Palvelualojen toimialakatsaus III/2008

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659)
Fokuksen Kirjoittaja: Samuli Rikama (09 1734 3324)
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne jatkui hyvänä vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä: alan yritysten liikevaihto kasvoi vajaat 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Nopeimmin kasvoivat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteenkin liikevaihdon kasvu nopeutui jonkin verran edellisistä neljänneksistä. Kasvu tasoittui selkeimmin muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa ja jonkin verran majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Palvelujen tuottajahinnat nousivat vastaavaan aikaan noin 5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelualojen palkkasumma kasvoi tarkasteltavalla neljänneksellä liikevaihtoa ripeämmin ja koko talouden palkkasummaa nopeammin. Alan työllisten määrän kasvu painui alle prosenttiin vuodentakaisesta ja ansiotason nousu kiihtyi vuoden 2008 edellisistä neljänneksistä.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihto edelleen hyvässä kasvussa

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu säilyi kaikilla päätoimialoilla lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tasoittuikin edellisiin neljänneksiin verrattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa.

Palvelujen tuottajahinnat nousivat kolmannella neljänneksellä 5 prosenttia edellisvuodesta. Eniten hintojen nousuun vaikutti tieliikenteen tavarankuljetuksen, teknisten palvelujen sekä liikkeenjohdon konsultointipalvelujen kallistuminen viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Edeltävästä neljänneksestä palvelualojen tuottajahinnat nousivat 0,3 prosenttia, mihin vaikutti eniten tieliikenteen tavarankuljetuksen hintojen nousu.

Palvelualojen liikevaihdon kasvu vuoden 2008 tammi-syyskuun aikana oli kokonaisuudessaan lähes samalla tasolla kuin samaan aikaan edellisvuonna, sillä palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto tasaantui vain hieman vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Tammi-syyskuussa 2008 liikevaihdon kasvu nopeutui edellisvuodesta selkeästi muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialalla Hieman edellisvuotta voimakkaampaa kasvu oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla. Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan kasvu sen sijaan tasaantui edellisvuodesta.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I-IV/2007 I-III/2008 II/2008 III/2008
Muut palvelut yhteensä 100,0 9,1 8,9 8,8 8,6
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 6,3 6,5 7,1 6,0
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 6,6 6,7 6,5 7,0
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut
39,5 12,6 11,7 11,0 11,5
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut
9,4 8,4 9,9 11,1 8,1
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Liikevaihdon kasvu oli erityisen ripeää kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Toimialan liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä selvästi palvelualojen yhteenlaskettua liikevaihtoa nopeammin. Suotuisan kehityksen taustalla olivat vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuosien tapaan ennen kaikkea pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Lisäksi yli puolet toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2008 tammi-syyskuussa.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli erityisen voimakasta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa sekä muissa liike-elämän palveluissa, joissa liikevaihto kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yli 15 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi tietojenkäsittelypalvelu sekä tekninen palvelu, testaus ja analysointi kasvoivat reippaasti.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu tasoittui hieman kolmannella neljänneksellä alkuvuoteen verrattuna. Vaikka kasvu hidastui tarkasteltavalla neljänneksellä aiemmista neljänneksistä, toimialan alkuvuoden kehitys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut viimeisen parin vuoden aikana myönteistä ja kasvu 7 prosentin luokkaa. Toimialan kasvun takana ovat vuoden 2008 tammi- syyskuussa olleet pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu voimistui edellisestä neljänneksestä. Alkuvuoden kehitys oli toimialalla samalla tasolla kuin edellisvuonna. Toimialan kasvua hillitsi yhä posti- ja teleliikenne, joka supistui kolmannella neljänneksellä edellisten neljännesten tavoin. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen muut alatoimialat jatkoivat hyvää kasvuaan, voimistuen hieman edellisestä neljänneksestä. Alatoimialoista yli 12 prosentin kasvuun ylsi muu maaliikenne ja vesiliikenne kiri jopa yli 14 prosentin kasvuun.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä runsaat 8 prosenttia. Alatoimialoista kasvua kertyi eniten ympäristönhuollossa, jossa liikevaihto parani noin 11 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta neljänneksestä. Ympäristönhuollon toimialan kehitys kuitenkin tasoittui edellisistä neljänneksistä. Alatoimialoista hitaimmin kasvoi järjestötoiminta. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialan yrityksistä noin 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2008 tammi-syyskuussa.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Työllisyyden kasvu tasoittui kolmannella neljänneksellä

Palvelualojen palkkasumma jatkoi vakaata kasvuaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ja kasvu oli edelleen koko talouden palkkasumman kasvua nopeampaa. Alan palkkasumma kasvoi 9,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, kun koko talouden palkkasumman vastaava kasvu oli 7,2 prosenttia. Palkkasumman kasvu oli muita palveluja ripeämpää rakentamisessa ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palvelualojen palkkasumma kasvoi liikevaihtoa nopeammin muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kiinteistö- vuokraus ja tutkimuspalveluissa liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat suunnilleen saman verran ja kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen palkkasumman kasvu jäi jonkin verran liikevaihdon kehitystä hitaammaksi.

