Hyvinvointia ei voi mitata yhdellä luvulla
- Tulot tai kulutus lähtökohtana
- Kotityö ja julkiset palvelut lisäävät taloudellista hyvinvointia
- Ovatko laskentaerät yhteismitallisia?
- Hyvinvointi vai taloudellinen hyvinvointi?
- Tuloerot vaikuttavat hyvinvointiin
- Myös ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuloerot vaikuttavat hyvinvointiin
Keskeinen osa vaihtoehtoindikaattoreiden laskentaa on pyrkimys ottaa tulonjako huomioon. Tämä on sinänsä oikein, mutta esimerkiksi ISEW:ssä se tehdään hyvin omituisesti niin, että tulonjako saa liian korostuneen aseman. Laskelmissa käytetään tulonjakoa kuvaavia kertoimia, joilla muunnetaan kulutuslukuja. Kertoimen arvo oli Suomessa 1960-luvulla lähellä ykköstä, mutta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa noin kaksi, koska tulonjako oli silloin tasaisempi. Sitten kerroin taas pieneni niin, että tulonjaolla muunnettu kulutus oli vuonna 2000 pienempi kuin 1980-luvun alussa. Uskokoon ken tahtoo.
Tulonjako olisi kyllä mahdollista ottaa huomioon paljon luotettavammin ja melko helposti. Keskimääräisten tulojen sijaan voisi käyttää tulonjakotilastosta saatavaa mediaanituloa tai kulutuksen mediaanitietoja. Mediaani kuvaa väestön keskituloja ja -kulutusta paremmin kuin keskiarvo, koska suurituloiset eivät vääristä tunnuslukua ylöspäin. Tuloerojen kasvaessa mediaanin suhde keskiarvoon alenee, joten se ottaa tuloerot hyvin huomioon.
Päivitetty 16.2.2009