Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa
- Enemmistö nuorten kotitalouksista on työssäkäyviä
- Nuorten kotitalouksien kulutusasema heikentynyt
- Laman aikana nuorten menot pienenivät eniten
- Elämänvaihe määrittää nuorten kuluttamista
- Opiskelijan tulot tulevat monista lähteistä
- Nuorten palkansaajatalouksien kulutus eriytynyt
- Kulutusmenot kasvoivat 1980-luvun taitteen ikäluokassa
- Nuorten kotitaloudet panostavat vapaa-aikaan
- Miten käy kotitalouksille talouden taantumassa?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Elämänvaihe määrittää nuorten kuluttamista
Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen kasvu on jäänyt muista kotitalouksista jälkeen vielä 2000-luvullakin. Näin on käynyt erityisesti siksi, että vuonna 2006 nuorten aikuisten talouksista joka viides oli opiskelijatalous, joiden käytettävissä olevat tulot ja sitä kautta kulutusedellytykset ovat huomattavasti vähäisemmät kuin muissa talouksissa. Tämä pienentää luonnollisesti alle 30-vuotiaiden talouksien keskimääräisiä kulutusmenoja, mikä näkyy verrattaessa vanhempiin työikäisten talouksiin.
Tulonjakotilaston mukaan nuorten opiskelijatalouksien köyhyysriski2 on noussut 2000-luvulla noin 65 prosentista 80 prosenttiin (Honkkila - Iisakka 2007). Tuloköyhyys johtaa usein myös kulutusköyhyyteen. Vaikka opiskelijatalouksien kokema niukkuus on todellista ja ne joutuvat tinkimään kulutuksessaan monesta asiasta, voidaan niiden kulutusköyhyyden kuitenkin ajatella olevan pääosin elämänvaiheeseen liittyvää ja tilapäistä.
Opiskelijatalouksien kulutusmenot olivat kulutusyksikköä kohden noin 13 900 euroa vuonna 2006, mikä oli 70 prosenttia kaikkien kotitalouksien keskimääräisistä menoista. Opiskelijatalouksien suhteellinen kulutusasema säilyi kuitenkin jokseenkin ennallaan vuodesta 2001, sillä näiden talouksien menojen reaalinen kasvu oli 18 prosenttia.
Päivitetty 8.6.2009