Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista
- Peruskoulusta toiselle asteelle
- Toiselta asteelta jatketaan opintoihin verkkaisemmin
- Korkeakouluissa jatkavista valtaosa on ylioppilaita
- Yli puolet on välivuosina töissä
- Valmistumisen viivästyminen
- Työssäkäynti on osa nuoren taloudellista itsenäistymistä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Toiselta asteelta jatketaan opintoihin verkkaisemmin
Suomalaiset nuoret aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin vanhempana kuin nuoret muissa maissa. Uusista opiskelijoista puolet on alle 23-vuotiaita, ja viidennes aloittavista on yli 28-vuotiaita. Iät ovat OECD-maiden kuudenneksi korkeimpia. Ruotsalaiset aloittavat korkeakouluopinnot suomalaisia vanhempina. (OECD 2008.)
Perusasteen koulutuksen jälkeen jatko-opintoihin siirtyvät lähes kaikki nuoret, mutta opiskelun jatkaminen toisen asteen koulutuksen jälkeen on paljon hitaampaa. Yliopistojen uusista opiskelijoista uusia ylioppilaita on vain runsas kolmannes ja ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista vajaa viidennes.
Ainakin laskennallisesti uusille ylioppilaille pitäisi löytyä jatko-opiskelupaikka: uusia ylioppilaita valmistuu vuosittain runsaat 33 000 ja korkeakouluissa - ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa - aloittaa yli 56 000 opiskelijaa. Aloituspaikkoja on ollut siis yli puolitoistakertaa enemmän kuin uusia ylioppilaita. Valtaosa uusista opiskelijoista on kuitenkin aiempien vuosien ylioppilaita tai sellaisia, joilla on jo tutkinto tai opiskelupaikka.
Päivitetty 16.3.2009