Rakentamisen toimialakatsaus IV/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Tilastojen kertoma on pääosin negatiivista, mutta joukossa on kuitenkin muutama valoisalta näyttävä uutinenkin. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvaa edelleen vahvasti ja julkinen rakentaminen kasvaa myönnettyjen rakennuslupien, aloitusten sekä käynnissä olevan tuotannon valossa.

Myös mahdollinen korjausrakentamisen odotettu kasvu antaa merkkejä itsestään. Tehtyjen työtuntien määrä korjausrakentamisessa näyttäisi olevan kasvussa ja uudisrakentamisessa puolestaan laskussa. Muutaman kuukauden kuluttua nähdään, piristyykö korjausrakentaminen tehtyjen ammattirakentajien työtuntien perusteella tarkasteltuna. Ainakin uudis- ja korjausrakentamisen keskinäinen suhde on viimeisen kolmen kuukauden keskiarvon perusteella kääntymässä korjausrakentamisen hyväksi.

Asuntorakentamisen tilanne sen sijaan näyttää synkistyvän. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä myönnettiin rakennusluvat 4 400 uudelle asunnolle, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisellä neljänneksellä aloitettiin rakentamaan 3 500 uutta asuntoa, mikä on 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lehdistä luetun perusteella myös asuntojen hinnat ovat alkaneet joustaa alaspäin.

Tuotannon aleneminen alkoi näkyä myös rakentamisen liikevaihdossa. Talonrakentamisen liikevaihto supistui loka-joulukuussa ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Maa- ja vesirakentamisen eli infrarakentamisen liikevaihto sen sijaan kasvoi edelleen vahvasti.

Tuotannon ja liikevaihdon kääntyminen laskuun on nostanut talonrakentamisen työttömien määrän kasvuun. Myös maa- ja vesirakentamisen työttömien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun huolimatta alan liikevaihdon hyvästä kehityksestä.

Käynnissä oleva uudisrakennushankkeiden tuotanto jatkaa supistumistaan kun monet käynnissä olevat hankkeet saadaan viimeisteltyä ja valmiiksi. Laskusuhdanteen seuraukset näkyvät jo haettujen rakennuslupien ja käynnistyvien rakennushankkeiden vähentymisenä, rakentamisen kustannus- ja hintatason laskuna, talonrakentamisen liikevaihdon kääntymisenä laskuun sekä työttömien määrän kääntymisenä kasvuun.

Rakennusalan tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Elinkeinoelämän keskusliiton tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin mukaan rakentamisen suhdannetilanteen uskotaan pysyvän synkkänä. Myös tilauskanta on selvästi alle normaalin. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden määrätkin ovat myös vähentyneet voimakkaasti. Lisäksi myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymi sukeltaa laajalla rintamalla

Uudisrakentaminen painui yhä syvempään laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vielä edellisellä neljänneksellä kasvussa ollut muu talonrakennustuotanto kääntyi selvään laskuun asuinrakentamisen perässä. Uudisrakentamisen volyymi supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä lähes 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Volyymi sukellus syveni edelleen tammikuussa 2009 lähes 17 prosentilla edellisvuotisesta.

Käynnissä olevan rakennustuotannon määrä oli suurimmillaan vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2008 uudisrakentamisen määrä väheni reilun 2 prosenttia. Ensimmäiset enteet rakennustuotannon hidastumisesta saatiin vuoden 2007 lopulla, kun rakennuslupien myöntäminen kääntyi laskuun. Seuraava merkki käänteestä saatiin, kun aloitukset kääntyivät laskuun vuoden 2008 alussa. Toimitilarakentamisen kehitys piti koko uudisrakentamisen kasvua yllä aina vuoden 2008 alkupuolelle saakka.

Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu tasaantui vuonna 2006 ja kääntyi laskuksi vuonna 2007. Asuinrakentamisen volyymin väheneminen alkoi jo alkukesästä 2007 ja viime vuonna volyymi supistui lähes 15 prosenttia vuodesta 2007. Vuonna 2008 aloitettiin 24 400 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on viidenneksen vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen väheneminen näkyy kaikissa asuinrakennustyypeissä: omakotitaloasunnot -2 700 kappaletta, rivitaloasunnot -1200 kappaletta, kerrostaloasunnot -2 500 kappaletta.

Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä myönnettiin rakennusluvat 4 400 uudelle asunnolle, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisellä neljänneksellä aloitettiin rakentamaan 3 500 uutta asuntoa, mikä on 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuinrakentamisen hiipuminen on seurausta uusiin asuntoihin kohdistuvan kysynnän voimakkaasta vähentymisestä. Uusien asuntojen ja niiden rakentamisen korkealle noussut hintataso sekä talouden taantuma ja epävarmuus tulevasta ovat vähentäneet kysyntää. Tämä näkyy valmiiden myymättömien asuntojen määrän kasvuna ja omatoimisen asuinrakentamisen selvänä hiipumisena.

Toimitilarakentaminen jatkui alkuvuonna 2008 edelleen vilkkaana, vaikkakin uusille hankkeille myönnettyjen rakennuslupien ja aloitusten määrät kuutioilla mitattuna kääntyivät jo laskuun. Vuonna 2007 muita kuin asuinrakennuksia aloitettiin ennätysmäärä, mikä piti toimitilarakentamisen volyymin kasvussa vielä alkuvuonna 2008, vaikkakin uusien hankkeiden aloitukset ovat vähentyneet vuoden 2008 alusta alkaen kiihtyvällä vauhdilla. Muita kuin asuinrakennuksia rakennettiin uudisrakentamisen volyymi-indeksin mukaan vuonna 2008 noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Toimitilarakentamisessa piristymisen merkkejä on havaittavissa ainoastaan julkisten palvelurakennusten rakentamisessa, minkä määrä kasvoi yli viidenneksen vuonna 2008. Julkisten palvelurakennusten rakentamisen määrä verrattuna esimerkiksi viime vuosien liike- tai teollisuusrakentamiseen on kuitenkin niin vähäistä, että julkisen rakentamisen piristyminen voi vain vaimentaa käynnissä olevan rakennustuotannon määrän voimakasta supistumista. Julkisen rakentamisen kasvun jatkuminen talonrakentamisessa voi vaarantua, jos kuntien ja valtion talous heikkenee edelleen. Ainakin julkisuudessa esitetyt tiedot mm. yhteisöverotulojen nopeasta vähenemisestä asettavat monet uudet ja suunnitteilla olevat kuntien investoinnit harkinnan alle. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä julkisten rakennusten rakennusluvat olivat kääntyneet lähes kolmanneksen laskuun, mutta tammikuun osalta kasvu oli jälleen vahvaa, 36 prosenttia.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

MVR -yritysten liikevaihto kasvaa edelleen vahvasti

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Rakennusyritysten liikevaihdon kehitys oli tasaisen vahvaa vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta viimeisellä neljänneksellä alkoi raju muutos huonompaan suuntaan.

Talonrakennusyritysten liikevaihdon yhtäjaksoisesti 5 vuotta jatkunut kasvu päättyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällöin liikevaihto oli 1,5 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2007. Syyskuuhun asti jatkuneen hyvän kasvun ansiosta koko vuoden 2008 liikevaihto oli liki 10 prosenttia vuoden 2007 liikevaihtoa suurempi.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä lähes 11 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihdon kasvuvauhti hidastui tasaisesti jokaisella neljänneksellä, mutta on vielä varsin vahvaa. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi 14 prosenttia vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi yli puolella yrityksistä loka-joulukuussa 2008. Vuotta aiemmin kasvavia yrityksiä oli 5 prosenttiyksikköä enemmän. Loka-joulukuussa 2008 pienten (alle 50 henkilöä työllistävien) rakennusyritysten liikevaihdon kasvu hiipui aiemmasta kehittyen kuitenkin selvästi suurempia yrityksiä nopeammin. Tämä näkyy erityisesti talonrakennusyritysten liikevaihtotilastossa. Suurten (vähintään 250 henkilöä työllistävien) talonrakennusyritysten liikevaihto kääntyi laskuun viimeisellä neljänneksellä.