Palvelualojen työllisyys kasvoi vajaan prosentin vuoden 2007 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu tasoittui selvästi edellisiin neljänneksiin verrattuna. Alle prosentin kasvussa palvelualojen työllisyys oli viimeksi vuoden 2004 huhti-kesäkuussa. Työllisyys parani eniten, yli 6 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teknisten palveluiden ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen työllisyys kasvoi liki 4 prosenttia. Sen sijaan liikenteen, teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden sekä muiden palveluiden toimialoilla työllisten määrä laski hieman edellisvuoden vastinneljännekseen verrattuna.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö palvelualoilla väheni kolmannella neljänneksellä liki 11 prosenttia verrattuna vuoden 2007 vastinneljännekseen ja lasku kiihtyi edellisiin neljänneksiin nähden. Osa-aikaisten määrä kasvoi ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kiinteistöalan palveluissa. Päätoimialoista osa-aikaisen työvoiman käyttö laski eniten, yli 20 prosenttia, kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalveluissa. Ansiotason nousu palvelualoilla oli heinä-syyskuussa 6,3 prosenttia, kun se vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 4,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä 5,7 prosenttia. Sopimuskorotusten osuus palkansaajien ansiotason noususta vuoden 2008 heinä-syyskuussa oli 5 prosenttia.

Palvelualojen palkkasumma kasvoi voimakkaimmin, yli 11 prosenttia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Alatoimialoista palkkasumman kasvu oli voimakkainta kulkuneuvojen yms. vuokrauksessa. Työllisten määrä kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen toimialoilla kasvoi noin 4 prosenttia ja osa-aikaisen työvoiman määrä noin 2 prosenttia. Teknisen palvelun ja liike-elämän palvelujen toimialoilla työllisten määrä sen sijaan laski vajaan prosentin ja osa-aikaisten määrä liki 30 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kohosi kolmannella neljänneksellä 7,5 prosenttia viime vuodesta. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä kasvoi toimialalla vuoden takaiseen nähden noin 8 prosenttia.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa liki 9 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma lisääntyi eniten ympäristönhuollossa. Palkkasumman kasvuvauhti oli selkeästi vuodentakaista ripeämpää kaikilla alatoimialoilla.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi tarkasteltavalla neljänneksellä runsaat 6 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Samalla toimialan työllisyys heikkeni vajaan prosentin edellisvuodesta. Alatoimialoista voimakkaimmin kasvoi muun maaliikenteen palkkasumma, jolle kasvua kertyi vajaat 9 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen luottamusindikaattori heikkeni selvästi kolmannen neljänneksen jälkeen. Myynti on lisääntynyt jonkin verran, mutta lähikuukausien aikana sen kasvun ennustetaan jäävän aikaisempaa heikommaksi. Palveluyritykset kuvaavat yleisen suhdannetilanteen heikentyneen, mutta silti tämänhetkisiä suhdanteita kuvataan vielä hieman tavanomaista paremmaksi.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus laski tarkasteltavalla neljänneksellä huomattavasti vuoden alkupuolen tasosta. Luottamus laski vuoden takaiseen ja edellisiin neljänneksiin nähden kaikissa suurissa EU-maissa. Eniten palveluyritysten luottamus laski heinä-syyskuussa Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Suomen palveluyritykset kansainvälistymisen etujoukkoa

Palveluyritysten ulkoistukset ja toimintojen siirrot Suomesta ulkomaille ovat kansainvälisessä vertailussa melko yleisiä, vaikka eivät ylläkään teollisuusyritysten tasolle. Vanhat EU-jäsenmaat ovat suosituin kohdealue, kun palveluyritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Ulkomaille ovat toimintojaan siirtäneet ja ulkoistaneet etenkin tietointensiiviset palveluyritykset

Perinteisesti tyypillisiä ulkoistettuja palveluja ovat olleet esimerkiksi help-desk ja call center -palvelut, joita voidaan tietoverkkojen avulla tuottaa maasta riippumatta. Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä palvelualojen asiantuntijatehtäviä - kuten ohjelmointipalveluja tai kokonaisten liiketoimintaprosessien hallintaa - ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille.

Palveluyritykset ovat ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi teollisuusyrityksiä harvemmin. Myös erot tutkimukseen osallistuneiden EU-maiden välillä olivat huomattavat; useissa maissa vain alle 10 prosenttia yli sadan hengen palveluyrityksistä oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille kun yleisimmin näin oli tehty Irlannissa (29%), Tanskassa (18%) ja Suomessa (17 prosenttia yrityksistä).

Kuvio 4: Toimintojaan ulkomaille 2001-2006 ulkoistaneet tai siirtäneet palveluyritykset eri EU-maissa, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä.

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Tietointensiiviset palveluyritykset ovat siirtyneet ulkomaille selvästi useammin kuin palveluyritykset keskimäärin. Esimerkiksi Tanskassa ja Suomessa lähes 30 prosenttia tietointensiivisistä palveluyrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille. Hollannista tietointensiiviset palvelut ovat siirtyneet yhtä yleisesti kuin palvelut keskimäärin. Ainoana maana Portugalista toimintojaan oli ulkoistanut tai siirtänyt ulkomaille harvemmin tietointensiiviset kuin muut palveluyritykset. Toimintojen siirrot palvelutoimialoilla olivat ylipäätänsä harvinaisia Portugalista ulkomaille.

EU ja Intia vetävät palveluita

Vanhat EU-jäsenmaat ovat yleisin kohdealue, kun palveluyritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Noin puolet Ruotsin, Irlannin, Italian ja Tanskan palveluyritysten ulkoistuksista kohdentuu vanhoihin EU-maihin, kun Suomessa vastaava osuus on 45 prosenttia.

Intia on suhteellisesti ottaen tärkeämpi kohdemaa palveluyrityksille kuin Kiina. Poikkeuksena olivat saksalaiset palveluyritykset, joista reilu viidennes valitsi kohdemaakseen Kiinan ja 17 prosenttia Intian. Suomalaisista palveluyrityksistä Kiinaan ulkoisti toimintojaan 8 prosenttia ja Intiaan 14 prosenttia.

Intian suosio erityisesti tietointensiivisten palveluyritysten kohdemaana on ilmeinen erityisesti tanskalaisille sekä suomalaisille yrityksille, joista lähes neljännes oli siirtänyt toimintojaan Intiaan. Ainoastaan italialaiset tietointensiiviset palveluyritykset siirsivät toimintojaan Intiaan harvemmin kuin palveluyritykset keskimäärin.

Kuvio 5: Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen Intiaan 2001-2006, osuus ulkoistaneista tai siirtäneistä vähintään 100 henkilön palveluyrityksistä.

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Siirtymispäätöksiä tehdään emoyhtiössä

Ulkomaille siirtymispäätökset tehdään palveluyrityksissä usein keskitetysti konsernin sisällä. Tällöin konserniin kuuluvat yritykset joutuvat ottamaan päätökset ikään kuin annettuna konsernin johdolta. Suomalaisista palvelualojen yrityksistä noin puolet - tietointensiivisistä palveluyrityksistä vieläkin useampi - ilmoitti ulkomaille siirtymiselle tärkeäksi syyksi sen, että yritystä koskevat strategiset päätökset tehdään konsernin emoyhtiössä.

Ilmiö on kaikissa maissa varsin selvä, sillä emoyhtiössä tehdyt päätökset vaikuttavat palveluyritysten siirtymiseen ulkomaille merkittävästi, eniten Ruotsissa ja Suomessa. Teollisuusyrityksissä emoyhtiössä tehdyt päätökset ulkoistaa ulkomaille vaikuttivat yleensä selvästi harvemmin kuin palveluyrityksissä.

Kuvio 6: Toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille liittyvät päätökset tehdään emoyhtiössä, osuus vähintään 100 henkilön yrityksistä jotka pitivät syytä erittäin tärkeänä

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Toinen keskeinen syy toimintojen ulkoistamiselle tai siirtämiselle ulkomaille on työvoimakustannusten vähentäminen. Palveluyrityksissä työvoimakustannukset ovat kuitenkin selvästi harvinaisempi syy siirtyä ulkomaille kuin teollisuusyrityksissä.

Kilpailukyky kohenee

Ulkomaille ulkoistusten ja toimintojen siirtojen vaikutuksia arvioivat myönteisimmin saksalaiset palveluyritykset, joista 80 prosenttia arvioi tällä olleen positiivisia vaikutuksia kilpailukykyyn. Tietointensiivisistä palveluyrityksistä Saksassa lähes 90 prosenttia piti ulkomaille siirtymisen vaikutuksia positiivisina. Myös Suomessa, Hollannissa, Britanniassa ja Irlannissa kilpailukykyvaikutuksia arvioitiin myönteisesti, sillä vähintään puolet yrityksistä oli positiivisista vaikutuksista samaa mieltä.

Kuvio 7: Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen ulkomaille positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Palvelualojen kansainvälistymistä käsiteltiin myös palvelualojen toimialakatsauksen IV/2007 fokuksessa Palvelutoiminnot kansainvälistyvät.

Seuraava vuoden 2008 neljättä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 27.3.2009

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Taulukot
Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori

Muut lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit

Fokuksen lähteet
Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007

Lisätietoja Kasvukatsauksesta: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätietoja Tilastokeskuksen Toimintojen ulkoistaminen ja siirtyminen ulkomaille -kyselystä:
Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely on osa laajempaa useissa EU-maissa toteutettua osittain EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa ilmiön yleisyydestä, kohdemaista, syistä, vaikutuksista ja esteistä. Kyselyn kohteena on vuosina 2001-2006 tapahtunut toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille.

Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2007 aikana. Tiedot on estimoitu vastaamaan koko yrityssektoria 50-99 hengen sekä yli 100 hengen kokoluokissa. Raportoidut tulokset koskevat Suomessa toimivia yrityksiä. Ulkoistamisesta kysyttiin erikseen yrityksen ydinliiketoiminnassa sekä tukitoiminnoissa, kuten tietotekniikkapalvelut, logistiikka, hallinto, markkinointi ja tutkimus ja kehittämistoiminta.


Päivitetty 14.1.2009