimaan myynnissä kuin viennissä: kotimaan myynti kasvoi lähes 12 prosenttia ja vientiliikevaihto vajaat 8 prosenttia vuotta aiemmasta.

Sama ilmiö näkyy teollisuuden tuottajahintaindeksissä, jonka mukaan kotimaahan myytyjen tavaroiden tuottajahintojen nousu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä lähes 6 prosenttiin vuodentakaisesta. Sen sijaan vientihintojen nousuvauhti hidastui jonkin verran kasvaen huhti-kesäkuussa vajaat 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kotimaan liikevaihto kasvoi vientiliikevaihtoa nopeammin erityisesti elintarviketeollisuudessa ja metalliteollisuudessa.

Sekä viennin että kotimaan myynnin kasvu oli nopeinta kemianteollisuudessa. Vienti ja kotimaan myynti kasvoivat yhä reippaasti myös metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana vuoden 2003 lopulta lähtien. Nopeaa sekä kotimaan myynnin että vientiliikevaihdon kasvua esiintyi yhä myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Puu- ja paperiteollisuudessa sen sijaan liikevaihdon kehitys kääntyi negatiiviseksi viennin osalta vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä ja kotimaan myynnin osalta vuoden 2008 alussa; toisella vuosineljänneksellä 2008 puu- ja paperiteollisuuden vientiliikevaihto supistui 7,2 prosenttia ja kotimaan myynti 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma kasvoi; työllisten määrä lähes ennallaan

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys heikkeni toisella vuosineljänneksellä koko teollisuuden osalta noin 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Avoimia työpaikkoja oli teollisuudessa toisella neljänneksellä selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 5,2 prosenttia. Kehitys vaihteli toimialoittain. Eniten palkkasumma kasvoi kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla. Myös metalliteollisuuden alatoimialoilla palkkasumman kasvu oli melko ripeää. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa palkkasumman lasku jatkui.

Palkkasumman kasvun takana oli ensisijaisesti nimellisansioiden kasvu. Vuoden 2008 toisella neljänneksellä nimellisansiot kasvoivat tehdasteollisuudessa noin 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdanneodotukset heikkenivät selvästi

EK:n elokuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten odotukset loppuvuodelle ovat selvästi aiempaa heikommat. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli heinäkuussa -28, kun se huhtikuussa oli -5. Käännettä alaspäin odottaa 30 prosenttia teollisuusyrityksistä, kun vain 2 prosenttia arvioi suhdannetilanteen paranevan lähikuukausina.

Suhdanneodotukset heikkenivät kaikilla toimialoilla, vaikka tiedusteluhetken tilannetta kuvattiin vielä tavanomaista vahvemmaksi mm. teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan tammi-heinäkuussa tehdasteollisuuden tilausten arvo väheni hieman vuodentakaisesta. Tehdasteollisuudella tarkoitetaan tässä tilastossa tilauspohjaista valmistusta harjoittavien toimialojen yhdistelmää. Kesä- ja heinäkuussa tehdasteollisuuden uusien tilausten arvo kuitenkin kasvoi vuotta aiemmasta. Voimakkaat heilahtelut kuukausitasolla ovat tyypillisiä uusille tilauksille, joten sen pohjalta tehtävissä tulkinnoissa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon volyymi pieneni heinäkuussa vuodentakaiseen verrattuna kaikilla päätoimialoilla (puu- ja paperi-, kemian- ja metalliteollisuus).

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otetaan käyttöön taloustilastoissa vuonna 2009

Suomessa otetaan käyttöön uusi tilastollinen toimialaluokitus TOL 2008 vuoden 2009 aikana. Edellisen kerran toimialaluokitusta uudistettiin perusteellisesti 1990-luvun alkupuolella (Toimialaluokitus 1995), ja se päivitettiin vuonna 2002 (Toimialaluokitus 2002).

Edellisen suuren luokitusuudistuksen jälkeen monet talouselämän rakenteet ja toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi: tieto- ja viestintätekniikan ala on kasvanut voimakkaasti, monet palvelut ovat erikoistuneet omille toimialoilleen ja palvelujen merkitys on kasvanut myös teollisuudessa. Yhteiskunnan ja talouselämän rakenteiden muuttuessa on tilastojenkin muututtava, jotta ne edelleen kuvaisivat riittävän hyvin yhteiskuntaa. Nyt käyttöön otettava TOL 2008 on Toimialaluokitus 2002 -luokitusstandardin uudistettu laitos ja korvaa sen.

Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een, ja on sen Suomessa käytettävä kansallinen versio. EU määrää, että jäsenmaat käyttävät sille toimitettavien tilastojen toimialaluokittelussa joko NACEa tai siihen perustuvaa kansallista versiota. TOL 2008 -luokituksen 1-4 -numerotasot ovat yhteneväiset NACE Rev.2:n kanssa, mutta 5-numerotaso on kansallinen.

