Rakentamisen toimialakatsaus III/2008

  1. Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta
  2. Uudisrakentamisen volyymi on kääntynyt laskuun
  3. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi edelleen voimakkaasti
  4. Talonrakentamisen kustannusten nousuvauhti hidastuu
  5. Rakennusalan työttömien määrä kääntynyt kasvuun
  6. Rakennusalan suhdannenäkymät kääntyneet erittäin negatiivisiksi
  7. Fokus: Korjausrakentaminen kasvoi vuonna 2007
  8. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Fokus: Korjausrakentaminen kasvoi vuonna 2007

Korjausrakentaminen on kasvanut melko tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Kuitenkin ainoastaan 1990-luvun puolivälin laman aikoihin, vuosina 1994-1997, korjausrakentamisen arvo on ollut suurempi kuin uudisrakentamisen. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen yläpuolelle (ks. kuvio 7). Vuosi 2007 oli vielä voimakasta uudisrakentamisen nousukautta ja vuonna 2008 tapahtunut uudisrakentamisen kasvun taantuminen ei vielä näy näissä tilastoissa. Talonrakentamisen painopiste on kuitenkin siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Rakennuskannastamme lähes puolet on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Suuret korjaukset ns. peruskorjaukset tehdään yleensä 40-50 vuoden välein. Vuonna 2006 vuosittaisista asuntoyhteisöjen korjauskuluista lähes kaksi kolmasosa kohdistuikin juuri 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneisiin asuntoyhteisöihin. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä syntyneet 1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt ovat juuri nyt suurten korjauksien alla tai tulossa siihen ikään.

Kuvio 7. Talonrakentamisen tuotos 1975 - 2007 (vuoden 2000 hinnoin)

Korjausrakentamisen arvo on noussut vuoden 2000 arvosta (5,5 miljardia) noin 30 prosenttia eli keskimäärin vuosikasvu on ollut noin 5 prosenttia. Talonrakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä vuonna 2007 oli noin 7,9 miljardia euroa, mikä oli noin 40 prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Lähes kaksi kolmasosa koko talonrakentamisen korjauksista kohdistui asuinrakennuksiin. Muiden kuin asuinrakennusten, kuten teollisuus-, liike-, toimisto- ja hoitolaitosrakennusten, korjausten arvo oli noin 3 miljardia euroa.

Kotitalouksien suorittamien, omakotitalojen ja omien osakehuoneistojen korjaukset muodostivat noin kolmanneksen koko talonrakentamisen korjauksista. Asuntoyhteisöjen korjaukset olivat noin 2 miljardia euroa (ks. kuvio 8). Tähän kuuluvat asunto-osakeyhtiöiden, aravavuokrataloyhtiöiden, opiskelija-asuntojen sekä pankkien ja vakuutuslaitosten omistamien vuokratalojen korjauskulut.

Kuvio 8. Talonrakentamisen korjaukset 2007 yhteensä 7,9 mrd €

Suomen noin miljoonasta omakotitaloudesta noin 325 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia (Kulutustutkimus 2006). Peruskorjauksia oli joka kuudennella ja kevyempiä korjauksia joka kolmannella kotitaloudella. Kotitalouksien keskimääräinen peruskorjaus maksoi 8 700 euroa. Suurimmat korjausten kohteet olivat sisätila- ja huonetilatöitä, esimerkiksi keittiön tai kylpyhuoneen täysuusinta sekä LVI-järjestelmiin liittyvät korjaustyöt. Näihin kohteisiin sisältyy myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset.

Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys on aktivoinut pienkorjauksia. Vuonna 2006 kotitalousvähennystä käytti 8 prosenttia kotitalouksista ja suurin osa siitä kohdistui juuri asuntojen korjausrakentamiseen. Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuositasolla 3 000 euroon henkilöä kohden. Tämän uskotaan edelleen lisäävän kotitalouksien teettämiä asuntoremontteja sekä vähentävän harmaan työn osuutta asuntojen korjausrakentamisessa.

Suomen noin puolen miljoonan vapaa-ajan asunnon kantaa korjattiin vuonna 2006 noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tekee keskimääräiseksi vuosittaiseksi korjauskuluksi noin 700 euroa. Korjaukset ovat yleensä pienimuotoisia remontteja, mutta ns. kakkosasuntojen yleistyminen lisää myös peruskorjausluonteisia korjauksia.

Korjausrakentamisen kasvu varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on viime aikoina ollut voimakasta. Vuonna 2007 asunto-osakeyhtiöt korjasivat kiinteistöjään kaikkiaan noin 1,1 miljardilla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli runsaat 20 prosenttia. Korjaustarpeen on arvioitu edelleen kasvavan voimakkaasti varsinkin asuinkerrostaloissa (Korjausrakentamisen strategia, ympäristöministeriö 2007).

Noin 35 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. Näiden korjausten määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alkupuolelta alkaen. LVI-järjestelmien korjauskustannusten osuus puolestaan oli lähes 30 prosenttia. Määrä on kasvanut julkisivukorjaamistakin nopeammin etenkin viimeisten kahden vuoden aikana. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 15 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Rakennusten ulkoalueiden korjaaminen on myös merkittävissä määrin lisääntynyt. Ulkoalueiden osuus korjauskustannuksista oli noin 7 prosenttia.

Keskimääräiset vuosikorjauskulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa olivat vuonna 2007 noin 18 500 euroa ja rivi- ja ketjutaloissa 8 400 euroa. Vastaavasti peruskorjausten keskimääräiset kulut niissä kerrostaloissa, jotka ilmoittivat tehneensä peruskorjauksia olivat 96 500 euroa ja rivitaloissa 71 200 euroa. Erityisesti kerrostaloasuntoyhtiöissä rakennuksen julkisivun peruskorjauskulut muodostavat yleensä suurimman korjausmenon. Esimerkiksi 1960-luvulla valmistuneiden kerrostalojen julkisivujen keskimääräiset peruskorjauskulut ylittivät 150 000 euroa. Suuret peruskorjaukset, esimerkiksi putkiremontit tehdään usein monia eri korjauskohteita yhdistämällä ns. linjasaneerauksena, jolloin kokonaiskorjauskustannukset saattavat helposti nousta kymmenkertaisiksi.

Aravavuokratalojen korjaaminen oli vuonna 2007 lievässä laskussa (-3,9 prosenttia). Ilmeisesti vuokrataloissa korjaustoiminta on pitkäjänteisimmin hoidettua kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuonna 2007 aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 310 miljoonalla eurolla. Vuosikorjaukset nousivat edellisvuoden noin 190 miljoonasta eurosta noin 205 miljoonaan euroon. Perusparannukset, 105 miljoonaa euroa, sen sijaan pienenivät hieman mutta eivät merkittävästi. Aravatalojen korjauskustannukset pääkaupunkiseudulla olivat vuonna 2007 yhteensä noin 120 miljoonaa euroa. Aravavuokrataloissa huoneistokorjaukset edustavat suurinta korjauskustannusta. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudun aravavuokratalojen huoneistokohtaisten korjauskustannusten osuus oli 42 prosenttia. Ulkovaipan korjaukset ovat olleet pääkaupunkiseudun aravataloissa toiseksi suurin korjausten ryhmä, noin 20 prosenttia kaikista korjauskustannuksista. Se on hieman suurempi kuin LVI-korjaukset, joiden osuus oli 17 prosenttia.

Seuraava vuoden 2008 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 27.3.2009

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.1.2009