Uhkaako lama Lapin matkailua?

  1. Pientä laskua loppuvuodesta
  2. Britit hallitsevat joulumatkailua
  3. Matkailutuloilla suuri merkitys
  4. Taantuma tuntunee vasta ensi kaudella

Britit hallitsevat joulumatkailua

Britit hallitsevat ylivoimaisesti Lapin joulumatkailua. Joulukuussa britit ovat suurin kansallisuusryhmä Lapin majoitusliikkeissä, suomalaiset mukaan lukien. Brittien Lapinmatkailu onkin voimakkaasti keskittynyt joulukuuhun, jonka osuus brittien yöpymisistä oli yli 60 prosenttia vuonna 2007. Joulukuun ja alkuvuoden sesonki nosti britit Lapin suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi vuonna 2003, jolloin he ohittivat siihen asti ykkösinä olleet saksalaiset. Brittien asema on siitä lähtien vain vahvistunut. Vuonna 2007 Lapin majoitusliikkeissä briteille kirjattiin yöpymisvuorokausia kaksinkertainen määrä saksalaisiin verrattuna. Nyt myös ranskalaiset ovat niukasti ohittaneet saksalaiset yöpymisten määrissä.

Venäläiset ovat muutamassa vuodessa nousseet Lapin kolmanneksi suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi.

Venäläisten sesonkihuippu ajoittuu tammikuulle, jolloin he saapuvat oman kalenterinsa mukaiseen joulun ja uudenvuoden viettoon. Lapin ulkomaalaisten kansallisuuskirjoa täydentävät joulukuussa ja alkuvuoden sesonkikuukausina espanjalaiset, italialaiset, japanilaiset, sveitsiläiset ja hollantilaiset.

Matkailutuloilla suuri merkitys

Lapin matkailuyrityksille sesonki merkitsee paitsi kiirettä myös tuloja. Rajahaastattelututkimuksen mukaan ulkomailta tullut matkailija kulutti keskimäärin vajaat 300 euroa palveluihin ja ostoksiin Suomessa vuonna 2007. Lapissa on runsaasti tarjolla erityisesti ulkomaisten matkailijoiden suosimia ohjelmapalveluita, kuten poro- ja koiravaljakkoajelua, moottorikelkkasafareita sekä vierailuja porotiloille. Voidaankin olettaa, että Lapissa matkailijoiden kulutus on ainakin joulu- ja talvisesongin aikana maan keskitasoa suurempaa. Lyhyelläkin käynnillä halutaan mahdollisimman paljon elämyksiä.

Lapin liiton tekemien laskelmien mukaan Lapin maakunnan matkailutulot olivat 525 miljoonaa euroa vuonna 2006. Tässä ovat mukana sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden kulutus. Eniten matkailijat käyttivät rahaa ostoksiin (27 %) sekä majoitus- ja ravitsemispalveluihin (26 %). Kolmanneksi suurimpana ryhmänä olivat kuljetuspalvelut (22 %). Lapin monipuolista ohjelmatarjontaa kuvaa se, että matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, matkaoppaiden sekä erilaisten ohjelmapalvelujen (safarit) osuus Lapin matkailutuloista oli 14 prosenttia (74 milj. euroa).

Lapin matkailu keskittyy pääasiassa Rovaniemelle ja suurten laskettelurinteiden ympärille kasvaneisiin matkailukeskuksiin, Leville, Ylläkselle, Pyhä-Luostolle ja Saariselälle. Näistä Ylläksen taloudellinen kehitys on ollut kaikkein nopeinta kuluvalla vuosikymmenellä. Vuonna 2007 Ylläksen matkailualan yrittäjien yhteenlaskettu liikevaihto oli kaksinkertaistunut vuoden 2000 tasoon verrattuna (Kuvio 1). Toiseksi nopeinta kasvu on ollut Levillä, jossa matkailuyritysten liikevaihto kasvoi samaan aikaan kolme neljäsosaa.