EU-asetusten mukaisten tilastojen siirtymisaikataulut on säädetty erillisillä asetuksilla. Lisäksi Tilastokeskuksen tavoitteena on, että siirtyminen tapahtuu kaikissa tilastoissa mahdollisimman samanaikaisesti ja samoja periaatteita noudattaen. Uusi luokitus otetaan käyttöön pääsääntöisesti vuoden 2009 aikana. Suhdannetilastojen osalta siirtyminen tapahtuu sitä mukaa kuin vuotta 2009 koskevia tietoja aletaan julkaista. Vuositilastoissa vuotta 2008 koskevat tiedot julkaistaan sekä uudella että vanhalla toimialaluokituksella. Merkittävin poikkeus on kansantalouden tilinpito ja siihen liittyvät tilastot, jotka siirtyvät uuteen toimialaluokitukseen vuonna 2011.

Käyttöönoton helpottamiseksi aikasarjojen pituus pyritään säilyttämään entisellään. Tämä tarkoittaa sitä, että toimialat lasketaan mahdollisuuksien mukaan taaksepäin menneille vuosille uutta luokitusta käyttäen. Taaksepäinlasketut toimialat julkaistaan samalla, kun kukin tilasto siirtyy uuteen luokitukseen. Lisäksi vuosi 2008 tulee toimimaan "nivelvuotena", jolloin tietoja on saatavilla sekä vanhalla että uudella toimialaluokituksella. Siirtymäkauden ajan eli vuoden 2011 puoliväliin asti julkistetaan eräissä tilastoissa edelleen TOL 2002:n mukaisia tietoja. Uusi toimialaluokitus otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa EU-maissa, mikä mahdollistaa suhdannetilastojen maidenvälisen vertailun myös jatkossa.

Sivun alkuun

Fokus: TOL 2008 -siirtymän myötä tapahtuvia muutoksia teollisuuden tilastoissa

Toimialauudistuksen myötä koko teollisuudessa on neljä pääluokkaa (B, C, D ja E) aiemman kolmen (C, D ja E) sijasta.

  • Pääluokka B Kaivostoiminta ja louhinta vastaa lähes täysin aiemman luokituksen pääluokkaa C Kaivostoiminta ja louhinta.
  • Pääluokka C Teollisuus vastaa lähinnä edellisen luokituksen pääluokkaa D Teollisuus.
  • Pääluokka D sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta vastaa lähes täysin TOL 2002 -luokituksen pääluokkaa E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto.
  • Pääluokka E Vesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito on kokonaan uusi eikä sille löydy vastinetta TOL 2002 -luokituksesta.

Pääluokkien sisällä tarkemman tason rakenne muuttuu osin merkittävästi, kun taas joidenkin luokkien sisältö on paljolti yhtenäinen aikaisempien luokitusten kanssa. Esimerkiksi Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus oli vuoden 1988 toimialaluokituksen mukaan luokka 15, vuosien 1995 ja 2002 luokitusten mukaan luokka 21 ja uudessa luokituksessa (TOL 2008) se on Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (luokka 17). Luokituksen sisältö on tässä tapauksessa ollut vuosien saatossa pitkälti sama.

Vuosien myötä uusien toimintojen merkitys korostuu, mikä heijastuu myös luokituksissa. Tästä käyvät esimerkiksi ympäristöön liittyvät toiminnot, jotka olivat vielä edellisessä luokituksessa hajallaan pääluokissa Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O), Teollisuus (D), Rakentaminen (F) ja Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E). Uudessa luokituksessa ne muodostavat oman pääluokan Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E). Tämä jakautuu 2-numerotasolla luokkiin: Veden otto, puhdistus ja jakelu (36), Viemäri- ja jätevesihuolto (37), Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys (38) ja Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut (39).

Uudessa luokituksessa myös osa aikaisemmin teollisuuteen kuuluvia toimintoja on siirretty rakentamisen, kaupan tai palveluiden toimialalle. Esimerkiksi TOL 2002 -luokituksen Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (22) toimialalta kustannustoiminta siirtyy uudessa toimialaluokituksessa pääluokan Informaatio ja viestintä (J) alle toimialalle Kustannustoiminta (58).

Aikaisemmin (TOL 2002) koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus oli aina kyseisen koneen tai laitteen valmistustoiminnon alla; esimerkiksi paperiteollisuuden koneiden korjaus oli Massa- ja paperikoneiden valmistuksen alla (2955). Uudessa toimialaluokituksessa Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus muodostavat oman luokkansa (33). Tästä siirrosta oli EU:n sisällä erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi osa teollisuuden järjestöistä olisi halunnut pitää koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen kyseisten koneiden ja laitteiden valmistustoimintojen alla. Lisäksi eräisiin teollisuudenaloihin liittyvä korjaustoiminta on siirretty pois teollisuudesta pääluokan S Muu palvelutoiminta 2-numerotasolle 95 Tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus.

