Hyvinvointia ei voi mitata yhdellä luvulla

  1. Tulot tai kulutus lähtökohtana
  2. Kotityö ja julkiset palvelut lisäävät taloudellista hyvinvointia
  3. Ovatko laskentaerät yhteismitallisia?
  4. Hyvinvointi vai taloudellinen hyvinvointi?
  5. Tuloerot vaikuttavat hyvinvointiin
  6. Myös ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Hyvinvointi vai taloudellinen hyvinvointi?

Indikaattoreista, esimerkiksi GPI-indeksistä, löytyy myös yksittäisiä eriä, joiden sisällyttäminen laskelmaan herättää kysymyksiä. Hyvinvointia lisää esimerkiksi korkeakoulutuksen arvo, mikä on luontevaa ottaa mukaan osana julkisia kulutusmenoja. Mutta miksi perus- ja ammattikoulutukseen käytetty raha ei ole myös mukana? Eikö se lisää hyvinvointia?

Toisaalta vapaa-ajan menettämisen arvo vähennetään indeksissä. Varmaan vapaa-ajan menettäminen vähentää useimpien ihmisten hyvinvointia, mutta taloudellista hyvinvointia se lisää, koska työstä maksetaan korvaus. Pidempi työaika johtaa suurempaan taloudelliseen hyvinvointiin. Yhdysvaltain kansantulo henkeä kohti on selvästi suurempi kuin EU-maissa, mutta työtuntia kohti laskettuna ero ei ole kovin suuri.

Mielestäni on keinotekoista yrittää muuntaa menetetty vapaa-aika euroiksi. Vapaa-aika voi olla yksi hyvinvoinnin ulottuvuus ja tulot toinen, mutta ei niitä pidä sekoittaa toisiinsa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.2.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Hyvinvointia ei voi mitata yhdellä luvulla

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute