Suomi on säästänyt pohjalta pohataksi

  1. Takana EU:n kovin menokuuri ja -kuri
  2. Velkapeikko on kutistunut
  3. EU:n suurin sijoitusomaisuus
  4. Suomen heilahtelut suuria
  5. Talous- ja rahapolitiikkaa ohjaava tilasto

Koko dokumentti yhdellä sivulla

EU:n suurin sijoitusomaisuus

Julkisen talouden rahoitusomaisuuden muutoksien, kuten osakkeiden ja arvopapereiden ostojen ja myyntien sekä niiden markkina-arvon muutoksien, analysointi täydentää kuvaa julkisesta taloudesta.

Suomessa työeläkerahastoilla on runsaasti sijoitettavaa varallisuutta, minkä lisäksi Valtion eläkerahasto on suuri sijoittaja. Osakeomistusta valtiolla on runsaasti myös valtionyhtiöissä. Alijäämä- ja velkatilasto kertoo, miten alijäämää on katettu velanottamisen lisäksi tai mihin ylijäämää on käytetty velan pienentämisen lisäksi.

Vuonna 2007 Suomen julkisen talouden yli 9 miljardin ylijäämästä huolimatta julkista velkaa lyhennettiin vain reilulla kahdella miljardilla eurolla. Tämä johtuu siitä, että (velattomat) sosiaaliturvarahastot sijoittivat lähes 6 miljardin ylijäämänsä kokonaan osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin. Valtio taas lyhensi velkaansa lähes kolmella miljardilla ja kasvatti lisäksi sijoituksiaan ja käteisvarojaan reilulla miljardilla.

Suurella julkisen talouden rahoitusomaisuudellaan Suomi onkin omaa luokkaansa EU-maiden joukossa. Suomen julkisen talouden rahoitusvarallisuus ylitti bruttokansantuotteen tason vuonna 2005, ja oli viime vuonna jo 113 prosenttia bkt:sta. Tämä on selvästi korkein osuus EU-maista.Toista sijaa pitää Ruotsi 68 prosentin osuudellaan vuonna 2007.

Myös Suomen julkisen talouden rahoitusvarojen ja velkojen erotus eli nettorahoitusvarallisuus erottuu EU-vertailussa selvästi. Useimmissa maissa julkisyhteisöillä on taseessaan enemmän velkaa kuin varallisuutta, mutta Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus on positiivinen yli 70 prosentin bkt-osuudella. EU-maista ainoastaan Luxemburgilla (49 % bkt:sta vuonna 2005) ja Virolla (30 % vuonna 2006) on taseessaan näin selvästi enemmän varoja kuin velkaa (Kuvio 6).

Kuvio 6. Julkisyhteisöjen nettovarallisuus 2006

Lähde: Eurostat

Suomen julkisen talouden erinomainen rahoitusasema selittyy pitkälti työeläkelaitosten rahoitusomaisuudella, jotka Suomen tapauksessa luetaan julkiseen sektoriin kuuluviksi. Merkittävää on kuitenkin se, että myös valtion nettorahoitusvarallisuus kääntyi positiiviseksi vuonna 2006, ja vuonna 2007 se oli jo yli 8 prosenttia bkt:sta. Valtion myönteinen kehitys selittyy viime vuosina sekä velan pienenemisellä että valtion omaisuuden markkina-arvon kasvulla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.11.2008