Suomessa julkaistaan pääsääntöisesti EU:n tilastovirastolle (Eurostat) toimitettavat toimialat. Toimialoja ei kuitenkaan julkaista EU:ssa eikä Suomessa, jollei toimialalla ole perusyksikön anonymiteetin varmistamiseen vaadittavaa määrää yksiköitä (yrityksiä tai toimipaikkoja). Yksittäisen yrityksen tietoja ei missään tilastossa julkaista. On myös olemassa sellaisia toimialoja, kuten Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu (05), joilla ei ole Suomessa lainkaan toimintaa.

Kansalliset toimialayhdistelmät säilyvät; myös uusia yhdistelmiä julkaistaan

Suomessa on perinteisesti yhdistetty tiettyjä toimintoja, joilla on ollut tärkeä asema taloudessa. Yhdistelyiden perinteet ovat vuosikymmenten takaa, ja niistä on keskusteltu ja sovittu ko. liittojen kanssa. Tällaisia kansallisia yhdistelmätoimialoja ovat muun muassa Metalliteollisuus (uuden luokituksen toimialat 24-30), Puu- ja paperiteollisuus (16-17) ja Kemianteollisuus (19-22).

EU:n tilastovirastossa käytetään lyhyen aikavälin teollisuuden tilastojen julkistamisissa ns. teollisuuden koontiryhmiä eli MIGejä (engl. Main Industrial Grouping), joita ovat Energiatuotteet, Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, Investointitavarat, Kestokulutustavarat ja Muut kulutustavarat. Ryhmät on koottu hyödykkeiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Näitä koontiryhmiä on tähän astikin julkaistu mm. teollisuustuotannon volyymi-indeksistä ja teollisuuden tuottajahintaindeksistä. Ensi vuonna nämä koontiryhmät julkaistaan myös teollisuuden liikevaihtokuvaajasta ja teollisuuden palkkasummakuvaajasta.

EU-asetusten vaatimukset ovat hieman erilaiset teollisuutta tilastoiville eri muuttujille. Sekä tästä että aineistojen sopivuudesta tai käytettävyydestä johtuen koko teollisuuden yhdistelmä on eri tilastomuuttujilla hieman erisisältöinen. Teollisuustuotannon volyymi-indeksistä ja teollisuuden palkkasummakuvaajasta julkaistaan "koko teollisuutena" pääluokat B, C, D ja E käsittävä yhdistelmä. Sen sijaan teollisuuden liikevaihtokuvaajassa kattavin teollisuuden kokonaisuus sisältää pääluokat B ja C ("Tehdasteollisuus ja kaivostoiminta"). Teollisuuden uudet tilaukset -tilastossa laajimmalla teollisuutta kuvaavalla yhdistelmällä, "tehdasteollisuudella", tarkoitetaan tilauspohjaista valmistusta harjoittavien toimialojen yhdistelmää (toimialat 13, 14, 17, 20, 21, 24-30). Siitä puuttuu eräitä muiden muuttujien "tehdasteollisuuden" määritelmään sisältyviä toimialoja. Eri muuttujien välisen vertailtavuuden parantamiseksi julkaistaan volyymi-indeksistä ja palkkasummakuvaajasta myös yhdistelmää BC ja kaikista em. muuttujista uusien tilausten "tehdasteollisuutta" vastaavaa yhdistelmää.

Lisätietoja TOL2008 -siirtymän vaikutuksista on tilastojen kotisivuilla:

Lisätietoa muiden päätoimialojen TOL-2008 -siirtymästä kaupan, rakentamisen ja palveluiden toimialakatsauksissa.

Seuraava, vuoden 2008 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2009.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-6/2008
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 11,3 10,6 8,7
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,6 -0,7
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 8,3 8,9
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 0,6 5,8
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 3,1 9,1
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-6/2008
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 10,6 9,0 7,3
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 2,9 0,6
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 11,5 8,5
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 3,9
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 6,2 9,2
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-6/2008
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 7,6 1,5 6,5
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 4,1 17,4
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 7,9 23,9
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 7,1 19,0
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 3,8 4,9
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-6/2008
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 11,9 -0,5 -5,8
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 4,1 1,2
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 3,3 -5,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 4,9 -7,0
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 0,0 -0,8
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-6/2008
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 9,4 4,5 2,8
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 3,0 3,8
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 7,2 8,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 10,7 3,7
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 7,2 7,7
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 7,0 9,1
     Vientihinnat (TOL D), % - -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 2,6 2,4
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 0,2 -0,9
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,4 4,3
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 4,3 6,1

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut indeksit
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.


Päivitetty 26.9.2008