Kuvio 1. Liikevaihdon kehitys Lapin matkailukeskuksissa

Lähde: Tilastokeskus, Lapinliitto

Kuvio 3. Ulkomaalaisten yöpymiset Lapin majoitusliikkeissä joulu-tammikuussa 1999-2008

Lähde: Tilastokeskus

Liikevaihdon koon ja matkailijoiden määrän mukaan Levi on edelleen Lapin suurin hiihtokeskus. Vuonna 2007 Levin alueen majoitusliikkeissä kirjattiin yhteensä 670 000 yöpymisvuorokautta, joista ulkomaalaisille 184 000. Ylläksen vastaavat luvut olivat 419 000 ja 101 000. Lukuihin sisältyvät myös välittäjien kautta vuokrattavat loma-asunnot. Kuvioissa mukana oleva Meri-Lappi muodostuu Kemin, Simon ja Tervolan kuntien matkailupalveluista, joista tunnetuimpia ovat Kemin Lumilinna ja jäämurtajaristeilyt.

Matkailuelinkeinon merkitys Lapille näkyy myös mm. siinä, että majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon ja alan työntekijöiden osuudet ovat Lapissa suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Lapissa majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevien osuus oli 7,5 prosenttia ja alan liikevaihdon osuus 2,5 prosenttia (245 milj. euroa) maakunnan kokonaismääristä vuonna 2007. Koko maassa vastaavat osuudet olivat 4,3 ja 1,5 prosenttia.

Kausivaihtelu on Lapissa voimakkaampaa kuin muualla Suomessa. Lapissa ulkomaalaisten matkailusesonki ajoittuu tammi-maaliskuuhun ja joulukuuhun. Jaksot kattavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä maakunnan majoitusliikkeissä. Koko maassa ulkomaalaisten sesonkihuippu ajoittuu kotimaanmatkailijoiden tapaan kesään. Voimakkaimmin kausivaihtelut vaikuttavat suosituimmissa laskettelukeskuksissa Ylläksellä, Levillä ja Pyhä-Luostolla. Näissä tammi-huhtikuun ja joulukuun sesonkihuiput näkyvät sekä liikevaihdon korkeammassa tasossa että kasvun voimakkuudessa (Kuvio 2).

Kuvio 2. Matkailukeskusten liikevaihto kuukausittain 2007

Lähde: Tilastokeskus, Lapinliitto

Taantuma tuntunee vasta ensi kaudella

Maailmanlaajuiseksi levinnyt talouskriisi luo matkailualalle epävarmuutta tulevien vuosien kehityksestä. Merkkejä Lappiin ulkomailta suuntautuvan kasvun pysähtymisestä on jo näkyvissä. Peruutuksia on tullut ja joulukuun tilauslennot vähenivät. Lapin Markkinointi Oy arvioi matkailukeskuksille tehdyn kyselyn perusteella päättyneen joulun ja uudenvuoden sesongin tulokset kuitenkin varsin kohtuullisiksi. Ulkomaalaisten yöpymisvuoruokausien arvellaan pysyneen suunnilleen ennallaan. Rahankäytössä matkailijat näyttävät kuitenkin tulleen entistä varovaisemmiksi ja mm. ravintolapalveluita on käytetty aiempaa vähemmän.

Lapissa alkanut hiihtosesonki näyttää tällä hetkellä hyvältä ja varauksia on tullut viime vuoden tahtiin ainakin lähiviikoille. Leikkausten arvellaankin vaikuttavan vasta ensi kaudella. Talouden nopeista muutoksista johtuen trendinä näyttää olevan varausten siirtäminen entistä myöhäisempään ajankohtaan.

Lapissa ollaan optimistisia myös tulevan kehityksen suhteen. Talouskriisin arvioidaan aiheuttavan Lapissa vain tilapäisen notkahduksen, mitään suurta romahdusta ei odoteta. Laskusuhdanteiden on todettu lisäävän kotimaanmatkailua sekä lähialuematkailua samalla kun matkailu kaukaisempiin kohteisiin vähenee. Kotimaanmatkailun kasvun odotetaankin kompensoivan ulkomaisen kysynnän vähentymistä. Vuoden 2009 kuluessa nähtäneen, miten Lapin ja koko Suomen matkailu kestää edessä olevan taloudellisen taantuman.

Päivitetty 16.2.2009