Talonrakennusalan tuotannon nopea supistuminen alkoi näkyä viimeisellä neljänneksellä myös rakennusyritysten liikevaihtotilastossa. Tämä viivästeinen näkyminen saattoi johtua mm. siitä, että liikevaihtoa kertyy yrityksille edelleen keskeneräisten ja valmistuvien hankkeiden laskutuksesta vielä senkin jälkeen, kun tuotannon aloitukset ovat jo kääntyneet laskuun. Myös kohoava rakentamisen hintataso lieventää jonkin verran määrän vähenemisen vaikutusta kunnes myös hinnat kääntyvät laskuun. Myös muutokset rakennusalalle tyypillisten alihankintaketjujen rakenteessa erkaannuttavat osaltaan liikevaihtotilastoa rakennustuotannon määriä kuvaavista tilastoista.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Kustannusten nousuvauhti hidastui selvästi

Rakennuskustannusten nousu hidastui edelleen vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä, jolloin talonrakentamisen kustannukset nousivat 2,4 prosenttia vuodentakaisesta. Työkustannukset nousivat 4 prosenttia ja rakennustarvikkeet prosentin. Muut rakentamisen panokset laskivat puolestaan 1,3 prosenttia. Vuonna 2007 rakennuskustannukset nousivat vielä noin 6 prosentin vuosivauhtia.

Rakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen hidastunut alkuvuoden 2009 aikana. Helmikuussa 2009 kasvu vuoden takaiseen oli enää 0,7 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,5 prosenttia, sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 0,5 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 2,3 prosenttia. Rakennuskustannusten osatekijöistä eniten nousivat työmaaenergia, kuljetukset ja patteriputket. Vastaavasti eniten laskivat rahoitus, paneelit ja sähköjohdot.

Myös maarakennusalan kustannusten kasvu alkoi hidastua. Maarakennusalan kustannukset nousivat 5,9 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä vuotta aiemmasta. Maarakennusalan kustannukset hidastuivat edelleen vuoden alkukuukausina 0,4 prosenttiin vuoden 2008 helmikuusta vuoden 2009 helmikuuhun. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten kasvu, ostettujen kuljetuspalvelujen sekä maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Kustannusten nousua hillitsivät erityisesti polttoaineiden ja energian sekä bitumi- ja muovituotteiden halpeneminen.

Talonrakentamisen kustannustason nousu on hidastunut niin nopeasti, että yleinen hintojen nousu eli inflaatio ylitti rakennuskustannusten nousun vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen. Tätä ennen rakennuskustannukset nousivat yhtäjaksoisesti yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden 2008 mittaan kunnes viimeisellä neljänneksellä myös kuluttajahintojen nousu vauhti alkoi hidastua. Maarakennusalan kustannukset kasvoivat kuitenkin edelleen selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin.

Rakennusalan suhdannetilan heikkeneminen ja sen tuoma kiristyvä kilpailu alalle sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja yleinen taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen tulevat hillitsemään rakentamisen kustannus- ja hintapaineita myös lähitulevaisuudessa.

Kuvio 3. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakennusalan työttömien määrä ponnahti kasvuun

Rakennusalan työttömien määrä kasvoi jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä lähes 14 prosentilla verrattuna vuodentakaiseen. Rakennusalan työttömien määrä väheni yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 alkaen aina elokuuhun 2008 saakka. Tänä ajanjaksona työttömien määrä putosi yli 40 000 henkilöstä reiluun 10 000 henkilöön. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen oli vuosina 2006 ja 2007, jolloin myös vaikeasti täytettävien rakentamisen toimialan avointen työpaikkojen määrä oli voimakkaassa kasvussa.

Etenkin talonrakennusalalla avointen työpaikkojen väheneminen ja työttömyyden kääntyminen kasvuun on tapahtunut erittäin nopeasti uudisrakentamisen suhdannekäänteen seurauksena. Vielä puoli vuotta aiemmin alalla oli kova pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta uudisrakentamisen kysynnän voimakkaan vähenemisen vuoksi alan työvoimapula on hellittänyt ja työllisyysnäkymät selvästi synkentyneet.

Myös rakennusalan työllisten määrä kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa vajaat 3 prosenttia ja yhteensä rakennusalan työllisiä oli tällöin 181 000 henkilöä. Talonrakennusala työllisti 137 000 henkilöä ja maa- ja vesirakennusala 44 000 henkilöä. Kun sekä rakennusalan työllisten että työttömien määrä kasvoi, lisääntyi tällöin myös alan käytettävissä oleva työvoima. Alan pitkään jatkunut kasvu ja työvoimapula on vetänyt alalle selvästi lisää myös kotimaista työvoimaa.

