Katso myös artikkeliin liittyvien aihealueiden kotisivut:

Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Timo Nikander on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Lapsuudenkodista muuttaminen on tärkeä askel kohti itsenäistä elämää. Suomalaiset nuoret muuttavat kotoa varsin nuorina useimpien muiden Euroopan maiden nuoriin verrattuna. Maaseudulla nuoret asuvat useammin vanhempiensa kanssa kuin kaupungeissa asuvat nuoret. Kaikkialla Euroopassa naiset lähtevät lapsuudenkodistaan nuorempina kuin miehet.

Opiskelu, yhteen muutto kumppanin kanssa sekä halu tulla toimeen omillaan ja itsenäistyä ovat kyselytutkimusten mukaan nuorille tärkeimpiä kotoa muuttamisen syitä. Omilleen muuttamisen syyt ovat pysyneet samoina ainakin parinkymmenen vuoden ajan, vain painotukset ovat vaihdelleet (vrt. Nikander 1995 ja Ilmonen ym. 2005).

Tilastoissa nuorten kotoa lähtöä kuvataan lapsen asemassa olevien määrän muutoksilla (ks. oheinen tietolaatikko). Kotoa muuton pitkän aikavälin tarkastelua kuitenkin vaikeuttavat lainmuutokset. Ennen vuotta 1994 opiskelijat olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona, koska heitä ei hyväksytty opiskelupaikkakuntiensa vakituisiksi asukkaiksi. Uuden kotikuntalain mukaan myös opiskelijoilla on oikeus valita asuinkuntansa, ja osa opiskelijoista käyttää tätä oikeutta.

Euroopassa suuria eroja nuorten kotoa lähdössä

Tilastovirasto Eurostatin mukaan lapsuudenkodissaan asuvien nuorten miesten osuus on suurempi kuin naisten kaikissa EU-maissa. EU-maiden 18-24-vuotiaista naisista 66 prosenttia ja miehistä 78 prosenttia asui kotona vuonna 2005. (The Life... 2008.)

Pohjois-Euroopassa kotoa muutetaan suhteellisen varhain, kun taas eteläisessä ja itäisessä Euroopassa lapsuudenkodissa viihdytään pitempään. Varhaisen kotoa muuttamisen maita Euroopassa ovat erityisesti Tanska ja Suomi, joissa sekä naiset että miehet muuttavat hyvin usein kotoa jo alle 25-vuotiaina. Toisessa ääripäässä ovat Italia ja Malta, joissa lähestulkoon kaikki alle 25-vuotiaat asuvat vielä vanhempiensa kanssa. Alle kymmenen prosenttia näiden maiden naisista ja miehistä eli itsenäisesti. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Vanhempiensa kanssa asuvat 18-24-vuotiaat eräissä Euroopan maissa vuonna 2005. Prosenttia.

1) Kaikista Euroopan maista tietoja ei ole saatavissa.

Lähde: The Life on Women and Men in Europe 2008.

Kotona asuminen jatkuu usein vielä 25. ikävuoden jälkeenkin. Peräti 15 EU-maassa vähintään puolet 25-29-vuotiaista miehistä asui lapsuudenkodissaan vuonna 2005. Suomessa tähän ikäryhmään kuuluvista asui kotona enää 16 prosenttia, kun esimerkiksi Kroatiassa, Maltalla ja Italiassa vanhempiensa luona asui 70-80 prosenttia.

Miesten kotoa muuttamisen keski-ikä (mediaani) vaihtelee eri maiden välillä jopa kymmenen vuotta. Tanskalaiset ja suomalaiset lähtevät kotoa keskimäärin 21-vuotiaina, kun taas Bulgarian, Kreikan ja Italian nuoret lähtevät kotoaan vasta 30 vuotta täytettyään. Naisten kotoa lähdön mediaani-ikä vaihtelee Tanskan ja Suomen noin 20 vuodesta Kreikan, Espanjan, Italian, Maltan ja Slovenian noin 28 vuoteen.

Kolmikymmenvuotiaista suomalaisista miehistä jo hieman yli 90 prosenttia on muuttanut kotoa, mutta useissa muissa Euroopan maissa kotona viihdytään huomattavasti pitempään. Niinpä esimerkiksi Italiassa, Sloveniassa ja Kreikassa 80 prosenttia viihtyy lapsuudenkodissaan noin 37-vuotiaaksi asti. Paljon jälkeen eivät jää Italian, Latvian, Liettuan ja Slovakian naiset: 80 prosenttia heistä on muuttanut kotoa vasta 34 vuoden ikään mennessä.

Sivun alkuun

Suomessa nuorten kotoa lähtö on aikaistunut

Ennen vuoden 1994 kotikuntalakia opiskelijoita ei hyväksytty opiskelupaikkakuntiensa vakituisiksi asukkaiksi, ja heidän oli oltava kirjoilla lapsuudenkodissaan. Kuviosta 2 voi kuitenkin havaita, että kotona asuvien nuorten osuus pieneni selvästi jo ennen kotikuntalain muutosta. Esimerkiksi 21-vuotiaista asui kotona 64 prosenttia vuonna 1985, mutta vuonna 1993 kotona asuvien osuus oli enää 55 prosenttia.

Kuvio 2. Vanhempiensa kanssa asuvat 15-30-vuotiaat vuosina 1985, 1993, 1995, 2000 ja 2007. Prosenttia.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Kotikuntalain muutoksen jälkeen sama kehitys jatkui, ja kotona asuvien nuorten osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes. Kolmikymppisistä asui kotona 10 prosenttia vuonna 1985, mutta osuus oli pienentynyt 5 prosentiksi vuonna 2007.

Naiset lähtevät kotoa selvästi nuorempina kuin miehet, eikä sukupuolten välinen ero ole kymmenessä vuodessa olennaisesti pienentynyt (kuvio 3). Miesten varusmiespalvelus selittää luonnollisesti osan kotona asumisesta; sinä aikana naiset voivat jatkaa opintojaan ja muuttaa kotoaan. Koska yhä suurempi osa nuorista pystyy lähtemään kotoaan melko varhain, kielii muutos myös siitä, että asuntoja on tarjolla ja asumisen kustannukset ovat kohtuulliset.

Kuvio 3. Vanhempiensa kanssa asuvat 15-30-vuotiaat miehet ja naiset vuosina 1997 ja 2007. Prosenttia.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Aluksi kotoa muutetaan asumaan yksin. Eniten yksin asuvia on 25-vuotiaiden joukossa: heistä kolmannes asuu yksin. Naisten joukossa yksin asuvien osuus on suurimmillaan noin 22-vuoden iässä, jolloin reilu neljännes asuu yksin. Vähitellen ikäluokka ikäluokalta avio- tai avoliitossa asuvien osuus kasvaa (kuviot 4 ja 5).

Kuvio 4. 15-30-vuotiaiden miesten perheasema vuonna 2007. Prosenttia.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Kuvio 5. 15-30-vuotiaiden naisten perheasema vuonna 2007. Prosenttia.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Myös muualla Euroopassa alle 25-vuotiaat lapsuudenkodistaan muuttaneet miehet asuvat useimmiten yksin. Sen sijaan nuoret naiset eivät asu tavallisesti yksin: Suomen lisäksi vain Saksassa ja Kreikassa suurin osa kotoa muuttaneista nuorista naisista elää itsekseen.

Sivun alkuun

Kaupungeissa valtaosa nuorista asuu itsenäisesti

Kaupunkimaisissa kunnissa nuoret asuvat useammin itsenäisesti kuin taajaan asuttujen tai maaseutumaisten kuntien nuoret. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvista 21-vuotiaista nuorista vain vajaa neljännes asui kotona vuonna 2007, kun taas maaseutumaisissa kunnissa samanikäisistä asui kotona vielä 60 prosenttia. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Vanhempiensa kanssa asuvat 15-30-vuotiaat erityyppisissä kunnissa vuonna 2007. Prosenttia.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Kaupunkimaisissa kunnissa 21-vuotiaista naisista asui kotona 16 prosenttia, mutta maaseutukunnissa joka toinen senikäinen asui lapsuudenkodissaan. Vastaavasti kolmannes kaupungeissa asuvista 21-vuotiaista miehistä asui vanhempiensa kanssa, kun taas maalla 70 prosenttia heidän ikätovereistaan asui kotona.

