Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista
- Peruskoulusta toiselle asteelle
- Toiselta asteelta jatketaan opintoihin verkkaisemmin
- Korkeakouluissa jatkavista valtaosa on ylioppilaita
- Yli puolet on välivuosina töissä
- Valmistumisen viivästyminen
- Työssäkäynti on osa nuoren taloudellista itsenäistymistä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Korkeakouluissa jatkavista valtaosa on ylioppilaita
Nykyään sekä lukiokoulutus että ammatillinen koulutus antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin; ammatillisen koulutuksen tavoitteena on toki kouluttaa myös suoraan työelämään. Heti lukion tai ammatillisen koulutuksen päättämisen jälkeen siirtyy jatko-opintoihin viidennes tutkinnon suorittaneista.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneista noin 7 prosenttia jatkaa opintoja korkeakouluissa valmistumista seuraavana vuonna - lähes kaikki ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa heistä jatkaa alle prosentti. Ammattikorkeakouluissa jatkavien osuus kasvaa seuraavien vuosien aikana 13 prosenttiin, mutta yliopistoissa opiskelevien osuus jää alle kahden prosentin. Naiset jatkavat opintojaan korkeakouluissa hieman miehiä useammin.
Ylioppilaisiin verrattuna korkeakouluissa jatkavien ammatillisen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus on pienempi ja yliopistoissa jatkavien osuus lähes olematon. Osuudet ovat jonkin verran nousseet viime vuosina.
Suurin osa korkeakouluopinnot aloittavista on edelleen lukion käyneitä ylioppilaita. Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin hakee ylioppilasvuonna kolme neljästä, mutta opiskelemaan pääsee vain noin 40 prosenttia (kuvio 1). Parhaimmillaan samana vuonna ylioppilaaksi kirjoittaneista opiskelee yhtä aikaa ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa yli 70 prosenttia. Tilanne on ollut samankaltainen vuosikymmenien ajan.
Kuvio 1. Ylioppilaiden välitön siirtyminen jatko-opintoihin vuosina 1995, 2000, 2003, 2005 ja 2007. Prosenttia.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Päivitetty 16.3.2009