Haku
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vaihtoehtolaskelmissa kansantuloon tai kulutukseen lisättäviin eriin minulla ei ole kovin paljon huomauttamista. Esimerkiksi palkaton kotityö varmasti lisää taloudellista hyvinvointia ja se on luontevaa lukea mukaan. Ongelmana on mittaaminen. EU:n piirissä on jo sovittu kotityön arvottamisesta, mutta käyttökelpoisia tietoja on valitettavasti vielä aivan liian vähän olemassa, jotta kansainvälinen vertailu olisi mahdollinen. Suomen aikasarja on tekeillä Kuluttajatutkimuskeskuksessa.
Julkiset palvelut sisältyvät jo nykyään kansantalouden tilinpidon keskeisiin tunnuslukuihin. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo sisältää perinteisen nettotulon lisäksi myös kotitalouksien tuloksi katsottavan osan julkisista palveluista, niin sanotut yksilölliset palvelut. Vastaavasti kotitalouksien niin sanottu todellinen kulutus sisältää perinteisen yksityisen kulutuksen lisäksi näiden julkisten, yksilöllisten palveluiden arvon. Niihin luetaan perinteiset hyvinvointipalvelut (terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut) sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut ja sosiaalivakuutuspalvelut.
On luontevaa lukea nämä erät taloudelliseen hyvinvointiin. Mielestäni tunnusluvut "oikaistu käytettävissä oleva tulo" ja "todellinen kulutus", joihin nämä erät sisältyvät, kuvaavat nykyisessä kansantalouden tilinpidossa paremmin taloudellista hyvinvointia kuin bruttokansantuote.
Saattaa myös olla järkevämpää käsitellä kestokulutushyödykkeiden - kuten autojen, kodinkoneiden ja huonekalujen - tuottamaa taloudellista hyvinvointia niiden käyttövuosille jaettuna jatkuvana kulutuksena sen sijaan, että näiden hyödykkeiden hankinta käsitellään kertakulutuksena kuten nykyään.
Päivitetty 16.2.2009
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |