Opiskelijoiden työnteossa on sukupuolieroja

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Laura Hulkko on tutkija Tilastokeskuksen. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Nais- ja miesopiskelijoiden työssäkäynnissä on kuitenkin eroja. Miehet tekevät yleisimmin määräaikaista kokoaikatyötä, kun taas naisten työt ovat usein jatkuvia osa-aikatöitä.

Monet suomalaiset nuoret opiskelevat ja tekevät työtä yhtä aikaa. Työnteko on opiskelijoille toimeentulon kannalta usein välttämätöntä (ks. Ylitalon artikkeli tässä numerossa), mutta myös työkokemuksen hankkiminen on monelle tärkeää ennen pysyvää työmarkkinoille siirtymistä. Työvoimatutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2008, ja lähes kolmannes heistä teki samalla ansiotyötä.

Työelämän sukupuolittuminen eli segregaatio on Suomessa tunnettu tosiasia. Ammatit ovat jakautuneet perinteisiin miesten ja naisten töihin, mihin liittyy myös sukupuolten välinen palkkaero (ks. esim. Laine - Napari 2008). Sukupuolten väliset erot ilmenevät myös opiskelijoiden työnteossa: nais- ja miesopiskelijoiden välillä on eroja paitsi ammateissa, myös työnteon yleisyydessä ja työsuhteissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan 15-24-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntiä työvoimatutkimuksen tietojen perusteella.

Opiskelijoiden työnteko yleistynyt

Opiskelijoiden työllisyys ja työttömyys noudattavat tiettyä kausivaihtelua (määritelmistä ks. laatikko). Opiskelijoiden työttömyysaste on korkeimmillaan toisella vuosineljänneksellä, jolloin monet opiskelijat etsivät kesätöitä tai ovat päättämässä opintojaan. Opiskelijoiden työllisyysaste puolestaan on niinikään kesätöiden vuoksi aina korkeampi toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Opiskelijoiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa ilmoitti opiskelevansa kaikkiaan noin 439 000 15-24-vuotiasta vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Näistä työllisiä oli neljännes ja työttömiä vajaat viisi prosenttia (kuvio 1).

Kuvio 1. 15-24-vuotiaat opiskelijat työmarkkina-aseman mukaan vuosineljänneksittäin 2003-2008.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Nuorten opiskelijoiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti muutaman viime vuoden aikana, ja samaan aikaan työttömyys on vähentynyt. 15-24-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 20 prosenttia vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä ja 26 prosenttia vuoden 2008 vastaavana ajankohtana. - Kuluvana vuonna saamme nähdä, miten talouden taantumavaihe vaikuttaa kehitykseen. 1990-luvun alun laman aikana nuorten työllisyysaste laski selvästi enemmän kuin koko työikäisen väestön, ja moni nuori keskittyi opintoihin täysipäiväisesti.

Sivun alkuun

Naisopiskelijat nuorempina työhön

Työllisten osuus opiskelijoista lisääntyy tasaisesti iän myötä. Kun 15-vuotiaista opiskelijoista vain vajaa 10 prosenttia oli työllisiä, oli 24-vuotiaista opiskelijoista työllisiä jo noin 60 prosenttia (kuvio 2).

Kuvio 2. Työllisten osuus 15-24-vuotiaista opiskelijoista sukupuolen mukaan vuonna 2008.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Opiskelijoiden työssäkäynnissä on suuri ero naisten ja miesten välillä. Naiset tekevät ansiotyötä opintojen ohessa hieman yleisemmin kuin miehet. Naispuolisista 15-24-vuotiaista opiskelijoista 36 prosenttia oli työllisiä vuonna 2008, miespuolisista puolestaan noin 28 prosenttia.

Naisten työnteko on yleisempää erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä; sukupuolten väliset erot työssäkäyvien opiskelijoiden osuuksissa ovat suurimmillaan 18-20-vuotiailla. Naiset näyttävät aloittavan osa-aikaisen työskentelyn opintojen ohessa jo reilusti alle parikymppisinä, kun taas samanikäiset miesopiskelijat keskittyvät useammin yksinomaan opintoihin.

Sivun alkuun

Epätyypillisyys on tyypillistä - varsinkin naisille

Opiskelijat eivät ole työntekijöinä suinkaan yhtenäinen joukko. Tyypillisesti he tekevät kahdenlaista työtä: kesätöitä opintojen loma-aikoina ja osa-aikatyötä lukukausien aikana opintojen ohella. Työsuhteet ovat kuitenkin varsin kirjavia.

Niin sanotut epätyypilliset eli osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat opiskelijoilla yleisiä. Palkansaajana työskentelevistä opiskelijoista noin 60 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2008, ja joka toisen palkansaajan työsuhde oli määräaikainen. Jatkuvaa kokoaikatyötä teki 12 prosenttia työssäkäyvistä 15-24-vuotiaista opiskelijoista.

Miehet yhdistävät naisia useammin kokoaikatyön ja opiskelun. Lähes puolet työllisistä miesopiskelijoista työskenteli kokoaikaisesti, kun naisista kokoaikatyötä teki noin joka kolmas. Osittain se johtuu siitä, että miesten työsuhteista suurempi osuus oli kesätöiksi tulkittavaa määräaikaista kokoaikatyötä: työssäkäyvien miesopiskelijoiden työsuhteet painottuvat kesäkaudelle, kun taas naisten työsuhteet jakautuvat tasaisemmin ympäri vuoden.

Kesätyöt eivät kuitenkaan yksin selitä miesten kokoaikatyön yleisyyttä, sillä myös jatkuva kokoaikatyö oli miehillä selvästi yleisempää. Työllisistä miesopiskelijoista jatkuvaa kokoaikatyötä teki 17 prosenttia ja naisista vain 9 prosenttia. Naisilla taas jatkuva osa-aikatyö opintojen ohessa oli yleisin järjestely; sitä teki 43 prosenttia työssäkäyvistä naisopiskelijoista (kuvio 3).

Kuvio 3. 15-24-vuotiaiden opiskelijoiden työsuhteen laatu sukupuolen mukaan vuonna 2008 (osuus palkansaajana työskentelevistä). Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Osa-aikatyö tarkoittaa opiskelijoilla usein vain muutamaa työtuntia viikossa. Joka viidennellä työllisellä opiskelijalla tavanomainen viikoittainen työaika oli alle kymmenen tuntia vuonna 2008. Lyhyt viikkotyöaika oli tyypillinen erityisesti työllisille naisopiskelijoille, joista neljäsosalla tavanomainen työaika jäi alle kymmeneen tuntiin viikossa.

Sivun alkuun

Tytöt ja pojat eri töissä

Nuoret tekevät opintojensa ohella kaikenlaisia töitä. Suurimman ryhmän muodostavat kuitenkin palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, joita oli työllisistä nuorista opiskelijoista noin kolmannes vuonna 2008. Näissä ammateissa iltavuoroja ja kesälomasijaisuuksia pyöritetään suurelta osin opiskelijavoimin, ja joillakin aloilla opiskelijatyövoima on suorastaan välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi.

Naisopiskelijoiden työt ovat kasautuneet tiettyihin ammatteihin enemmän kuin miesten työt. Lähes puolet nuorista työllisistä naisopiskelijoista teki palvelu-, myynti- tai hoitotyötä. Suurin osa heistä työskenteli myyjinä tai hoitoammateissa, mutta myös tarjoilijan työ oli naisilla varsin yleinen.

Työlliset miesopiskelijat puolestaan työskentelivät useimmin varastotyöntekijöinä tai rakennuksilla apumiehinä (nämä kuuluvat ammattiluokituksen ryhmään muut työntekijät), sekä teollisuuden ammateissa (kuvio 4).

Kuvio 4. Eri ammattiryhmien osuus 15-24-vuotiaista työllisistä opiskelijoista sukupuolen mukaan vuonna 2008. Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Työmarkkinat siis eriytyvät sukupuolen mukaan jo nuorella iällä: tytöt ja pojat ansaitsevat opiskelurahansa varsin erilaisista töistä. Tämä liittyy siihen, että myös opiskelualat ovat jakaantuneet nais- ja miesvaltaisiin, ja monet opiskelijat hankkivat jo opintojen aikana työkokemusta omalta alaltaan. Esimerkiksi sairaanhoitajaksi opiskelevalle tarjoutuu helposti töitä hoitoalalta, ja rakennusinsinööriksi opiskelevan on järkevää hankkia käytännön työkokemusta rakennustyömaalta.

Eriytymisellä on yhteys myös epätyypillisten työsuhteiden yleisyyteen. Nuorille naisopiskelijoille tyypillisissä töissä osa-aikaisuus on yleistä ja helposti järjestettävissä. Valitsevatko he työpaikkansa juuri tällä perusteella, ei kuitenkaan voi tietää.

Sivun alkuun

Onko ammatillinen eriytyminen vähenemässä?

Työelämän sukupuolittuneisuus ilmenee siis myös opiskelijoiden työnteossa. Mutta vaikka nuorten opiskelijoiden työt ovat sukupuolen mukaan eriytyneitä, ei eriytyminen ole kuitenkaan yhtä voimakasta kuin koko työllisen väestön tasolla. Eriytyminen korostuu nuorilla osittain siksi, että ammattivalikoima on suppea ja tiettyihin töihin keskittynyt. Erityisesti perinteisissä miesten töissä, kuten rakennus- ja teollisuusalojen ammateissa, naisten osuus on suurempi nuorten opiskelijoiden joukossa kuin koko työllisessä väestössä.

Jossain määrin nuoret siis kokeilevat opintojen ohessa sellaisiakin töitä, jotka eivät ole tyypillisiä heidän sukupuolelleen. Toisaalta tämä saattaa myös kertoa eriytymisen heikkenemisestä. Nuoret ehkä hakeutuvat vanhempia sukupolvia rohkeammin erilaisiin töihin, ja tulevaisuudessa miesten ja naisten töiden välinen raja ei ole yhtä selkeä kuin nykyisin.

Lähteet:

Laine, P. - Napari, S. 2008. Segregaatio ja sukupuolten palkkaerot Suomessa 1995-2004. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:26. STM.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 8.6.2009

Jaa