Rakennusalan työllisten kokonaismäärän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman toimiala ei ole rakentaminen vaan työnvälitys ja henkilöstön hankinta (TOL2002=745). Työvoimatutkimusta on uudistettu siten, että vuodesta 2008 alkaen voidaan saada tietoa vuokratyövoiman jakautumisesta toimialoittain. Uusia tietoja olisi alustavan tiedon mukaan käytettävissä kesällä 2009.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2008 loka-joulukuussa maksaman palkkasumman kasvu oli hidastunut 9 prosenttiin edellisvuoden 12,5 prosentista. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän, tehtyjen työtuntien ja ansiotason kasvu. Vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä ansiotaso nousi 5,9 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi 2,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa 8,6 prosenttia. Talonrakennusalan työllisten määrä kasvoi tällöin 2,2 prosenttia ja ansiotaso 5,9 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma puolestaan kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa 9,6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusalan työllisten määrä kasvoi 4,3 prosenttia ja ansiotaso 5,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymä pysyi erittäin negatiivisena

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku (-68) pysyi hyvin alhaisella tasolla myös loka-joulukuussa 2008. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. 2000-luvulla lähelle yhtä synkkiä saldolukuja on nähty ainoastaan vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku tippui lukemaan -63, mikä on alhaisin pisteluku sitten vuoden 2004, jolloin pisteluku eri vuosineljänneksinä liikkui -20 tuntumassa.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun jo vuoden 2007 loppupuolella. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema liikkui alkuvuonna 2008 noin 10 pisteen tasolla ja viimeisellä neljänneksellä indikaattori painui syvemmälle pakkaseen kuukausikuukaudelta. Joulukuussa lukema oli -6,5 pistettä. Vuoden 2009 parin ensimmäisen kuukautena lukema toipui hieman lukemaan -3,9 pistettä, mutta oli edelleen hyvin alhaisella tasolla. Kuluttajien luottamus talouteen oli edellisen kerran miinuksella 1990-luvun alun lamavuosina. Kuluttajien odotukset Suomen talouden tulevaisuudesta ja tulevasta työttömyyskehityksestä ovat erittäin synkät, mutta oman talouden suhteen uskoa vielä riittää jonkin verran. Kuluttajabarometrin ns. mikroindikaattori, joka kuvastaa tätä uskoa, on jo viime syksyn mittaa alkanut vähin erin laskea huippulukemista.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni vuoden 2008 loka-joulukuussa 2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Asuinrakennuksille myönnetyt luvat vähenivät 29 prosenttia kuutioina mitattuna ja 27 prosenttia asuntojen lukumäärällä mitattuna. Muille rakennuksille myönnetyt lupakuutiot kasvoivat, muutaman suuren hankkeen vetämänä. Tammikuun 2009 lupatiedot olivat synkkiä, pudotusta tuli 39 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Voimakkaasti alenevien lupa- ja aloitustietojen perusteella voidaan arvioida, että uudisrakentaminen tulee hiljenemään edelleen nopeasti. Se kuinka paljon julkisen sektorin elvytystoimet ja oletettu korjausrakentamisen lisääntyminen pystyy jatkossa tätä hiipumista vaimentamaan, vaikuttaa oleellisesti rakennusalan tulevaan tuotantoon ja työllisyyskehitykseen.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

 

Sivun alkuun

Fokus: EU:n ja Suomen rakennustuotanto laskee

Eurostatin tilastoissa EU27-maissa rakennustuotannon määrä supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 4,6 prosenttia vuodentakaisesta. EU27-maiden talonrakentamisen määrä väheni 4,9 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen määrä 0,2 prosenttia. EU15-maissa rakentaminen väheni hieman vähemmän 3,2 prosenttia. Rakennustuotannon määrä alkoi supistua EU27 alueella vuoden 2008 toisella neljänneksellä.

Naapurissamme Ruotsissa rakentamisen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttia. Virosta ei tämän katsauksen tekemisen aikana ollut saatavissa vuoden 2008 lopun tietoja, mutta aiempien vuosineljännesten tuotantoluvut vuodelta 2008 ovat olleet supistuvia. Esimerkiksi kolmannella neljänneksellä tuotanto putosi Virossa 16 prosenttia. Myös EU:n suurimman talouden Saksan rakentamisen volyymi supistui 2,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Voimakkaimmin rakentaminen puolestaan kasvoi Romaniassa, 27,8 prosenttia.

Kuvio 7. Rakentamisen volyymi eräissä EU-maissa.

Talonrakentamisen volyymi supistui EU27:n alueella loka-joulukuussa lähes 5 prosenttia. Volyymi kasvoi hyvin koko vuoden 2007 ja vielä 2008 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä kasvu putosi miinukselle. Sen jälkeen volyymin supistuminen kiihtyi vuoden loppua kohti. Koko vuoden volyymi oli 1,7 prosenttia edellisvuotista pienempi.

Suomessa talonrakentamisen volyymi supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä reilun 5 prosenttia, Saksassa 3 prosenttia. Sen sijaan Ruotsissa volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla.

Maa- ja vesirakentamisen volyymi supistui EU27:n alueella loka-joulukuussa 0,5 prosenttia. Volyymi kasvoi hyvin koko vuoden 2007 ja vielä 2008 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä kasvu putosi lähelle nollaa ja nyt viimeisellä neljänneksellä volyymi alkoi supistua. Koko vuoden volyymi oli prosentin edellisvuotista suurempi. EU15(euro)-alueen volyymin supistuminen oli nopeampaa, loka-joulukuussa - 6,7 prosenttia. Koko vuoden 2008 volyymi oli 3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Rakennuslupien vertailu perustuu eri maiden toimittamiin tietoihin asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kerrosaloihin. Eurostat on indeksoinut ja kausitasoittanut maiden toimittamat tiedot.

Kuvio 8. Myönnetyt rakennusluvat eräissä EU-maissa.

 

Rakennuslupatietojen pohjalta voidaan arvioida, että asuntojen odotettavissa oleva rakentaminen on kehittymässä Euroopassa hyvin saman suuntaisesti. Suunta on alaspäin ja EU27 ja euroalueen asuntotuotantoon myönnettyjen lupien kerrosneliöt ovat olleet laskussa vuoden 2006 alkupuolelta lähtien. Espanjassa ja Ruotsissa luvat kasvoivat hyvin voimakkaasti vuosien 2003 - 2007 aikana, mutta tämän jälkeen käänne on ollut vastaavasti keskimääräistä voimakkaampi. Espanjassa ja Ruotsissa asuinrakentamisen huippu saavutettiin myönnettyjen lupien perusteella vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä, josta vuoden 2008 kolmanteen neljännekseen mennessä oltiin laskeuduttu noin kolmasosaan huipun tasosta.

Kaikkein vauhdikkainta kasvu oli Virossa vuosina 2001 - 2007. Tällöin asuinrakentamiseen myönnettyjen lupamäärä kerrosneliöillä tarkasteltuna kasvoi lähes 10-kertaiseksi. Vastaavasti vuoden 2007 toiselta neljännekseltä lähtien lasku on ollut niin rivakkaa, että vuoden 2008 viimeisen neljänneksen indeksoitulupamäärä vastaa enää kolmasosaa huipputasosta. Sen sijaan muiden kuin asuinrakennusten lupamäärä oli edelleen lähes edellisen vuoden tasolla.

Saksan asuntorakentaminen ei lukujen valossa ole päässyt kasvu-uralle koko tarkastelujakson aikana vaan trendi on ollut pikemminkin laskeva, joskin viime vuoden aikana kehitys olisi tasaantunut. Sen sijaan muiden rakennusten kuin asuinrakennusten rakentamisen luvat laskivat Saksassa koko 2000-luvun alun aina vuoteen 2004 saakka. Tämän jälkeen muiden rakennusten rakentaminen on kasvanut vuosi vuodelta siten, että nyt on lähes saavutettu vuoden 2000 taso.

EU27 on hyvin erilaisten maiden muodostama kokonaisuus. Taloudellisen kehityksen nopeus ja jopa suunta ovat poikenneet toisistaan suuresti koko EU:n olemassa olon ajan. Vuoden 2008 lopulla käsillä olevien lukujen perusteella voidaan arvioida, että globaalin taantuman vaikutuksetkin tulevat näkyviin kunkin maan rakentamissektorilla hieman eri aikaan. Esimerkiksi Puolan rakennustuotanto kasvoi vielä viimeisellä neljänneksellä 11 prosenttia kun Viron rakennustuotanto oli jo edellisellä neljänneksellä 16 prosentin laskussa.

Seuraava vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 26.6.2009. Tuolloin toimialapohjaisissa tilastoissa siirrytään käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 7. Eurostat: Rakentamisen volyymi eräissä EU-maissa.

Kuvio 8. Eurostat: Rakennusluvat eräissä EU-maissa.

Päivitetty 27.3.2009