Maaseudulla vanhempiensa kanssa asuvien runsaus voi tarkoittaa sitä, että itsenäiseen asumiseen ei ole yhtä paljon mahdollisuuksia kuin kaupungeissa esimerkiksi puutteellisen vuokra-asuntojen tarjonnan vuoksi. Maaseudulla ei myöskään kovin herkästi vaihdeta asuinpaikkakuntaa, jos opiskelupaikka on lähellä.

Myön maakuntien välillä on suuria eroja nuorten kotona asumisessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla 22-vuotiaista vain 20 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla peräti 44 prosenttia asuu kotona. Suurimmillaan maakuntien väliset erot ovat 20-24-vuotiaiden ikäisten joukossa, mutta vanhemmiten erot tasoittuvat. Neljässä maakunnassa joka kymmenes 30-vuotias asuu lapsuudenkodissaan. (Kuvio 7.) Etelä-Pohjanmaallakin - kuten Itä-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla - 22-vuotiaat naiset ja miehet elävät useammin lapsuudenkodissaan kuin muissa maakunnissa asuvat ikätoverinsa (kuvio 8.).

Kuvio 7. Vanhempiensa kanssa asuvat 22-vuotiaat maakunnittain vuonna 2007.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

Kuvio 8. Vanhempiensa kanssa asuvat 22-vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna 2007.

Lähde: Perhetilastot. Tilastokeskus.

On kuitenkin syytä pitää mielessä, että edellä mainitut tilastoluvut kuvaavat ainoastaan tietyntyyppisissä kunnissa asuvien nuorten tilannetta. Sen sijaan luvut eivät välttämättä kuvaa kotoa muuttamisen yleisyyttä, sillä tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon kuntatyyppien välistä muuttoliikettä. Esimerkiksi maalta kaupunkiin opiskelemaan muuttanutta nuorta ei lueta synnyinkuntansa itsenäisesti asuvien joukkoon, vaan hän suurentaa opiskelukaupunkinsa itsenäisesti asuvien osuutta.

Sivun alkuun

Suomalaiset nuoret itsenäistyvät yhä nuorempana

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana nuorten itsenäisen elämän aloitus on siirtynyt aikaisemmaksi. Kaikkialla Euroopassa naiset muuttavat lapsuudenkodistaan nuorempina kuin miehet, mutta maitten välillä on suuria eroja. Pohjoisessa Euroopassa kotoa lähdetään selvästi nuorempana kuin eteläisessä ja itäisessä Euroopassa. Suomalaisnuorten keskimääräinen kotoa muuttamisikä on Euroopan alimpien joukossa.

Kaupunkimaisissa kunnissa nuoret eivät asu vanhempiensa kanssa läheskään yhtä usein kuin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Myös maakuntien välillä on melko suuria eroja. Erot ovat suurimmillaan 20-24-vuoden iässä, mutta ne tasoittuvat vähitellen.

Suomessa niin naiset kuin miehetkin - muualla Euroopassa kuitenkin vain miehet - muuttavat aluksi asumaan yksin. Eurooppalaiset naiset taas muuttavat useimmiten asumaan yhdessä jonkun muun kanssa. Suomalaiset naiset ovat kuitenkin poikkeus: he muuttavat enimmäkseen asumaan yksin.

Lähteet:

Ilmonen, M. - Hirvonen, J. - Manninen, R. 2005. Nuorten asuminen 2005. Ympäristöministeriö, Helsinki.
The Life of Women and Men in Europe 2008. A statistical portrait. Eurostat.
Nikander, T. 1995. Suomalaismiehen perheellistyminen. Väestö 1995:1. Tilastokeskus.

______________________

Miten nuorten kotoa muuttamista mitataan?

Nuorten kotoa muuttamista tarkastellaan tässä artikkelissa kotona asuvien lasten avulla. Kotoa muuttaneiden osuus tietyssä ikäryhmässä saadaan, kun kaikista ikäryhmän nuorista vähennetään vanhempiensa kanssa asuvien lasten osuus. Perhetilastossa lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuvat biologiset lapset ja ottolapset sekä puolison biologiset lapset ja ottolapset. Lapseksi ei sen sijaan luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltajuussuhteen perusteella. Vuoden 1990 jälkeen lapseksi on luokiteltu vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei tällä ole samassa asuntokunnassa puolisoa tai lapsia.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 8.6.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute