Energian kulutus laski alkuvuonna - taantuma vähentää kysyntää loppuvuonna

Sähkön ja polttoaineiden markkinahinnat korkeita alkuvuonna

Hyvästä vesitilanteesta huolimatta Pohjoismaisen sähköpörssin hinnat olivat alkuvuonna yli kaksinkertaiset edellisvuoteen verrattuna. Hintojen nousuun vaikutti merkittävästi päästöoikeuksien hintojen nousu. Vuonna 2007 päästö-oikeuksien hinnat olivat erittäin alhaiset, lähes arvottomat, mutta tämän vuoden alkupuoliskolla ne vaihtelivat 20-30 euron välillä hiilidioksiditonnilta. Tukkusähkön hintaan vaikutti myös kivihiilen hinta, joka niin ikään nousi voimakkaasti.

Päästöoikeuksien ja hiilen hinnat vaikuttavat tukkusähkön hintaan hiililauhteen rajakustannusten kautta, sillä Pohjoismaissa sähkön markkinahinta määräytyy pitkälti hiililauhteen mukaan. Hiilen korkea hinta mahdollistaa myös sähkön hinnan voimakkaan vaihtelun, sillä tilanteessa, jossa vesivarastoaltaat ovat täyttymässä ja vesivoiman tarjonta kasvaa, sähkön markkinahinta laskee.

Vaikka vesivoimaa oli runsaasti tarjolla, Pohjoismaista sähkökauppaa häiritsivät keväällä ja kesällä Norjan ja Ruotsin välisissä sähkön siirtoyhteyksissä ilmenneet viat, mikä johti suuriin eroihin aluehinnoissa. Samaan ajankohtaan osuivat myös Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit. Suurimmillaan Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat yli kolminkertaisia Etelä-Norjaan verrattuna. Hinnat tasoittuivat jälleen elokuussa, jolloin sähkön aluehinnat - vesitilanteen heikkenemisen takia - myös Norjassa alkoivat nousta.

Elokuun lopulla systeemihinta nousi jo yli 60 euroon megawattitunnilta. Samaan aikaan Suomen ja Ruotsin hinnat hipoivat 70 euroa. Syyskuussa Suomen aluehinta saavutti toistaiseksi korkeimman tason 73 euroa megawattitunnilta, minkä jälkeen sähkön pohjoismaiset markkinahinnat kääntyivät selvään laskuun.

  1. Sähkön nettotuonti ja vesivoiman tuotanto lisääntyivät huomattavasti
  2. Sähkön ja polttoaineiden markkinahinnat korkeita alkuvuonna
  3. Raakaöljyn hinta romahti loppusyksystä
  4. Energian kuluttajahinnat kääntyivät syksyllä laskuun

Raakaöljyn hinta romahti loppusyksystä

Öljyn ja hiilen maailmanmarkkinahinnat olivat kesällä ennätyksellisen korkealla tasolla. Hiilen hinta oli noussut vuodessa jopa yli 75 prosenttia. Kivihiilen hinnassa oli havaittavissa pientä laskua jo loppukesästä. Raakaöljystä maksettiin ylimmillään heinäkuussa 145 dollaria barrelilta, minkä jälkeen myös öljyn hinta kääntyi laskuun. Syyskuussa hintaa pudottivat merkit taloudellisen kasvun taantumisesta ja öljyn kysynnän vähenemisestä sekä sijoittajien vetäytyminen raaka-ainemarkkinoilta.

Syyskuun loppupuolella Pohjanmeren Brent-raakaöljylaadun hinta oli runsaat 100 dollaria barrelilta, mutta loka-kuun puolivälissä hinta alkoi laskea jyrkästi ja joulukuun alussa raakaöljyn hinta romahti jo alle 50 dollariin tynnyriltä.

Öljyn hintakehitys vaikuttaa osaltaan kaikkiin energiamarkkinoihin. Maakaasun hinta on sidottu muiden poltto-aineiden, erityisesti öljyn, sekä sähkön hintaan ja seuraa siten muiden energiahintojen kehitystä. Myös sähkön markkinahinta on öljyn ja muiden polttoaineiden hintaliikkeitä seuraten kääntynyt laskuun. Taloudellisen taantuman odotukset ovat myös painaneet päästöoikeuden hintoja alaspäin, ja marraskuun lopussa päästöoikeuksien hinta kävi jo alle 15 eurossa päästötonnilta.

Energian kuluttajahinnat kääntyivät syksyllä laskuun

Energian markkinahintojen muutokset heijastuvat loppukuluttajien hintoihin myös Suomessa. Energiamarkkinaviraston hintaseurannan mukaan kotitalouksien sähköenergian julkinen vähittäishinta on noussut vuoden alusta syyskuun alkuun 12 prosenttia. Tarjoushintojen nousuvauhti oli vielä ripeämpää: toistaiseksi voimassa olevat tuotteet nousivat 16 prosenttia ja määräaikaiset yhden ja kahden vuoden sopimukset 26 prosenttia.

Sähkölämmitystalouksien sähköenergian hinta on noussut kuluneen vuoden aikana eniten, 14-16 prosentilla. Sähkön siirtohintojen muutosvauhti on ollut maltillisempaa. Kotitalouksien siirtohinta on noussut vuoden alusta reilun prosentin. Tilastokeskuksen hintaseurannan perusteella yritys- ja yhteisöasiakkaiden (vuosikulutus alle 150 GWh) sähköenergian hinta on noussut vuoden alusta syyskuuhun keskimäärin 9 prosenttia. Nämä hinnat perustuvat sähkönmyyntiyhtiöiden sopimuskannan keskihintatietoihin.

Myös kaukolämmön hinta on noussut viime vuodesta. Keskimääräinen hinnan nousu vuoden alusta heinäkuun alkuun oli kolme prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kaukolämmön hinnat ovat kasvaneet keskimäärin yhdeksän prosenttia. Polttoaineiden kallistuminen alkuvuonna on vaikuttanut suoraan kaukolämmön hintoihin.

Myös öljytuotteiden kuluttajahinnat (15. päivän keskimääräiset hinnat) nousivat kesällä ennätyslukemiin raakaöljyn hinnannousun imussa. Loppukesällä hinnat taas kääntyivät laskuun raakaöljyn hinnan pudotessa.

Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton hintaseurannan mukaan moottoribensiinin ja dieselin keskihinnat ovat laskeneet kesän hintapiikistä marraskuuhun mennessä 22 ja 24 prosenttia. Kevyen ja raskaan polttoöljyn hinnat ovat vastaavasti laskeneet vielä enemmän, jopa 30 prosenttia. Öljytuotteiden hinnat ovat tänä vuonna alhaisimmillaan.

Maailmanmarkkinahintojen muutokset eivät näy suoraan kuluttajahinnoissa, muun muassa siksi, että veron osuus öljytuotteissa on suuri. Polttonesteiden kuluttajahintoihin vaikuttavat lisäksi raakaöljyn hinnan ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelut. Nestemäisten polttoaineiden, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverotasoa korotettiin vuoden alusta keskimäärin 9,8 prosenttia. Tänä vuonna on lisäksi tullut voimaan liikenteen biopolttoaineiden käyttövelvoite, joka on ensimmäisenä vuonna kaksi prosenttia ja kohoaa neljään prosenttiin vuonna 2009 sekä 5,75 prosenttiin vuonna 2010.

_________________

Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät

Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät tammi-kesäkuussa lähes 13 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Päästöt olivat kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 27 miljoonaa tonnia, kun viime vuonna samaan aikaan niitä syntyi 31 miljoonaa tonnia. Päästöjä pienensi erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön vähentyminen sähkön tuotannossa.

Toisen päästökauppakauden, niin sanotun Kioto-kauden alkaminen vuoden alussa heikensi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kilpailuasemaa päästökauppasektorilla hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin verrattuna. Toisella päästökauppakaudella (2008-2012) on odotettavissa aikaisempaa enemmän niukkuutta päästöoikeuksien määrissä, mutta osa päästöjen vähennystarpeesta voidaan kattaa päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla päästövähennysyksiköillä (CER/ERU).

Turve kallistuu loppuvuodesta

Kotimaisista polttoaineista turve on perinteisesti ollut hintavakaa polttoaine, mutta nyt hinnat ovat voimakkaassa nousussa. Sateinen kesä vaikeutti energiaturpeen tuotantoa, joka jäi noin puoleen tuotantotavoitteesta. Tämänvuotinen turve on myös jonkin verran edellisvuotista kosteampaa. Polttonesteiden korkeat hinnat tuotantokaudella ovat myös lisänneet turpeen tuotantokustannuksia. Kaksi peräkkäistä tuotanto-olosuhteiltaan huonoa kesää on tuonut niukkuutta turpeen saatavuuteen. Turpeen hintoihin onkin tulossa merkittäviä korotuksia loppuvuoden aikana.

Energiayksiköt ja lyhenteet

toe = ekvivalenttiöljytonni = raakaöljytonnin sisältämä energiamäärä. Käytetään yleisesti Euroopan alueella.
1 toe = 11,63 MWh
MWh = megawattitunti
TWh = terawattitunti


Päivitetty 19.12.2008